Nyt, kun eduskunta ja hallituksestakin suurin osa on lomilla, politiikassa on kovin hiljaista. Kepu johtajan vaihdoksineen ja niihin johtaneine tapahtumineen sai paljon huomiota alkuvuodesta, mutta kuka nyt edes huomaisi, että sellainen puolue on meillä edes olemassa. Ehkäpä kepun todellinen merkitys paljastuu nyt parhaiten. Ihan liian suurena haitallisuudessaan lienen minäkin kepun merkitystä pitänyt, kupla se vain taitaa olla: paljon porua, vähän villoja – onneksemme!
Yli kaksi viikkoa on vierähtänyt viime käynnistäni palstalla – 24.6. näyn käyneen viimeksi – eikä tuona aikana kepu tai edes politiikka ole mielessäni edes häivähtänyt. On ollut tärkeämpää, mukavampaa ja omakohtaisempaa. Siitä kerron tämän jatkona. Mutta nyt olen jo lueskellut lomani aikana tulleita ja uudempiakin lehtiä, eikä niissäkään enää puhuta mitään kepusta ja sen tekemisistä.
Päivänpolitiikan puutteen vuoksi lehtien täytyy kysellä, kuka olisi suosituin seuraavaksi pääministeriksi ja keitä on ehdolla presidentiksi. Katainen näkyy olevan puoluejohtajista suosituin pääministeriksi. Hänestä kai se pääministeri tuleekin, kun kokoomus sinnittelee kannatetuimpana puolueena, ja vaalit voittaneesta puolueestahan pääministeri nykyisin tulee. Mari Kiviniemi pystyisi pääministerinä varmasti samaan kuin Vanhanen ja enempäänkin, mutta e4i hänestä pääministeriä tule. kun kepu ei tule nousemaan suurimmaksi puolueeksemme. Jutta Urpilainen pysyy suosiossa kaukana Kiviniemestäkin, ja näkyy saavan omiltaankin vain alle 50 % kannatuksen.
Mutta vaaleihin on vielä aikaa, ja ainakin vauhdikas puoluesihteeri Jungner näkyy uskovan, että kannatuslukemat tulevat tuosta vielä muuttumaan. Varmaankin, mutta muuttuvatko tarpeeksi niin, että saisimme Jutasta historiamme toisen naispääministerin, sitä ensimmäistä jopa pitempiaikaisen? Uskoakseni se kyllä edellyttäisi demarien nousua suurimmaksi puolueeksi. Jos niin ei tapahdu, muunkin ministerin posti voi jäädä Jutalle haaveeksi, sillä Jyrki tiennee, että myös Marin johtama kepu olisi kokoomukselle yhtä helppo käsiteltävä kuin oli Matinkin johtama. Mutta jos demarit nousevat jopa suurimmaksi puolueeksi, niin silloin Jutasta tulee pääministeri, vaikkeivät kaikki demaritkaan häntä siihen tehtävään kannattaisi. Noin se menee.
Kun Sauli Niinistö yhä panttaa ilmoitustaan, että ”ollako vai eikö olla” presidentti, niin media on ruvennut jo spekuloimaan muilla. Olli Rehn ja Lasse Lehtinen on nostettu puolueittensa ehdokkaiksi, eivätkä nuo ole ainakaan ilmoittaneet kunniasta kieltäytyvänsä. Jos Niinistö ei asetu ehdokkaaksi, molemmilla mainituilla on hyvät mahdollisuudet päästä presidentiksi. Vaikka Rehn on ihan hyvä tyyppi – ei siis mikään kepulainen – niin kyllä minä Lehtistä äänestäisin, hänestä saisimme presidentin, joka liikkuisi maailman saleissa muiden maiden johtajien keskuudessa Rehniäkin sulavammin. Mutta jos Niinistö asettuu ehdolle, hänestä presidentti tulee, ja häntä minäkin äänestäisin. Jos Kataisesta tulee pääministeri ja Niinistöstä presidentti, olisi ensimmäinen kerta historiassamme, että nuo molemmat johtajamme olisivat kokoomuslaisia.
