Pakkoruotsikeskustelun ongelmana on se, että pakollisen ruotsin kannattajat esittävät paljon sinäänsä hyviä perusteluja ruotsin kielen opiskelulle, mutta eivät juuri ollenkaan perusteluja sille miksi ruotsin pitäisi olla pakollinen oppiaine kaikille. Pohjoismainen kanssakäyminen, kauppasuhteet Ruotsiin ja kaksikielinen perinne ovat hyviä perusteluja ruotsin opiskelulle, mutta eivät koko ikäluokkaa koskevalle pakko-opiskelulle. Nykymaailmassa erikoistuminen on trendi. Jotta Suomi jatkossa pystyisi vastaamaan globalisoituvan maailman kielitaitovaatimuksiin, on erikoistuminen aloitettava jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, valitettavasti hyvän yleissivistyken kustannuksella. Tälläiseen erikoistumiseen ei sovi malli, jossa koko ikäluokalle opetetaan pakollisena alhaisella motivaatiolla ruotsin alkeet pelkästään poliittisista ja periaatteellisista syistä. Kaksikielisyys ei kuole pakkoruotsin poiston myötä, sillä kaksikielisyyden muodostavat yksilöt ja organisaatiot, eivätkä nämä kaksikieliset yksilöt ja organisaatiot mihinkään häviä pakkoruotsin poiston myötä. Ei Hankenia lopeteta eikä Närpiössä aleta puhua suomea, ei tarvitse pelätä. Eikä pakkoruotsin poisto sitä paitsi puutu edes julkisten instituutioiden kaksikielisyyteen.
Pakkoruotsikeskustelun ongelma
Gallian kukko
7144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pakkoruotsin kannattajat hyvin tietävät, että järkeviä perusteluja ei löydy. Siksi he eivät niitä esitä.
Pakkoruotsin poisto tulee poistamaan yleisen virkaruotsin, joten se tulee vaikuttamaan sitä kautta ruotsinkielisiin palveluihin. Eihän ole järkevää eikä myöhemmin mahdollistakaan ylläpitää nykyisenkaltaista liioiteltua kielipalvelurakennetta.
Kielipalvelut eivät kuitenkaan nykyiselläänkään pelaa ja niitä tulkkipalveluja, joilla ne taattaisiin, eivät taas suomenruotsalaiset halua - he haluavat mielummin valittaa siitä, etteivät suomalaiset ole oppineet kunnolla ruotsia. Tämä on aika ikävä asenne.
Jos savolaiset vaatisivat koko muuta maata opettelaan viäntämisen taidon, sehän herättäisi valtavan vastustuksen, vaikka olisi suhteellisen helppo toteuttaa. Vaatimusten on oltava järkeviä ja niillä on saavutettava jotain muuta kuin vain yhden kansanryhmän itsetunnon pönkittäminen - varsinkin jos ne vielä vaativat muilta esim. vuoden opiskelun ja elinikäisen ylläpitotyön.
Olen nyt sitä mieltä, että pakkoruotsilla ei ole oikeasti mitään merkitystä. Se on täysin toisarvoinen asia, jolla ainoastaan pitkitetään muiden muutosten tuloa.
Ei ole mitään syytä pakottaa ihmisiä opettelemaan kieltä jota he eivät tarvitse nyt kuten eivät myöhemminkään. Jos kuitenkin joku saattaisi keksiä jonkun perustellun syyn opiskella itselleen tarpeetonta, kuten esim. turhaa kieltä, niin sen voi toteuttaa silloin kun itse haluaa. Aivan vapaaehtoisesti. Tämähän on itsestään selvä asia.
Pakkoruotsia kannattavien logiikka toimii hyvin oudosti. Kolmen maan - Saksan, Venäjän ja Ruotsin - kanssa kokonaiskauppavaihtomme on noiden jokaisen maan kanssa erikseen jokseenkin samaa 10-15 prosentin luokkaa. Pakkoruotsittajat silmät kirkkaina saattavat julistaa, että kaikkien on syytä varautua käymään kauppaa Ruotsin kanssa. Siksi muka aivan erityisesti pakkoruotsia tarvitaan.
