sanoa mikä ero on huumeilla ja rauhoittavilla lääkkeillä?
Nyt kun tulee uudet huumetestit käyttöön niin pitäisikö mielenterveydellisistä syistä erilaisia rauhoittavia lääkkeitä käyttävien lopettaa autolla ajaminen?
Suomessa on stressistä ja lievistä mielenterveyden haitoista kärsiviä ihmisiä vaikka kuinka paljon. Pitäisikö heidän lopettaa kaikki lääkitys?
En tarkoita suuria annoksia lääkkeitä käyttäviä potilaita. Se kai on selvä että he eivät autoile.
Tarkoitan tavallisia suomalaisia jotka käyttävät lääkärin määräyksestä miedohkoja mieliala lääkkeitä.
Nyt kun tulee uudet huumetestit käyttöön niin pitäisikö mielenterveydellisistä syistä erilaisia rauhoittavia lääkkeitä käyttävien lopettaa autolla ajaminen?
Suomessa on stressistä ja lievistä mielenterveyden haitoista kärsiviä ihmisiä vaikka kuinka paljon. Pitäisikö heidän lopettaa kaikki lääkitys?
En tarkoita suuria annoksia lääkkeitä käyttäviä potilaita. Se kai on selvä että he eivät autoile.
Tarkoitan tavallisia suomalaisia jotka käyttävät lääkärin määräyksestä miedohkoja mieliala lääkkeitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensin terminologiaa:
Huumausaineita ovat ne aineet, jotka laki huumausaineiksi määrittelee. Termi on siis juridinen. (Ja sana "huume" on lyhenne sanasta "huumausaine," joten ei se juridiikka mihinkään sanasta katoa, vaikka kansan suussa päihde/huume jako onkin hämärä ja epämääräinen.)
Päihteitä taas ovat kaikki päihdyttävät aineet, riippumatta siitä, onko ne luokiteltu huumeiksi vai ei. Tähän päättyy semantiikkaosio.
Lääkkeiden ja huumeiden suhde:
Aivan laillinen lääke muuttuu huumeeksi, jos se on saatu muuten, kuin reseptillä lääkäriltä JA on myös huumausaineluettelossa mainittu. Sen sijaan lääke, jota ei ole huumausaineluettelossa mainittu, ei muutu huumeeksi, vaikka reseptin saaja sitä kadulla kaupittelisikin. (Jokin muu rikosnimike kyllä saattaa tulla käyttöön.)
Reseptillisten lääkkeiden käytöstä potilaan kannalta:
Jos reseptillä saatu lääke ei ole ns. kolmiolääke - esim. SSRI-lääkkeet eivät sitä ole - ei tarvitse pohtia mitään sen kummempia, vaan autoa voi ajaa normaalisti. Ajokuntoon vaikuttavissa lääkkeissä on aina se kolmio.
Jos puolestaan on kyseessä kolmiolääke (esim. jokin bentso), vastuu ajokunnosta siirtyy sitten potilaalle. Jos ko. lääke on saatu reseptillä, on sallittua ajaa autoa, mutta silloin on itse vastuussa siitä, onko ajokunnossa vai ei.
Yhteenvetona:
Reseptillä lääkäriltä saaduista lääkkeistä EI tule huumaantuneena ajosta syytettä, jos myös AJOKUNTO on riittävä. Mutta potilas itse on vastuussa siitä, että se ajokunto riittää, muuten tulee se syyte.
Kun lääke on laillisesti lääkäriltä reseptillä saatu, ei ole siis väliä vaikka sitä veressä näkyisikin, kunhan potilas itse ottaa vastuun siitä, ettei mene rattiin ellei ole ajokunnossa.
Miten sitten tehdä tämä jälkimmäinen?
Paras osviitta on tämä: Jos hiukkaakaan epäilyttää, onko ajokunnossa, ei ole ajokunnossa.
Esim. itselläni on käytössä kolmatta vuotta alpratsolam 0,5mgx3 ja tulen edelleen autoilemaan samaan malliin kuin aiemminkin.
Reseptin pidän toki aina mukana,vaikka sekään ei ole pakollista,reseptin voi käydä näyttämässä myös jälkikäteen.
Esim. käyttämäni lääke,vaikka se bentsodiatsepiineihin kuuluukin,ei väsytä minua,sen sijaan se auttaa minua tässä paniikkihäiriössäni.
