En tiedä mistä aloittaa... Noh.. Minulla on lapsi jolla on hmm.. psyykkisiä (?) ongelmia. Ollut jo vuosia. Lapsen oireet on hyvin paljon maanis-depressiivisen tyyliset. Mutta toisaalta, luin Wikipediasta Aspergerista. Siellä kuvaillut oireet sopii 95%:sesti lapseen. Lapsi on käynyt OYSin lasten psykiatrisella poliklinikalla keskustelemassa psykologin sekä joskus psykiatrisen lastenlääkärin kanssa. Kävi siellä noin viisi vuotta. Diagnoosia eivät alkaneet tekemään koska lapsen oireet ei näkyneet siellä. Lapsi tapasi psykologia kerran kuukaudessa 45 min kerrallaan. Lapsi osaa "käyttäytyä" sen ajan "normaalisti". Lapsi ei muutenkaan näytä oireitaan kuin ns turvallisissa paikoissa. Oireet eivät näy esim koulussa. Kun lapsi pinnistelee koulussa oireita vastaan, se purkautuu kotona raivokohtauksina koulun jälkeen. Lapsi ei näytä oireitaan myöskään vähempi tuttujen seurassa eli kotona, jos kylässä on henkilö jota ei ole aiemmin tavannut tai tapaa harvoin.
Lähinnä ongelmana on nyt se, että lapsen oireet pahenee emmekä saa apua mistää. Enkä oikein edes tiedä mistä hakea apua. OYSista emme saaneet. Emmekä myöskään Lasten- ja nuorisopsykiatriselta työryhmältä (LaNu). Mistä voin hakea apua? Tilanne pahenee päivä päivältä ja pelkään kaiken karkaavan käsistä. Nuoremmat sisaruksetkin pelkäävät vanhempaa sisarustaan joka tuntuu terririsoivan koko perhettä.
Lähinnä ongelmana on nyt se, että lapsen oireet pahenee emmekä saa apua mistää. Enkä oikein edes tiedä mistä hakea apua. OYSista emme saaneet. Emmekä myöskään Lasten- ja nuorisopsykiatriselta työryhmältä (LaNu). Mistä voin hakea apua? Tilanne pahenee päivä päivältä ja pelkään kaiken karkaavan käsistä. Nuoremmat sisaruksetkin pelkäävät vanhempaa sisarustaan joka tuntuu terririsoivan koko perhettä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
vikaa.
Kyseessä voi olla myös esimerkiksi loinen tai myrkytys.
Kiitos tästä. Onneksi "huono" kasvatukseni ei ole juurtunut toisiin lapsiini.
yksilöitä. Kommentistasi päätellen et ole kasvattanut lastasi kunnolla.
Tää on vähän arvailua. Mulle vaan tuli mieleen että tarvitsisiko tämä lapsi enemmän huomiota ja kahdenkeskistä aikaa vanhempiensa / vanhempansa kanssa. Esim. leffaillan ja mäkkäri reissun. Lapset tarvitsevat paljon ymmärrystä tunteilleen ja niistäkin pitäisi jutella päivittäin vaikka olisi kuinka kiire ja miljoonaa asiaa tehtävänä. Patoutuneet tunteet aiheuttavat raivokohtauksia. Paljon voimia teille!
Lapsi saa aikaa ja huomiota. Olen ollut kotona hänen tullessa koulusta ja aamulla kouluun lähtiessä. Teen töitä 4-5 tuntia päivässä jotta voin olla enemmän lasten kanssa ja jotta ehdin antaa aikaa jokaiselle. Ensioireet oli lapsen ollessa noin 3 vuotias. Lapsen mielipuuhaa on pelata tietokone/PS-pelejä ja katsoa leffoja. Niitä minä en harrasta joten niitä en lapsen kanssa tee. Mitä nyt välillä, vähintään kerran kuukaudessa pidetään koko perheen leffa-ilta jolloin katsotaan kaikille sopiva (yleensä fantasia) elokuva. Mutta lapsi tykkää tehdä kotitöitä, etenkin keittiössä. Meillä on siis paljon yhteistä/kahdenkeskistä aikaa touhuta keittiössä samalla jutellen. Tänäänkin kolmisen tuntia kahdestaan väsättiin lasagnea. Että ei ole siitä kiinni. Lasta on vaikea saada innostumaan mistään. Kyseessä on poika, mutta häntä ei kiinnosta esimerkiksi auton remppaaminen joten en voi ottaa häntä mukaan siihen hommaan.
Tahtoisin vaan saada jonkun yhteistyökumppanin jonka kanssa yrittää saada asioita sujumaan ja missä todella otettaisiin tosissaan lapsen oireet. Toimintaterapiaa on ollut neljä vuotta mutta sekin loppui eikä jatkoa saada koska ei ole varoja siihen (kaupungilla, eikä minulla yksityiselle). Tämä on välillä todella raskasta, olen yksinhuoltaja, toista osapuolta ei ole ja lapsia on viisi.
tehty neuropsykologiset testit?
Ihmeen törkeitä viestejä täällä. Kuullostaa siltä mabia että annatte lapsillenne paljon hyvää. Hankalaa jos lääkärit ei näe ongelmaa, ehkä lapsella on Aspergeri. Toivottavasti löydätte apua asiaan jostain.
Ei ole tehty. Näin jälkeenpäin kovasti kummastelen että miksi käytiin viitisen vuotta OYSissa kun ei mitään tehty eikä siitä jäänyt mitään käteen. Millä perusteilla testit saa ja missä teetettyä?
Niitä valitettavasti aina riittää. Lapset saa mun mielestä ihan tarpeeksi mun aikaa, yksilöllisestikin. Koska olen vain puolipäivätöissä (onneksi siihen on mahdollisuus!) minulla on aikaa olla lasten kanssa. Niin, toivottavasti apu löytyy jostain ennen kuin voimani loppuvat. Kun vain tietäisin mistä hakea apua.
Kiinnostaisi tietää miten lapsen lopulta kävi? Meillä juuri samanlainen tilanne eikä mistään saada apua.
Tarinan lapsi kuulostaa ihan juuri minulta, vaikken hän ole. Olen tyttö, en pelaa tietokoneella (lapsena kyllä pelasin) , lapsena minua ei kiinnostanut keittiö, nykyään senkin edestä. Olin koulussa ja vieraampien edessä kiltti, mutta sain (ja saan nyt aikuisenakin) kotona raivokohtauksia. Jotain perinnöllistä tässä ilmeisesti, koska isäni myös kova raivaroitsija. Ei kuitenkaan hakkaaja. Vain 2 kertaa muistan lapsuudestani, kun on käynyt äitiini fyysisesti käsiksi. Toisella kerralla olimme jo teinejä ja pikkusisko meni väliin. Minä olin liian peloissani. Sitä huutamista ja raivoamista kuitenkin pelkäsin ja se varjosti lapsuuttani, vaikkei äitynyt yleensä fyysiseksi. Oli pettymys nuorena aikuisena huomata itsessä sama piirre.
Hyvä keskittymiskyky asioissa, jotka kiinnostaa. Minulla mm. piirtäminen. Muuten huono keskittymiskyky. Harmi, ettei sieltä OYS:sta apua saa. Ite sain vasta 33v. jotain ymmärrystä yksityiseltä psykiatrilta. En sieltäkään diagnoosia tai varsinaista apua. Ymmärrystä 150€ tunti. Jos olisin mies, voisin käydä huoralla.