nimesin ihan tahallani vähän provosoivasti otsikon. elikkä, olin tosiaan tuska-festivaalilla ja taas kerran sai huomata sen vaeltavan/laahavan teinimassan. tässä herääkin kysymys, että juoko metallisti enemmän kuin muun tyylisuunnan musiikkia kuunteleva henkilö? tästä olisi kiva saada jonkinlainen kysely tulevaisuudessa. itse voin sanoa, että kuuntelen metallia, mutten juo, polta enkä käytä huumausaineita. alkoholia käytin joskus suurinpiirteinen kohtuuden rajoissa (siitä on aikaa..), tupakkaa vain kokeilin.. muutama, huumaisaineita en ikinä kokeile enkä tule kokeilemaankaan, se on varma asia. jos tältä laudalta löytyy muita metallisteja niin laittakaa ihmeessä omat tuskailunne.. ei vaan siis mielipiteenne ilmoille :) ... luonnollisesti, kaikkien mielipiteitä arvostetaan. omaan myös uskonnollisen vakaumuksen tai no itseasiassa, uskon tiettyihin asioihin ilman minkäänlaista tiettyä suuntautumista uskoon/uskontoihin, joten "olet saatananpalvoja" jutut voisi jättää väliin :D .. luen toki nekin huumorilla. eli tässä on nyt tarkoitus kartoittaa mielipiteitä "metallistien" alkoholitaipumuksista.
metallistit ja tuska!
mikkokkk
10211
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En varsinaisesti ole kuin metallin kuuntelija kotona kun en viihdy väkijoukoissa.
Jotenkin olen saanut käsityksen että kuuntelijat vetää paljon ja ihan mitä tahansa mutta artistit taas ovat aika selviä?
Tämä on tosin outo aihe minulle ja suurin osa sinun käyttämistäsi termeistäkin jäi hieman epäselväksi :)
Taidan olla liian vanha.
(neljääkymmentä)
hehheh, Tissuttaja ei 40v. ole mikään vanha.. tosin olen varmaan paljon nuorempana huono kommentoimaan. no kuitenkin itseasiassa tuo mitä sanoit pitää ainakin bändien kohdalta täysin paikkansa. monet ns. tapajuopotkin ovat raitistuneet, jotka ovat käyttäneet alkoholia ja ehkä sekakäyttäneetkin sitä sun tätä. yksi esimerkki oli tuskassa loistavasti kahtena päivänä putkeen esintyynyt devin townsend. hän aikoinaan joi ja käytti kamoja.. tarkoitus oli aina keikan jälkeen päästävä vetämään itsensä täysin sekaisin. nykyisin hän on malliesimerkki täysin päihteettömästä ihmisestä. lavaolemuksessa näkyy myös se, että hän nauttii esiintymisestä todella paljon. tässä huom. vain yksi esimerkki.. näitä raittiita tai raitistuneita metallimusiikin soittajia on todella paljon. on myös paljon niitä, jotka ovat tavalla tai toisella uskovaisia muusikoita. he tekevätkin musiikkia huumoripitoisesti, eivät vakavasti. :)
:)
Ehkä käyn tulevaisuudessa jossain rock-tapahtumassa tai metalli?
Näistä mitään tiedä kun olen jäänyt hieman jälkeen kaikesta.
no youtubesta löytyy seuraavin hakumuodoin: devin townsend, devin townsend ziltoid, strapping young lad... hyvin tunnettu muusikko ja tekee sekä raskasta että progresiivista musiikkia.
Kymmenisen vuotta järkkäri/aika-ajoittain roudaritouhuissa näki kyllä kaiken kehdosta hautaan... jos näin asian ilmaisee. En nyt tiedä ovatko Metallistit sen päihteilevämpää porukkaa, kuin kukaan muukaan etenkään nykyään. Omassa nuoruudessa 80-luvulla, olivat asiat ehkä "kultaisina aikoina" toisin, tiedä sitten... Kun kaikki vaikutteet apinoitiin Euroopassa suoraan Jenkeistä kulttuurin pieniäkin vivahteita myöten. Päinvastoin sanoisin, että ne joilla on on artisteilla ongelmia, on ongelmia eikä se katso sitä soitatko kellarihumppaa vai heviä. Oikeastaan nykyään kun suuntaus mennyt paljon jopa siihen suuntaan, että asiakkaat valvovat melkolailla esiintyjien kuntoa, niin ne ajat ovat melkolailla takana jolloin sait tehdä mitä ja esiintyä missä kunnossa vain, kunhan keikka oli "hyvä" -siis sillä mittapuulla, että yleisö diggasi.
Kyllä suuntaus on mennyt mielestäni sellaiseen hiljaiseen muutaman rentoutusbissen ottamiseen ennen keikkaa ja lärvien veto vasta sen jälkeen. Ja moni yllättyisti kuinka moni "tuo nyt vetää varmasti aina pellit seis" -artisti menee omalla autolla suoraan kotiin ottamatta mitään edes keikan jälkeen. Tai sitten "normaalisti" eli joskus ottaa joskus ei, mutta siitä ei tule mitään päätarkoitusta. Tavallista kohtuukäytön rajoissa menevää.