Kun kotimaan politiikka ei nyt tarjoa mitään mielenkiintoista medialle, Ruotsin lähestyvät vaalit ovat saaneet huomiota runsaasti. Aiheellisesti, sillä jännittävä asetelma siellä on. Vuosi sitten punavihreä rintama oli selvästi johdossa hallitsevaan porvariallianssiin nähden, mutta nyt puntit ovat tasoittuneet ja hallitusrintama on jopa niukassa johdossa. Jos se pystyy vaalit voittamaan, se on toiminut hyvin ja on voittonsa ansainnut. Samanlaiseen, käytännön kaksipuoluejärjestelmään, meilläkin tulisi päästä. Ja päästäisiin heti, jos kepu valitsisi puolensa, mutta sitä se ei tee. Kepun on poliittisen kenttämme häirikkö. Siinä on sen todellinen merkitys.
Toistan jo aikaisemman ilmoitukseni, että vähennän ratkaisevasti täällä esiintymistäni. Ainakaan huvin vuoksi en aio täällä enää ollenkaan roikkua, sillä ikäiselleni miehelle on kyseenalainen hupi kisata palstalla häiriköivien lapsukaisten kanssa. ”Ovathan he sentään kepulaisia” – Oiva Härköstä lainatakseni – mutta minä en ole, Luojan kiitos! Mutta en toki palstaa banniin pane, vaan käyn täällä vastakin silloin, jos minulla on sanottavaa. Eiköhän kepu jatkossakin siihen aihetta antane, vaikka sen todellinen merkitys politiikassamme taitaa olla varsin vähäinen.
Mutta eräille kepun merkitys näkyy olevan käsittämättömän suuri. Hämmästyttävää, miten jokin puolue on nyrjähdyttänyt ihmisen arvomaailman niin, että hän määrittää sen perusteella kansanryhmän, johon näkee kuuluvansa. Kansanryhmällähän tarkoitetaan syntyperäistä tai muuten kiinteää kuulumista johonkin etniseen tai ainakin uskonnolliseen tai seksuaalisesti suuntautuneeseen ryhmään, kuten esim. suomenruotsalaisiin, saamelaisiin, somaleihin, juutalaisiin tai homoseksuaaleihin. Eräiden mielestä noihin ryhmiin pitäisi kai rinnastaa myös kepulaiset, kun minua on syytetty kansanryhmän vastaisesta toiminnasta.
Yli kaksi viikkoa on vierähtänyt viime käynnistäni palstalla – 24.6. näyn käyneen viimeksi – eikä tuona aikana kepu tai edes politiikka ole mielessäni edes häivähtänyt. On ollut tärkeämpää, mukavampaa ja omakohtaisempaa. Siitä kerron tämän jatkona. Mutta nyt olen jo lueskellut lomani aikana tulleita ja uudempiakin lehtiä, eikä niissäkään enää puhuta mitään kepusta ja sen tekemisistä.
Päivänpolitiikan puutteen vuoksi lehtien täytyy kysellä, kuka olisi suosituin seuraavaksi pääministeriksi ja keitä on ehdolla presidentiksi. Katainen näkyy olevan puoluejohtajista suosituin pääministeriksi. Hänestä kai se pääministeri tuleekin, kun kokoomus sinnittelee kannatetuimpana puolueena, ja vaalit voittaneesta puolueestahan pääministeri nykyisin tulee. Mari Kiviniemi pystyisi pääministerinä varmasti samaan kuin Vanhanen ja enempäänkin, mutta e4i hänestä pääministeriä tule. kun kepu ei tule nousemaan suurimmaksi puolueeksemme. Jutta Urpilainen pysyy suosiossa kaukana Kiviniemestäkin, ja näkyy saavan omiltaankin vain alle 50 % kannatuksen.