On summatonta ajan ja energian haaskausta pakottaa kaikki jotain kieltä opiskelemaan 10-15 prosentin kauppavaihdon vuoksi. Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa, että maassa on kylliksi eri kieliä taitavia. Se ei voi olla mahdollista, kun kaikkien, vähempi ei muka riitä, on oman äidinkielensä lisäksi opiskeltava toista eurooppalaista pikku kieltä, ruotsia. Näin tungemme itsemme kahden pikku kielen häkkiin.
Lähes kaikki muutkin pakkoruotsin perustelut ovat yhtä ontuvia.
Ruotsi on muka portti muihin kieliin. Englanti on vielä parempi portti: kulttuurisanastoltaan romaanisiin, muilta osin germaanisiin kieliin, ruotsiinkin. Saksa on englantiakin parempi (?) portiksi ruotsiin. Miksi pitäisi pikku kielen kautta kiertää maailmankieliin? Kerrassaan ontuvaa logiikkaa. Pitäisikö venäjän kieleen kiertää puolan kautta, saksan kieleen hollannin, suomeen kieleen viron, ruotsin kieleen islannin kautta?
Ruotsin kielen sanotaan olevan kulttuurihistoriallisesti välttämätön suomalaisten osattavaksi. Latina olisi siitä syystä vielä perustellummin välttämätön sekä suomalaisille että ruotsalaisille. Siitä huolimatta latina on surutta heitettu yli laidan koko Euroopassa.
Sitten nämä itsestä yleistämiset lipposlaiseen tapaan: Olen Lipponen ja olen kovasti hyötynyt ruotsin osaamisesta. Moni muu on hyötynyt saksasta (Lipponenkin), ranskasta, venäjästä tai kiinasta, mutta ei niitä sen vuoksi vaadita kaikille pakolliseksi.
Kehäpäätelmä: pakkoruotsin perustelu toisella lailla.
Jne., jne.
Hyvä teksti nimimerkiltä Nettisuom. (-fenno).
Loogisesti ei perusteita ole. Jokainen älykäs ihminen oivaltaa pian, että järkiargumenttien sijaan on joko vahvoja tunneargumentteja (tämä maa ei ole entisensä ilman..., venäjä,venäjä,venäjä) (ja)tai sitten kyse on korviketoiminnasta, jolla tähdätään ihan muuhun eli pitämään keskustelu vain pakkoruotsissa ja estämään sen eteneminen.
"Pakkoruotsia kannattavien logiikka toimii hyvin oudosti. Kolmen maan - Saksan, Venäjän ja Ruotsin - kanssa kokonaiskauppavaihtomme on noiden jokaisen maan kanssa erikseen jokseenkin samaa 10-15 prosentin luokkaa. Pakkoruotsittajat silmät kirkkaina saattavat julistaa, että kaikkien on syytä varautua käymään kauppaa Ruotsin kanssa. Siksi muka aivan erityisesti pakkoruotsia tarvitaan."
Pienen Ruotsin markkinat lienee kyllästetty suomalaisilla tuotteilla. Saksaan ja Venäjälle kauppa on suuruudeltaan samaa luokkaa, vaikka kielten opiskelu niiden osalta on varsin vähäistä, pakosta puhumattakaan. Luulisi Saksan ja Venäjän markkinoilla olevan vielä kyntämätöntä sarkaa, kun vain olisi taitavia kieltä osaavia kaupantekijöitä.
t.a.p. näin: "- - kun vain olisi taitavia kieltä osaavia kaupantekijöitä."
Niin, kunpa olisikin. Se juuri askarruttaa EK:ta, mutta ei pakkoruotsittajia.