"Kypsynyt" neitsyys

Miten tähän päädyttiin? -Olen melko puhdas stereotypia: opiskelen tietotekniikkaa, diggailen black metallia ja olen näin aikuisemmiten tajunnut ainakin lapsena omanneeni paljon käyttäytymispiirteitä jotka liittyvät Aspergerin oireyhtymään. Yläasteajalta eteenpäin olen melko systemaattisesti ollut irti kaikesta "biletyksestä" - nörtti, joka ei kykene sisäistämään "cooliuden" konseptia on sosiaalinen riskisijoitus.
Lukioaikana sosiaalinen statukseni oli hieman parantunut ja minäkin aloin kiinnostua "alkoholimystismistä": modernissa suomalaisessa kansantarustossa on vallalla uskomus, että seksuaalinen pariutuminen "vain jotenkin tapahtuu", kun sen molemmat osapuolet ovat humalassa - koska kukaan ei pysty esittämään mitään syvempää selitystä sille, että miksi näin käy, voi tätä uskomusta perustellusti kutsua mystismiksi. Kävin siis parissa bileissä ja join itseni humalaan - kokemus oli kaukana mistään mystisestä: havaitsin kuuluvani siihen pieneen vähemmistöön joka ei erityisemmin pidä humalassa olosta. Mitä sukupuoliseen vuorovaikutukseen tulee, niin huomattavasti "antoisampaa" oli hännystellä nättejä tyttöjä lukion luokilla ja käytävillä. En ole ikinä ollut erityisen sosiaalinen, mutta en ole ujokaan - nättien tyttöjen kanssa sosialisoinnissa ongelmaksi muodostui yksinkertaisesti se, että mitään yhteisiä intressejä ei ollut("On ilmoja pidellyt.."). Lukion jälkeen tuli intti ja sen jälkeen opiskelu edellämainitulla alalla(ei varmaankaan tästä tarvitse sanoa sen enempää) - mielenkiinto siirtyi nettiin ja "yöelämään".


En ole käynyt millään paritussivustolla pitkään aikaan ja silloin kun vielä kävin, ehdin saada enemmän kuin tarpeekseni tietyistä sosiaali-/deittisivuja kansoittavista arkkityypeistä:

Seksikkäästi pukeutunut mallinalku: "..ja en sit todellakaan oo etsimäs täält mitään seuraa, ihan turha koittaa.."
Ylipainoinen goottityttö: "Musamaku kertoo tosi paljon ihmisest, ite kuuntelen esim. Cradle of Filth, Marilyn Manson, Dimmu Borgir.."
Runotyttö: "Kevät on koittanut ja olisitko sinä prinssini jolle avata sydämeni ja jonka kanssa kävellä puistossa.."
"Menestyjä/laatunainen": "Olet käynyt armeijan, sinulla on korkeakoulututkinto, tai ainakin olet opintojen loppuvaiheessa.."
Hän-joka-yksinkertaisesti-tykkää-pyöriä-sosiaalisivusoilla("chill"): "Kai sitten tätäkin pitää nyt kokeilla, katsotaampas että millaisia vastauksia sitä alkaa tulemaan, hihi.."
Pikkuvanha: "Olen sinkkuiluun kyllästynyt 18-vuotias, joka jo pikkuhiljaa haluaisi löytää jonkun, joka on valmis vakavampaan seurusteluun.."
ADHD: "Olen tällainen pirteän pörröinen ilopilleri, joka opiskeleejaonmukanajärjestötoiminnassakokkaajumppaatanssiikäyrockfestareillalenkkeileekoirankanssa.. Jos et usko pysyväsi tahdissa mukana, älä vastaa!"
Draamakuningatar: "Niin monta kertaa miehet osoittautuvat pettäjiksi, mutta älä sinä särje sydäntäni.."


Yöelämässä vierailemistani viimeisenä muutamana vuotena voisi luonnehtia viikonloppujen masokismirituaaliksi, joiden yhteydessä olen käynyt läpi kaikki kaupungin "mestat" jonne nuoria kasaantuu. Olen ollut aina liikkellä yksin tietoisena siitä, että se ei näytä välttämättä kauhean hyvältä, mutta minulla ei ole ollut asiasta kiinnostuneita kavereita ja vaikka olisikin ollut, niin mitä merkitystä sillä on, että seinustalla seisoskelemassa tai tanssilattialla apaattisesti maleksimassa on 1 vai 10 kaltaistani. Toiminnasta masokistista tekee se, että inhoan baareja/yökerhoja ja olen käynyt niissä ainoastaan niiden maineen takia - mielestäni näissä paikoissa yhdistyy leipäjonon, turistirysän ja meluisan konehuoneen viehätysvoima. Voi olla että olen vain puusilmä, mutta ihmiset tulevat näihin paikkoihin enimmäkseen vain viettämään aikaa eikä iskemään. Mitä ikäisiiini miehiin tulee, niin nättien tyttöjen seurana on enimmäkseen näitä muodikkaasti pukeutuneita ihkun huolettomia pörröpäitä, joiden rinnalla tällainen hapan siilitukka näyttää epäilemättä aika luotaantyöntävältä.