Mutta vaaleihin on vielä aikaa, ja ainakin vauhdikas puoluesihteeri Jungner näkyy uskovan, että kannatuslukemat tulevat tuosta vielä muuttumaan. Varmaankin, mutta muuttuvatko tarpeeksi niin, että saisimme Jutasta historiamme toisen naispääministerin, sitä ensimmäistä jopa pitempiaikaisen? Uskoakseni se kyllä edellyttäisi demarien nousua suurimmaksi puolueeksi. Jos niin ei tapahdu, muunkin ministerin posti voi jäädä Jutalle haaveeksi, sillä Jyrki tiennee, että myös Marin johtama kepu olisi kokoomukselle yhtä helppo käsiteltävä kuin oli Matinkin johtama. Mutta jos demarit nousevat jopa suurimmaksi puolueeksi, niin silloin Jutasta tulee pääministeri, vaikkeivät kaikki demaritkaan häntä siihen tehtävään kannattaisi. Noin se menee.
Kun Sauli Niinistö yhä panttaa ilmoitustaan, että ”ollako vai eikö olla” presidentti, niin media on ruvennut jo spekuloimaan muilla. Olli Rehn ja Lasse Lehtinen on nostettu puolueittensa ehdokkaiksi, eivätkä nuo ole ainakaan ilmoittaneet kunniasta kieltäytyvänsä. Jos Niinistö ei asetu ehdokkaaksi, molemmilla mainituilla on hyvät mahdollisuudet päästä presidentiksi. Vaikka Rehn on ihan hyvä tyyppi – ei siis mikään kepulainen – niin kyllä minä Lehtistä äänestäisin, hänestä saisimme presidentin, joka liikkuisi maailman saleissa muiden maiden johtajien keskuudessa Rehniäkin sulavammin. Mutta jos Niinistö asettuu ehdolle, hänestä presidentti tulee, ja häntä minäkin äänestäisin. Jos Kataisesta tulee pääministeri ja Niinistöstä presidentti, olisi ensimmäinen kerta historiassamme, että nuo molemmat johtajamme olisivat kokoomuslaisia.
Kun kotimaan politiikka ei nyt tarjoa mitään mielenkiintoista medialle, Ruotsin lähestyvät vaalit ovat saaneet huomiota runsaasti. Aiheellisesti, sillä jännittävä asetelma siellä on. Vuosi sitten punavihreä rintama oli selvästi johdossa hallitsevaan porvariallianssiin nähden, mutta nyt puntit ovat tasoittuneet ja hallitusrintama on jopa niukassa johdossa. Jos se pystyy vaalit voittamaan, se on toiminut hyvin ja on voittonsa ansainnut. Samanlaiseen, käytännön kaksipuoluejärjestelmään, meilläkin tulisi päästä. Ja päästäisiin heti, jos kepu valitsisi puolensa, mutta sitä se ei tee. Kepun on poliittisen kenttämme häirikkö. Siinä on sen todellinen merkitys.
Toistan jo aikaisemman ilmoitukseni, että vähennän ratkaisevasti täällä esiintymistäni. Ainakaan huvin vuoksi en aio täällä enää ollenkaan roikkua, sillä ikäiselleni miehelle on kyseenalainen hupi kisata palstalla häiriköivien lapsukaisten kanssa. ”Ovathan he sentään kepulaisia” – Oiva Härköstä lainatakseni – mutta minä en ole, Luojan kiitos! Mutta en toki palstaa banniin pane, vaan käyn täällä vastakin silloin, jos minulla on sanottavaa. Eiköhän kepu jatkossakin siihen aihetta antane, vaikka sen todellinen merkitys politiikassamme taitaa olla varsin vähäinen.
