kaikkea, pelkään että joku pian tappaa minut.
Eli pelko on mennyt jo noin pitkälle.
Pelkään yöelämää jossa nuoret juhlii, koska pelkään että joutuu pian väkivallan uhriksi ja pian kuolee.
Siksi en liiku ollenkaan iltaisin ja öisin vaan pysyttelen omissa nurkissani.
Jännitän myös paljon tulevaisuutta, joskin nykyään en niin paljoa.
Siksi menenkin päivän kerrallaan mikä on parasta lääkettä mulle.
Elämäni on silti ihan okei.
Tavis ihminen joka on vain ujo ja arka, pelkäävä.
Sanoisin että on myös fiksua, viisasta että ihminen pelkää tiettyjä tilanteita.
Eli pelko on mennyt jo noin pitkälle.
Pelkään yöelämää jossa nuoret juhlii, koska pelkään että joutuu pian väkivallan uhriksi ja pian kuolee.
Siksi en liiku ollenkaan iltaisin ja öisin vaan pysyttelen omissa nurkissani.
Jännitän myös paljon tulevaisuutta, joskin nykyään en niin paljoa.
Siksi menenkin päivän kerrallaan mikä on parasta lääkettä mulle.
Elämäni on silti ihan okei.
Tavis ihminen joka on vain ujo ja arka, pelkäävä.
Sanoisin että on myös fiksua, viisasta että ihminen pelkää tiettyjä tilanteita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Pelko on primitiivinen reaktio ja sen jälkeen (ihmisellä) tunne, josta syntyy ajatusketju. Se saattaa sitten jäädä vaikuttamaan, vaikka pelon aihe olisi jo poistunut näköpiiristä eikä mitään uhkaavaa olisi itse asiassa edes tapahtunut. Pysyvien pelkotilojen (fobioiden) taustalla on aina korostunut heikkoudentunne ja epävarmuus, joka saa normaalia isommat mittasuhteet.
Sä et kuulosta pelkäävän "kaikkea", vaan kuolemaa, oman elämäsi yhtäkkistä päättymistä. Sen ajatteleminen kuuluu myös osana elämään, aikuiseksi kasvamiseen ja ylipäätään sen tosiasian tiedostamiseen, että elämä on rajallinen eikä sen mitta ole ihmisen itsensä määrättävissä. Sitä faktaa vasten tarkasteltuna kuolemanpelko on turhaa pelkäämistä. Tärkeämpää on itse eläminen.
Sun pelkosi kohdistuu ulkopuolisiin tekijöihin: johonkin toiseen ihmiseen, "juhliviin nuoriin", satunnaisesti kohdalle osuvaan väkivaltaan jne. Koet ulkopuolisen maailman uhkaavana ja yrität elää siten, ettet koskaan joutuisi tiedostamillesi vaaroille alttiiksi. Se on varmistelua, joka tukee vain ajatusta, että muuten ei pärjää jos ei ole koko ajan valppaana ja varautunut pahimpaan. Se on uskomista negatiiviseen, mieluummin kuin positiiviseen.
Ja kuitenkin fakta on se, että kuolla voi vaikka jo tänään, ja täysin muista ihmisistä riippumattomista syistä, ennalta arvaamatta. Tai yhtälailla voi elää väkivataakin koettuaan vaikka 90-vuotiaaksi ja ihan normaalia elämää.
Mutta sen sijaan, että annat pelon määrätä ja rajoittaa elämääsi, sä voit toki valita toisinkin. Voit kiinnittää huomiosi ja ajatuksesi positiivisiin asioihin, joita tapahtuu koko ajan ja jotka vahvistaa sun luottamustasi omaan selviytymiskykyysi. Se pahin "vihollinenhan" asuu yleensä siellä omassa mielessä, kuvitelmissa ja negatiivisissa teorioissa, joita me mielellämme rakentelemme - varsinkin kun olemme epävarmoja - ennaltaehkäistäksemme vaaratilanteita.
Kaikesta on siis yhtäläinen mahdollisuus selviytyä hengissäkin, joten miksi uskoa vain siihen negatiiviseen vaihtoehtoon?
pelko on tunne jonka takana on syy. Eli on vaikea ainakin omalla kohdallani aina tajuta miksi pelkään.