N. 20-vuotiaana siihen tosiasiaan herääminen, että ikäiseni tytöt olivat jo seksuaalisesti mahdollisesti hyvinkin kokeneita, sai oloni katkeraksi, ellei suorastaan raivoisaksi, mutta sittemmin olen rauhoittunut, koska on tarkoituksenmukaista, että tytöt aloittavat seksuaaliset kokeilut mahdollisimman nuorena, koska heidän lisääntymiseen käytettävissä oleva aika on ankarasti rajattu(siinä vaiheessa kun seksuaaliseen hurjasteluun on kyllästytty ja ilomielin asetutaan monogamiaan, hedelmällisyyttä pitäisi olla vielä jäljellä), toisin kuin miehillä. Nuorempana pelkäsin ei-toivottua raskautta ja sukupuolitauteja aika lailla, mutta nyttemmin asenteeni on taipunut siihen suuntaan, että elämässä yksinkertaisesti on riskejä jotka täytyy hyväksyä.

Olen miettinyt kohtuullisen paljon sitä, että olisiko "luontaista" uteliaisuuttani seksiä kohtaan hillinnyt se näkökohta, että seksuaalisuuteni "herääminen" ja internetin kehittyminen helppokäyttöiseksi kuluttajatuotteeksi tapahtuivat samaan aikaan: 90-luvun jälkipuoliskolla(ja tällöin minulla oli jo tietsikka omassa huoneessa). Katsoin noihin aikoihin lähinnä pehmeää pornoa(softcore) still-kuvina - digitaalinen video sai odottaa vielä muutaman vuoden, sillä sen saatavuus oli alhainen, kopiointi modeemilla hidasta ja HDD:t liian pieniä.


Viimeisen 13 vuoden aikana porno on muuttunut huomattavasti enemmän kuin edeltävänä 13 vuotena(1984-1997):

http://img103.imagevenue.com/aAfkjfp01fo1i-29662/loc24/7df_7605_patricia_margot_mcclain_cf.jpg
-Runkkariuteni alkuaikoina pehmeän pornon käsite eli muutoksen aikaa: perinteisesti softcore on viitannut sisältöön, jossa tytöt ehkä poseeraavat alastomana, mutta eivät levittele/pyllistele, eikä vulvaa näy, koska häpykarvat ovat trimmatut sellaiseen suorakaiteiseen kuvioon, että tavara on edelleenkin (täpärästi)peitossa.

http://www.bravoerotica.com/met-art/ariel-a/flash/01.jpg
-Nyttemmin softcorea ovat vallanneet sellaiset palvelut kuten MET-Art ja Femjoy - sisältö on edelleenkin pehmeää(itseasiassa nämä palvelut kutsuvat sisältöään "alastomaksi taiteeksi", mikä on täyttä paskaa, koska sitä edelleenkin katsotaan ensisijaisesti runkatessa), tytöt harvemmin edes sormeilevat itseiään/toisiaan, mutta täysin karvattomiksi ajeltuja/vahattuja vulvia/persvakoja kuvataan nyt tarkasti ja lähietäisyydeltä(vaikka kuvat olisivat "glamour"-tyylisiä).

Hienoisella "ylpeydellä" haluan kertoa, etten ole ikinä kuluttanut nenäliina-arkkeja/talouspaperia VHS-/painetun pornon äärellä. Mitä pornon levitysmenetelmiin tulee, niin streamaavalla videolla(XVideos, Youporn, Redtube, etc.) ainakin toistainen looginen konkluusio on saavutettu - jahka nettiyhteydet yleisesti tästä vielä nopeutuvat, HD-video tulee valtaamaan alaa ja mahdollisesti "interaktiivisuus" lisääntymään, mutta siitä eteenpäin en pysty kuvittelemaan että miten porno voisi palveluna kehittyä.
Itse ehdin jokseenkin kyllästymään "ammattimaiseen" pornovideoon jo niihin aikoihin kun niiden ensisijainen diskreetti levityskanava oli P2P. Ammattimaisesta pornoesiintymisestä paistaa läpi äärimmäinen kyynisyys: penistä nylkytetään ruumiinaukoissa nopeasti ja monotonisesti siten, että se hädintuskin on kontaktissa sisäseinämiin, jos esiintyjät joskus erehtyvät syleilemään toisiaan, se näyttää siltä, että he olisivat liimattu kiinni toisiinsa ja yrittävät rimpuilla irti, anaaliyhdyntään melkeimpä normina liitetään "ATM" ja ammottavan persreiän ihastelu("gape") ja sokerina pohjalla on kasvoille ejakulointi - sisältö on suunnattu ilmiselvästikin aivokuolleelle yleisölle.