Mutta eräille kepun merkitys näkyy olevan käsittämättömän suuri. Hämmästyttävää, miten jokin puolue on nyrjähdyttänyt ihmisen arvomaailman niin, että hän määrittää sen perusteella kansanryhmän, johon näkee kuuluvansa. Kansanryhmällähän tarkoitetaan syntyperäistä tai muuten kiinteää kuulumista johonkin etniseen tai ainakin uskonnolliseen tai seksuaalisesti suuntautuneeseen ryhmään, kuten esim. suomenruotsalaisiin, saamelaisiin, somaleihin, juutalaisiin tai homoseksuaaleihin. Eräiden mielestä noihin ryhmiin pitäisi kai rinnastaa myös kepulaiset, kun minua on syytetty kansanryhmän vastaisesta toiminnasta.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kyllä Sinä ihmisiä toisiaan vastaan kiihotat. Siksi olet tavattoman alhainen ihminen. Ei määritelmäsi kansanryhmästä vaikuta tässä mitään koska halveksit ja loukkaat jatkuvasti suurta osaa suomalaisista.
Sinun tulee myös muistaa, että valtaosa suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Heidän etunsa on ainoastaan Keskustan asialistalla.
Kun mainostat tulevia hallituksen ministereitä, tulisi muistaa myös po henkilön pätevyys tehtäviin.
Kataista olen henkilökohtaisesti kuunnellut ja myös kysynyt häneltä politiikasta. Presidentin valtaoikeuskäsitteestä hän ei oikein ollut perillä. Johtajana hän on tosi "kevyttä kamaa" valtion johtoon.
Täytyy oikein ihmetellä, ettei Kokoomuksesta löydy kokemusta ja kykyä. Ymmärrän kyllä asian valintaprosessin näkökulmasta, oli Kanerva vs. Katainen.
Ammattisotilaana minä tunnen myötähäpeää, vaimoni muuten nauroi kuvakavalkadillesi.
Controlsonni mäntäkoneena vaatii avaustasi poistoon ja tekee asiasta avauksenkin. Se syö miestä rotan lailla, kun toiset tekee matkoja oikeesti ja itsensä on tehtävä niitä vain mielikuvituksessaan.
Tällaisenkin syntymäpäivälahjan sait
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/sisu-muutosten-kourissa
Täydensi hienosti juhlapäivääsi, josta onnittelut, ja tervetuloa palstalle!
täällä raivossa olevan?!
Jos et sitten sinä ole? Asia on sinällään aivan aukoton - kapin sekolla ei ole mitään tekemistä saitin aiheen kanssa.
Kahden viikon paha olo siinä nyt vain purkautuu, kun tuli taas kohde purkamiselle. Helpottaneeko? Tuskinpa vain, kun syy pahaan oloon on itsensä tuntemuksessa.
Ei tuo linkistä ilmenevä ollut lahja minulle, vaan itselleen, perheelleen ja kyseisen yrityksen tulevaisuudelle. Omilla avuillaan ja hyvin kovalla työllään ansaitsemillaan rahoillaan hän sen teki. Tietenkin olen siitä onnellinen.
Kiitokset synttärionnitteluistasi ja tervetulon toivotuksistasi!
Tietääkö Tampereen hoito nettilörpöttelystäsi, kuvista jne?
Eikös se ole sopimatonta?
Typeryskin ymmärtää, että pojan isäkin on oikeammin porvari kuin keskustaporvarina esiintyvä yhteiskunnan elätti, agraarisosialisti.
...hän on tullut kapitalistiksi ilman perintöjä, yhteiskunnan tukea tai minkään puolueen myötävaikutusta, omilla avuillaan, siis aivan toisin kuin kepuporvarit, joita on oikeastikin, tällä saitilla ilmeisesti vain omissa mielikuvissaan.
Lieneekö tuo avaukseni sanoma ollut liian vaikeaselkoinen tai todenmukaisuudessaan liian kipeä, kun sitä ei ole kommentoitu. Vai olenko eräille tosiaan niin kiinnostava, paljon kiinnostavampi kuin kepu tai politiikka yleensäkin, kun on puhuttu vain minusta?
Niin tai näin, mutta kun olen jättämässä palstan tältä illalta, laitan tähän vielä tiivistelmänä sen, mikä mielestäni oli ydinsanoma avauksessani:
- - - - - - - - - -
Kepu johtajan vaihdoksineen ja niihin johtaneine tapahtumineen sai paljon huomiota alkuvuodesta, mutta kuka nyt edes huomaisi, että sellainen puolue on meillä edes olemassa. Ehkäpä kepun todellinen merkitys paljastuu nyt parhaiten. Ihan liian suurena haitallisuudessaan lienen minäkin kepun merkitystä pitänyt, kupla se vain taitaa olla: paljon porua, vähän villoja – onneksemme!