Yleensäkin tuntuu siltä että jos on kyky aistia itseään ja tajuta niin pelkoja eikä kovin suuria ongelmia ole silloin ihan odoteltavissa.
Kun pelkää kiivetä korkealle, pelkää sitä putoamista mutta niin jokainen terve ihminen tekee varjeltuakseen vaaroilta,miksi sitten toisen pelko on hallittua eikä estä häntä toimimasta ja miksi toinen menettää vähäisimmänkään kyvyn hallita itseään ja altistuu näin herkemmin sille vaaralle jota enemmän pelkää. Eli tuo pelko kääntyykin vaaraksi kun se on hallitsematon.
Miksi siis sinä pelkäät että joku sinut tappaa, pelkäät hallitsemattomasti, sinuahan ei ole uhattu tappaa.
Mielestäni sinun kannattaisi opetella avaamaan itseäsi sen verran edes omalle itsellesi että näkisit todellisen syyn pelkoosi. Koetko olevasi jotenkin sellainen käytökseltäsi että herätät ihmisissä väkivaltaisuuden piirteitä. Mitä se sellainen käytös on ja miksi niin sitten käyttäydyt ja onko tuttusi väkivaltaisia ja oletko itse koska kuulut samaan joukkoon kuin muutkin ihmiset.
Sinä et hallitse pelkoasi ja pelkäät että joku ei hallitse väkivaltaansa.
tapettiin tosi raaalla tavalla joten sieltä nuo pelot on lähtöisin olettaisin.
Pelätään että se murhaaja menettää kontrollin ja tulee tappamaan meidätkin.
Toisaalta saatan kuvitella että se tappaja voi olla kuka tahansa.
Kyllä mä osaan nauttia elämästäni, menen päivän kerrallaan.
Oon rauhallinen tyyppi, ja yleensä suht positiivinen mutta pelko jostain väkivallan uhriksi joutumisesta johtuu varmasti historiasta mitä on tapahtunut suvussamme.
Oon joutunut myös koulukiusatuksi henkisesti mikä ehkä aiheuttaa suuria epäluuloja ihmisiä kohtaan.
Mä nautin omasta elämästäni ja tulen toimeen noitten pelkojen kanssa.
Mä en näe syytä että mun pitäis ajatella eri tavalla.
henkisiltä kiusaajilta youtubessa.
Mutta jo ennen noita tappouhkauksia oon joskus pelännyt mm suihkussa ollessani että mitä jos joku tulee pian joku psykopaatti hahhah ja iskee veitsen mahaan hui hui.
Hysteriaa apua!!
kyllähän tuommoinen tappouhkaus on jo vakava sanoma.
Ne tyypit vain ei pitäneet musta koska oon hyvä persoona ja ne itse on pahoja kuin pedot joten minä olen heille ikäänkuin suurta myrkkyä ja he toivovat että kuolisin tai kuten sanoin lähettivät tappouhkauksen.
Kaikenmaailman hulluja niitä mahtuukin tälle planeetalle.
Siksi esimerkiksi varon liikkumasta yö-aikaan, koska kaupungilla on aina niitä vaarallisia ilkeitä tyyppejä.
Myös oma ylpeyteni on syynä siihen että en halua ottaa turpiini keneltäkään sillä se ottaisi kunniaani(kuka nyt haluaisi ottaa pataansa/selkäänsä) joten tuonkin asian vuoksi en halua lähteä porukkoihin joissa on suuri riski joutua väkivallan uhriksi.
Siis mä omasta mielestäni kontrolloin omaa elämääni, mutta en aio koskaan kontrolloida toisten elämää.
Tällaista on mun pelon hallinta, no ehkä se on väärää koska rajoittaa elämää kuten tuo toinen tyyppi totesi niin.
Negatiivisuudesta...oon aika huumoripitoinen tyyppi jolla on vilkas mielikuvitus mutta joo saatan suhtautua maailmaan negatiivisesti mutta siihen on syytkin koska oon kokenut paljon kovia elämässäni.