Toivon mukaan on selvää,että suuria määriä käyttävät jättävät sen ajamisen,näin ei poliisin mukaan kuitenkaan ainkaan nykyisin ole,tiedä sitten jatkossa.
Onhan olemassa muitakin lääkkeitä jotka haittavaat,etenkin alussa,tarkaavuutta,mutta niissä kaikissa ei suinkaan ole kolmiota,otetaan esimerkiksi vaikkapa vanhat antidepressantit Tolvon ja Doxal,mm.Ne saattavat käytön alussa väsyttää todella paljon ja haitata keskittymiskykyä ym.Silti niissä,kuten ei monessa muussakaan ole pun.komiota.
Toki esim,SSRI-lääkkeetkin väsyttävät useimpia alussa,väsyttävät ja heikentävät tarkaavaisuutta ym.
Huumeen ja rauhoitavan lääkkeen ero?Mielestäni se on aivan selvä,huumausaineita ovat huumausaineiksi luokiteltavat aineet,niihin eivät kuulu esim.bentsodiatsepiinit.
Itselläni oli selkäleikkauksen jälkeen käytössä kipulääke,jota ei luokiteltu varsinaiseksi huumeeksi,mutta resepti kokonaisuudessaan jäi apteekkiin,kuten tiettyjen lääkkeiden kohdalla asia on.
Yksi johon voisi myös kiinnittää huomiota on se,että koska lääkärin ei pidä ilmoittaa epilepsiaa sairastavasta potilaasta (siis kohtauksia saavasta!) poliisille,potilas saa ajokiellon,mutta viime kädessä ratkaisu jää epilepsiaa sairastavalle.
Ei ole yksi eikä kaksi kohtauksia saavaa epilepsiaa sairastavaa joka liikkuu päivittäin autolla.
Mielestäni toisten tuvallisuutta liikenteessä EI saa vaarantaa.Jos omasta hengestään ei välitä niin muista pitäisi kuitenkin välittää.
Moni epilepsiaa sairastava puolustelee ajamistaan sillä,että saa kohtauksia vain öisin tai saa ennakko-oireita,jolloin ehtii (mahdollisesti ja toivon mukaan!) pysähtyä.
Näin ei suinkaan aina käy ja tuhot voivat olla aikamoiset.Liikennevakuutushan ei tuollaisissa tapauksissa korvaa mitään,mutta,rahalla saa uutta peltiä,henkiä rahalla ei saa.....
Ei siinä mielestäni rikota intimiteettisuojaa jos lääkäri ilmoittaisi ajokiellosta poliisille ja kortti olisi luovutettava polisin hoteisiin siksi aikaa kunnes on ollut tietyn ajan vailla kohtauksia.
Meni nyt "hieman" ohitse asian.
Olen itse juuri maanantaina keskustellut omasta lääkityksestäni hoitavan psykiatrini kanssa.
kumpaankin viestiin.
Mietin noita bentsodiatsepiineja esimerkiksi. Niitä käyttää hyvin suuri määrä aivan tavallisia työssä käyviä suomalaisia lääkärin valvonnassa.
Entä beetasalpaajat? Beetasalpaajia käytetään sekä rauhoittamaan että verenpaineen alentamiseen.
Näkyvätkö nämä ryhmät uudessa sylkitestissä?
Jos siten jotain tapahtuu sellaisillekin kuskeille joille ei koskaan ole sattunut mitään, voidaanko lääkkeen käyttö tulkita kielteisesti?
Vaikka lääkkeen tarkoitus nimenomaan on pitää henkilöt työkuntoisina ja muutenkin terveinä?
Ilman lievähköä lääkitystä nämä henkilöthän eivät olisi terveitä.
Hei!
Ei kannata nyt ryhtyä arvailemaan ja huolehtimaan turhaan: Bentsot taitavat olla kolmiolääkkeitä, mutta ovatko beetasalpaajat?
Tämä kysymys täytyy ratkaista LÄÄKEKOHTAISESTI: Tuskinpa testit testaavat mitään lääkkeitä, jotka eivät vaikuta ajokuntoon. Veikkaisinpa esimerkiksi, että esim. ibuprofeeni ei testeissä näy, vaikka sitä on niin vahvoina versioina, että
ne ovat reseptillisiä. =)
Pharmaca Fennica voi auttaa asiassa, tai sitten voit etsiä Finlexistä luettelon niistä lääkkeistä, joiden katsotaan voivan ajokykyyn vaikuttaa.