Katainen näkyy olevan puoluejohtajista suosituin pääministeriksi. Hänestä kai se pääministeri tuleekin, kun kokoomus sinnittelee kannatetuimpana puolueena, ja vaalit voittaneesta puolueestahan pääministeri nykyisin tulee. Mari Kiviniemi pystyisi pääministerinä varmasti samaan kuin Vanhanen ja enempäänkin, mutta e4i hänestä pääministeriä tule. kun kepu ei tule nousemaan suurimmaksi puolueeksemme. Jutta Urpilainen pysyy suosiossa kaukana Kiviniemestäkin, ja näkyy saavan omiltaankin vain alle 50 % kannatuksen.
Mutta jos demarit nousevat jopa suurimmaksi puolueeksi, niin silloin Jutasta tulee pääministeri, vaikkeivät kaikki demaritkaan häntä siihen tehtävään kannattaisi. Noin se menee.
Samanlaiseen (kuin Ruotsissa), käytännön kaksipuoluejärjestelmään, meilläkin tulisi päästä. Ja päästäisiin heti, jos kepu valitsisi puolensa, mutta sitä se ei tee. Kepun on poliittisen kenttämme häirikkö. Siinä on sen todellinen merkitys. (Sen muu merkitys politiikassamme on siis vähäinen).
Mutta eräille kepun merkitys näkyy olevan käsittämättömän suuri. Hämmästyttävää, miten jokin puolue on nyrjähdyttänyt ihmisen arvomaailman niin, että hän määrittää sen perusteella kansanryhmän, johon näkee kuuluvansa.
Mitä hyötyä meille olisi kaksipuoluejärjestelmästä, vieläpä ulkolaisperäisestä? Keskusta sentään on suomalainen, juuriltaankin.
Tervetuloa sieltä viileästä etelästä tänne kuumaan ja kuumenevaan pohjoiseen. Komeita maisemia siellä viimeisimmässä matkakohteessasi näyttää olevan. Itse lähden lähiaikoina tarkastamaan, onko Bulgaria väittämässään EU-kunnossa.
Poliittisesta katsauksestasi on lähes samaa mieltä. Kokoomus voittaessaan valitsee päähallituskumppaninsa. Jonkinmoinen kriisi syntyy, jos kokoomus nappaa kepun hallitukseen kolmannelta tai neljänneltä sijalta. Kokoomus saisi tuossa tilanteessa estottomasti toteuttaa kansakunnan eriarvoistamista ja sille ideologisesti tärkeää valtion laitosten yksityistämistä. Nöyrä kepu olisi ostettavissa jollain lisätuella sen peruskannattajajoukolle, muuten kokoomus saisi huseerata rauhassa.
Jos kokoomus voittaessaan valitsee pääkumppanikseen demarit, on se tietysti kansakunnan kokonaisedun kannalta erittäin terve liike. Talouskehitys lähtee heti ripeämpään nousuun, eriarvoistumiskehitys heikkenee ja kansakunnan henkinen tila rauhoittuu. Samalla kepu nykyisen suuruisena haudattaisiin lopullisesti.
On kuitenkin täysin mahdollista, että demarit voittavat ek-vaalit. Kokoomuksen mielikuvamarkkinointi näyttäisi olevan elinkaariuransa loppupäässä. Demareiden marssijärjestys näyttäisi olevan täysin selvä. Kaksi suurinta muodostaa hallituksen rungon. On vaikea kuvitella sellaista kysymystä, mikä estäisi sinipunan synnyn.
Kiva, että…
…täällä sentään joku ottaa kantaa avaukseni asiaankin, eikä vain avaajaan! No, helppoahan se Sinulle on, kun et ole kepulainen vaan täyspäinen ja kepun olemukseen syytön ajatteleva ihminen, joten ei tarvitse karttaa aihetta.