Tietyissä musiikkisuuntauksissa se vain on niin näkyvää jos joku on päissään, ja touhu on railakasta muutenkin. Päinvastoin sitten lava-artisti jolla on ongelmia, tasapainoilee monesti aikalailla sen kanssa ettei vain näy liikaa ottaminen. Yleisö huomaa ja onhan noita tullut lehdissä juttuja viime vuosina, että jollekin aivan seis olevalle artistille ei suostuta maksamaan ainakaan täyttä hintaa sopimusrikkoon (tai verukkeena sopimusrikkoon) vedoten. Menkää katsomaan ensin joku Ozzy Ozbournea ja Black sabbathia parhaina päivinään (useimmiten huonona kopiona) matkivan bändin keikka ja seuraavaksi lava-artistin pääosin istuen vetämä akustisella kitaralla itseään säestäen hoitama. Kummassa on ns. väliä onko artisti missä kunnossa ja toisekseen kummassa luulette tulevan enemmän ongelmia, jos esiintyjä tipahtelee tuolilta. Sanotaan näin, että jos laulu itsessään vielä kulkee ja keikka on riittävän ok, niin toisen kompuroinnille ja örvellykselle helposti hurrataan, mutta toiselle..... Kumpikohan on kumpi? (Ja järjestäjän/asiakkaan mielipide voi silti mennä vielä aika ristiin asiassa).
Tosin tässä puhun nyt ns. en-megabändeistä. Kynnys voi olla vähän korkeampi mennä joillekin Tuskan ulkomaisille pääesiintyjille valittamaan päihteilystä, kuin Suomalaiselle örinäbändikopiolle perähikiän lampputehtaan harjakaisten kunniaksi nuorisotalolla pidettävän musiikkipitoisen illan aikana, ikää keskimäärin 19v ja matkittu alansa parempia osaajia n. 547:n kerran.
Viina on ongelma, jos se haittaa keikkaa. Tai siitä tulee tapa. Mutta kuten Klamydia osuvasti sanoo "Sid Vicious eli niinkun siltä ootettiin, eikä aikaakaan niin jätkää kuoppaan kannettiin...". Tuossa on suurin totuus siinä mielessä, että elät koko touhun roolin kautta ja se "kuuluukin" tehdä siten etten elä yli kolmekymppiseksi... Valitettavan paljon tässäkin maassa tätä apinoivia tuntemattomia bändejä, joista tuskin kukaan ehtii edes kuulemaan ennen kuin jo elämäntapojen vuoksi pantava pillit pussiinkin. Tai bändin jäseniä pussiin... miten sen nyt ilmaiseekin...
no, itse kyllä tiedän hyvin paljon metalliartisteja, jotka ovat lopettaneet tai pysyneet aina kuivilla, mutta onhan niitä juomamiehiäkin toki. kyllä minusta moni metallin kuuntelija juo todella paljon. kuulee aina näistä samoista viiden päivän putkista yms. voisin veikata, että metallilla (ja sen alatyylien kuuntelijoilla) vain on juomatottumus mennyt esim. iskelmämusiikkia kuuntelevaa yksilöä pidemmälle. alkoholi metalli sauhut on todella vakio ilmiö keikoilla kun taas eri musiikkityyliä harrastavien keikat ovat monesti varsin päihteettömiä. olen kuitenkin katsonut huomattavan erilaista keikkaa, sillä jokainen ystäväni ei ole metallisti ja on ihan ok lähteä kaveriseuraksi, jos ystävä maksaa piletit. :)
En minäkään yleisöstä puhunut vaan esiintyjistä:) Siinä olet kyllä aivan oikeassa, että tietyntyylisen kulttuurin kannattaminen/harrastaminen ja tietynlaisen musiikin kuuntelu ja keikoilla käyminen on kyllä huomattavasti kosteampaa kuin jonkin toisen. Tietyille keikoille ei mennä selvinpäin käytännössä ikinä ja toisissa on kummallista jos joku on näkyvästi päissään. Tuo on toki yleistys, mutta sitä en kiistä etteikö ole suuria eroja yleisöissä. Päihteet suoraan sanoen kuuluvat tiettyihin kuvioihin..
Toisaalta silti vähän huvittavaa jos puolet isosta yleisöstä vetää itsensä myrkytyksen rajalle ja n. 50 vie poliisi keikan aikana ja jälkeen varsinkin. Ja sitten bändi on selvin päin. Tuotakin kyllä nähnyt paljon.
joo, no olen sitten kyllä täysin samoilla linjoilla. minulla eräs entinen ystävä ei edes päässyt keikalle sisään, koska oli jo täysin tuiterissa ja oksensi joko verta tai viiniä. hänen sisko sitten soitettiin paikalle ja hän haki hänet pois alueelta. että tällaista...
"oli jo täysin tuiterissa ja oksensi joko verta tai viiniä"
No etenkin jos kyseessä oli tuo ensimmäinen vaihtoehto mitä vatsasta ylös nousi ja noin pitkälle mennyt harrastus johtuu tietyn musiikkisuunnan fanittamisesta, niin ehkä se silloin voisi olla ihan terveellistä avartaa maailmankuvaansa ja tilapäisesti vaihtaa johonkin vähemmän kuormittavaan.
Suosittelisin jotain neutraalia lava-artistia... Mutta EI sellaista, jonka musiikki on niin kaukana omista mieltymiksistä, ettei sitä kestä kuunnella selvin päin. Jokin kultainen keskitie.
nimimerkki "katsellut", joo näinpä. tietysti joillain se viinapää on sitä luokkaa, että silti muistaa keikan, mutta onko se sitten hyvä vai huono asia, niin sen saa jokainen itse päätellä.