Ja toistan vielä:
Kolmiolääkkeitä syövä ihminenkin saa ajaa autoa, JOS hän on ajokuntoinen. Rapsuja ei tule automaattisesti siitä, että testissä näkyisi reseptillä saatu lääke: Rapsuja tulee vasta, jos potilas ei ole ajokunnossa, mutta on silti lähtenyt rattiin.
Uskoisinpa, että käytäntö selvenee kun testejä ryhdytään tekemään enemmän. Mutta nyrkkisääntö on kyllä se, että reseptilääkkeitä syövä on ITSE vastuussa ajokunnostaan. Jos jollekulle, jolle ei ennen ole mitään sattunut, sattuu jotain veikkaisin että kuskilta otetaan verikoe ja yritetään saada selville KUINKA PALJON sitä lääkettä oli veressä. Vasta sitten voidaan edes pohtia, vaikuttiko se ajokuntoon vai ei.
Ei tämä ole mikää automaattirankaisusysteemi.
Beetasalpaajat eivät näy testissä,bentsodiatsepiinit kylläkin.
Itse aion jatkossakin käyttää alpratsolami,sen 0,5mgx3/vrk ja ajaa autolla.
Ja joskus joudun ottamaan Propralin.
Vastaus kappaleeseen kaksi;ei voida tulkita käyttö kielteisesti,jos ja kun kerran on lupa lääkkeen käyttöön,annoksen pitää vain olla se minkä lääkäri on kirjoittanut.
Sattuuhan tuolla liikenteessä päivittäin onnettomuuksia kuskeille,jotka eivät ole alkoholin,huumeiden tai mainitsemiesi rymhmän lääk.vaikutuksen alaisia.
Kaikkilehan voi jotain joskus sattua.
Malttia nyt,ei tässä kenenkään normaalia lääkärin määräämää lääkitystä käyttävän tarvitse luippua lääkkeistä tai autoilusta!!
Nimimerkki Tietoa tuossa onkin vastannut pariin kertaan asioihin hyvin.
(Beetasalpaajat eivät ole kolmiolääkkeitä)
Minulle on määrätty loratzepamia lievään ahdistukseen. Paniikin tapaiseen koko ajan lievenevään ahdistusneuroosiin. Tätä on kuitenkin jatkunut vuosia vaikka läkitys on enää ihan lievää. Muuten olen ihan hyväkuntoinen ja hyvässä ammatissa. Puhutte alpratsalomista joka ei ole kolmiolääke. Osaatko sanoa miten se vaikuttaa?
Olen jo kauan epäillyt oman lääkkeeni tehoa ja jotenkin kokenut ettei se vaikuta toivotulla tavalla. Missään tapauksessa en tarvitse mitään kovaa läkitystä lievän vain lähinnä ajoittaisiin paniikioireisin ja lievään ahditukseen.
Olisi hyvä löytää jokin ei kolmiolääke.
Alpratsolam ON kolmiolääke,myyntiniminä Xanor,Alprox ja Alpratsolam gen.
Alpratsolam kuuluu bentsodiatsepiineihin.
Lue lääkkeestä lisää siv. www.yliopistonapteekki.fi
Esim. Buspar,joka on ahdistuslääke,EI ole kolmiolääke ja siihen ei synny sellaista riippuvaisuutta kuin bentsoihin.
Busparin kohdalla helpotusta on odotettavissa aikaisintaan kahden käyttöviikon jälkeen,se ei siis toimi samoin kuin bentsodiatsepiinit.
Mikä on muuten käyttämäsi lääkkeen kauppanimi?
Asutko jossain muualla kuin Suomessa?
Suomessa.
Nyt kun asia on ajankohtainen haluaisn vaihtaa lääkkeen johonkin ei kolmio lääkkeeseen. Jos vaan tietäisin mikä voisi olla sopiva vaihtoehto.
Lääkkeen nimi on Temesta 1mg 1-3x vrk. Välillä tuntuu että lääke toimii ihan hyvin välillä ei ollenkaan.Lievää ahdistusta ja lievää paniikkkia . Keran kokeilin Xanor nimistä lääkettä ei sopinut olenkaan oli pakko nukkua ja kauhea olo. Siihen se jäi. Lääkäri on aika haluton kokeilemaan mitään muuta.
on eri asia käyttääkö rauhoittavia lääkkeitä sairauden hoitoon,vai huumeeena..