Nuo reppanat näkyvät käyvän jo kovin kuumana kun en mitenkään ole huomioinut heidän lähentely-yrityksiään. Vaikka sotilasurani on jo kaukaista menneisyyttä, en verran sotilas vieläkin olen, että en ala leikkiä ilmeisesti tinasotilaillaan kapitulanttia leikkivän kanssa tai rupea keskustelemaan heidän seksuaalisista mieltymyksistään kertovista tai muista fantasioistaan.
Jos kokoomus mahdollisesti voittaessaan tosiaankin ottaisi hallituskumppanikseen kolmanneksi jäävän kepun, syntyisi todellakin vähintään jonkinmoinen kriisi. Varmaankin Katainen ottaisi kumppanikseen mieluusti Marin johtaman kepun, joka olisi siis hänelle yhtä helppo käsiteltävä kuin oli Vanhasenkin johtama kepu, mutta uskaltaisikohan hän sittenkään niin tehdä, sillä se viimeistään saisi demarien kannatuksen huikeaa nousuun ja johtaisi seuraavissa vaaleissa kokoomuksen rökäletappioon. Ellei kriisiä laukaistaisi hallituksen hajoamisella ja ehkä jopa ennenaikaisilla vaaleilla.
En minäkään pidä lainkaan mahdottomana demarien nousua vaikkapa vaalivoittajaksikin, ja jos kokoomus on kakkonen, sinipunan synty on varma. Demareissa on tosin paljon myös punamultaihmisiä, mutta Jutta ei kuulune heihin, eivätkä punamultaan mieltyneetkään niin hulluja ole, että ottaisivat kepun kumppanikseen kolmannelta sijalta.
No, turha spekuloida pitemmälle, kun vajaan vuoden kuluttua nähdään, mitä tapahtuu. Ehkäpä tosiaankin saamme jo vaalien tuloksena sinipunahallituksen, kokoomuksen tai demarien johdolla, ja se tietenkin olisi onni isänmaalle ja kansalaisille ja sen syntyessä säästyisimme turhalta kriisiltä.
Kommentoin samalla tuota toistakin viestiäsi:
Eipä tosiaankaan tullut mieleeni tuo toimitusministeriömme naispääministeri Kiviniemi. Kepulla on nyt siis kolmas pätkäpääministeri peräjälkeen. Jotain puolueen vakaudesta – siis sen puutteesta – sekin kertoo.
Kiitos vielä tervetulon toivotuksestasi, ja kivaa matkaa Sinullekin sinne Bulgariaan. Bulgarian kiertomatka oli viimeinen, jonka tein yhdessä vaimoni kanssa kesällä 2002, vaimoni jo ollessa syöpäsairas, mutta hyvin hän vielä matkan rasitukset kesti. Kaunis maa, mutta se kuuluisa kultahietikko Mustan meren rannalla oli meille ehkä pienoinen pettymys palveluiltaan, vaikka meillä olikin ihan hyvä hotelli, jossa vietimme toisen viikon kiertomatkamme päätteeksi. Jos matka-aikataulusi antaa periksi, suosittelen käyntiä Veliko Tarnovossa, ja Burgasin ja Varnan välillä rannikolla oleva Nessebarin keskiaikainen kaupunki (Unescon maailmanperintökohteita) kannattaa myös nähdä!
muhia päänupissasi? Siksi sairasta skeidaa on taas ylläoleva jorina?
Lueppa juttusi uudelleen huolella ja mieti muutama minuutti, kestääkö se kovinkaan kriittistä tarkastelua - edes sinulta?
Ei riitä laskemaan kymmeneen.Mari on jo Suomen toinen pm. Dementia, narsismi ja kansakoulu on heikko yhdistelmä.