Yleisesti ottaen en halua, että tällaiset banaliteetit pilaavat fantasiani. Katson joskus edelleenkin pornovideota, mutta silloin se on tämän tyyppistä:
http://xhamster.com/movies/337785/self_filmed.html
-Video on huonolaatuinen, mutta tyttö on söpö ja räplääminen aitoa - tällaista intimiteetin tuntua ei löydä ikinä ammattimaisesta pornosta.

Jos runsas, käytännössä elinikäinen(olenhan nykyisestä iästäni eteenpäin ollut pornoa katsova runkkari suurimman osan elämästäni) pornonkatselu herättää mitään kysymyksiä, niin kaikkein keskeisin tietenkin on se, että kuinka pahasti se on vääristänyt käsitystäni naisista/seksistä. Olenko neitsyt sen takia, että minulle kelpaisi vain pornomallin näköiset naiset?
-Voin sanoa täydellä (anonymiteetin takaamalla)rehellisyydellä, että käsitykseni seksistä on säilynyt suhteellisen "normaalina/terveenä". Olen aina pitänyt enemmän amatöörimäisistä malleista ja inhoan silikoni-implantoituja tissejä. Kriteerit ihannetytölleni ovat melko väljät: mielellään >170cm(olen itse 180), hyvä fyysinen kunto(ei tarvitse olla mitään fitness-tyyppiä, mutta itselläni kiinteät lihakset ja vähän läskiä - toivon yksinkertaisesti samaa) ja kaulan alapuoleinen karvoitus siistitty. Kun nämä asiat ovat kunnossa, geneettisellä ulkonäöllä ei olisi kovinkaan paljoa merkitystä.
http://alastonsuomi.com/salla/images/172349
-Tämä kuva on 2 vuotta vanha, joten ei taida olla kokematon enää..

Ennen kuin joku ehdottaa huoria, selitän miksi asia ei minua kiinnosta.
Ensimmäinen peruste käydä huorissa olisi yksinkertaisesti neitsyyden menettäminen ja nussimaan oppiminen, mutta on täysin ilmeistä, että seksi on teknisesti erittäin yksinkertainen asia ja tätäkautta nopeasti opittavissa - tällaisen asian harjoittelu n. 100€:n tuntitaksalla on täysin naurettava ajatus.
Toinen peruste käydä huorissa olisi saada edes jonkinlainen säännöllinen seksielämä - sillä säännöllisyyden tasolla minkä vain haluaisin, tähän kuluisi yksinkertaisesti liikaa rahaa.
En näe prostituutiota hyvänä tai pahana(niin pitkään kun toimintaan ei sisälly ihmiskauppaa, kyse on vain ruumiillisesta työstä muiden joukossa), vaan kannaltani yksinkertaisesti irrelevanttina asiana.


Muiden ihmisten reaktiot(en ole ikinä tuonut tätä asiaa esille IRL, mutta mitä nyt olen netissä vatvonut):
Ylivoimaisesti ärsyttävintä on se, että joku pitää kaltaistani jotenkin moraalisesti ylivertaisena seksuaalisesti kokeneisiin ikätovereihini nähden, koska minulle neitsyys ei ikinä ole ollut moraalinen, vaan puhtaasti sosiaalinen kysymys. Neitsyydessä ei ole mitään hienoa: Isä Mitro(yksi Suomen kuuluisimpia julkisesti neitseellisiä ihmisiä) on sanonut, että kokemattomuudessa on kokemusta, mutta se on vähän sama kuin sanoisi että jumalattomuudessa on jumaluutta.
Toinen erittäin ärsyttävä näkökanta on se, että "sinähän vaikutat oikein fiksulta, naiset varsinkin kypsemmiten arvostavat kaltaistasi, sinusta on tuleva hyvä aviomies/isä, jada jada..". -"Fiksuudella" ei ole kovinkaan paljoa merkitystä silloin kun ongelman perustana on sosiaalinen sopeutuminen. Edelleenkin, sillä että kuinka hyvä perheenisä minusta joskus sitten lopulta tulee, ei ole tällä hetkellä merkitystä, sillä haluaisin toistaiseksi ihan vain paneksia ainakin pari vuotta. Seurustelusuhteessa ehkä pääsisi lykkimään paljaalla, mutta ajatus kämppäni jakamisesta jonkun kanssa on ahdistava/puistattava - ensiksi asuin vanhempien kanssa, sitten solukaverien ja nyt viihdyn hyvin yksin. Ikäiseni ja nuoremmat serkkuni raahaavat tyttö-/poikaystäviään pirteisiin sukutapahtumiin, enkä todellakaan kadehdi heitä.


Tiedän että kirjoitukseni on poleeminen.

Mielenkiintoinen kirjoitus, jos todella olet kaikkea tuota mitä kirjoitit. Ja jos taas et, niin se vasta mielenkiintoista oiskin, että joku viitsis feikata moisen stoorin ;)