Ei ole vaaleilla valittu puolueen puheenjohtaja pääministerinä, vaan samanlainen jakojäännös kuin Vanhanenkin. Kiviniemi toimii Jäätteenmäen petoksen avulla voittamansa mandaatin turvin perintönä saamallaan tontilla toimitusministeriön johdossa. Suomessa poliittisten voimasuhteiden muutokset ovat olleet hitaita, joten kepu niukasti selvisi viime vaaleista voittajana, kun demareiden ja kokoomuksenkin taustalla oli asemoitumista uuteen tilanteeseen.
Vittupää Lipposen saatua kansalta kenkää on demarien "asemoituminen" jatkunut kohta kahdeksan vuotta. Ja jatkuu vielä kauan...
Koita jo päättää onko kepu vain harmiton kupla, paljon porua, vähän villoja, vai onko se polittisen kentän häirikkö, josta pitäisi päästä eroon. Kumpaakin mieltä näyt olevan.
Kepusta on niin moneksi. Kuten häiriköistä yleensäkin. Valtaosa häiriköistä on tosin asiallisesti harmittomia, mutta kuitenkin kiusallisia, kuten myös kepu ja tämän saitin kepulaiset häiriköt.
Kepusta on niin moneksi siksi, että se on puhtaasti opportunistinen liike, jolla ei ole mitään muuta periaatteellisuutta kuin vallanhalu vallan itsensä vuoksi, maan ja kansan eduista vähät välittäen.
sensijaan ovat pyyteettömät ja kansan parasta tavoittelevat?
Eipä taida olla. Ainoastaan joutava itsekorostus (aiheeton), kaunaaminen ja keljuilu. Ei kovin hääppöistä tavaraa.
Mielestäsi maaseudun ihmisillä ei edes ole oikeutta ajaa etujaan...
Motiivini ovat tosiaan Suomen ja suomalaisten parasta ajattelevia, mutta en ole sellaisessa itsepetoksessa kuin eräät, jotka luulevat täällä pystyttävän asioihin vaikuttamaan. Mutta kun puhuu rehellisesti niin kuin asian näkee olevan, voi sillä ihan pientä vaikutusta olla yksilötasolla; älykkäimmät voivat ruveta ajattelemaan asioita ja myös tulla isänmaan parasta tavoitteleviin näkemyksiin. Umpitolloihin en tietenkään pysty vaikuttamaan, mutta who cares, kuka heistä välittäisi.
Niistä, jotka suoltavat minusta ja tekemisistäni oman sairaan mielikuvituksensa tuottamaa, voi vaikuttaa itsekorostukselta, kun oikaisen heitä kertomalla totuutta myös itsestäni. Enpä juuri sitäkään ole enää tässä välittänyt tehdä, kyllä nuo reppanatkin jo totuuden tietävät.
Maaseudun ihmisillä tietenkin on oikeus asioittensa ajamiseen ihan samoin kuin kaupunkilaisillakin. Yhteisiähän ne perusetumme ovatkin. Kepu ei niitä suinkaan puolueistamme parhaiten aja. Paitsi sen kansastamme viiden prosentin, eli maanviljelijöiden etua, joka ainoastaan on kepulle oikeastikin tärkeä, muu on silmänlumetta. Maanviljelijät tekevät ihan tärkeää työtä ja ansaitsevat puolueensa, mutta toivoisin kepulta rehellisyyttä, että se ilmoittaisikin olevansa vain heidän asiallaan, jolloin se saisi luonnollisen kokonsa, n. 5 % kannatuksen.
Kyllä olet tosi epäisänmaallinen kun mollaat kaikkein vakainta, juuriltaan suomalaista puoluetta.
Et pysty näkemään kokonaisuuksia, perspektiivisi on kapea ja ulottuu vain nenänmitan (oman) päähän.
Sen vuoksi kai valikoiduit akoinaan kapea-alaisiin tehtäviin sotaväessä (esikunta ja karttavarasto).
Pystyitkö muuten pitämään piilossa hybriksesi ja narsismisi vai teitkö kanssaihmisesi vaivautuneiksi?
Perkeleen kiero niljake yrität olla kun puskasta ampuilet, kännissäkin.
miksikään muutu. Sillä ei tosiaankaan vaikuteta yhtään mihinkään tai kehenkään. Armeijassahan sitä kokeiltiin kymmeniä vuosia mutta sielläkin se on kai jo havaittu toimimattomaksi konseptiksi. Sinulla on vain jäänyt levy päälle?
Kyllä tuo eilinen henkilökohtaisten matkojen kuvagalleria on vaikeasti selitettävissä muun kuin itsekorostuksen piikkiin ;)
Viimeaikaiset demarien ja kokoomuksen ulostulot eivät juurikaan tue väittämääsi yhteisistä peruseduista. Merkittävistä puolueista Suomen Keskusta on ainoa, jolla on edes pyrkimystä ajaa myös maaseudun asukkaiden etuja. Kasvukeskusten ulkopuolellahan asuu pari miljoonaan suomalaista. Siinä sitä on kannattajapotentiaalia ihan mukavasti. Lisäksi Suomessa on nykyään noin 700 000 metsänomistajaa. Kaikki Keskustan potentiaalisia kannattajia, jos vähänkin ajattelevat omaa etuaan.
Höpinäsi maanviljelijöistä ovat ikivanhaa demariprobagandaa, jolla ei ole mitään totuuspohjaa tämän päivän Suomessa. Kuvaa vain jälkeenjääneisyyttäsi tässäkin asiassa.
...olet murrosikäinen nulikka. Sellainen yrittää olla miestä kiroilemalla. Ei, kuule sillä tavalla nulikasta miestä tule. Kun ilmeisesti olet kasvatusta vaille jäänyt, niin kuulepa nyt, kun Jorkka-vaari neuvoo: kohota housujasi, pyyhi räkä nokastasi ja mene ikäistesi seuraan ja yritä käyttäytyä ikääsi sopivlla tavalla, tai tulen ja pesen suusi, pikkuinen!
On edistystä, että Sinullekin joku asia selviää. Minullekin selvisi yksi asia, pääsysi sotaväkeen.
Oletan, ettei siihen aikaan kun hakeuduit palvelukseen, ollut psykologisia testejä, jossa olisit tullut hylätyksi.
Pitää paikkansa kerran korpraali aina korpraali..mihinpä aliupseeri tyhmyydestään pääsisi...:)
Kehitys on vienyt kohti keskustaa, siis täsmälleen päinvastoin kuin toivot. Haaveesi on polarisaatio yläpäässä, vaikka paljon parempi ratkaisu on hakea polarisaatiota alapäässä. Millään muotoa en viittaa tässä miesten ja naisten välisiin eroihin, vaikka joku saattaisi sanavalinnastani niin päätellä.
Jos haluamme kehittää demokratiaa, joudumme väistämättä siirtymään enemmistövaalipiireihin. Silloin tulevalla kansanedustajalla on henkilökohtainen vastuu omasta vaalipiiristään. Piirithän olisivat maantieteellisesti pieniä, mikä johtaisi moneen hyvään asiaan. Esimerkiksi vaalimainonnan merkitys vähenee selvästi, sillä jalkatyö ja internet ovat verrattomasti televisiota ja lehtiä parempia välineitä äänestäjien tavoittamiseen.
Minusta olisi maan mainio juttu hajottaa eduskunta maakuntiin. Kansanedustajat päivystäisivät tällöin pääasisallisesti omassa vaalipiirissään ja pistäytyisivät pääkaupungissa päivän tai kaksi viikossa. He olisivat kansalaisten tavoitettavissa paljon paremmin kuin nykyisin. Puoluetoimistojen valta automaattisesti kaventuisi. Pitkiä listojahan harkitaan, vaikka niiden käyttäminen merkitsisi tosiasiallisesti demokratian loppumista puoluevallan kasvaessa.
Enemmistövaalipiirit johtaisivat automaattisesti siihen, että minkään puolueen kannatus ei voi rakentua yhden henkilön varaan. Ne puolueet, joilla on asettaa ympäri maata kyvykkäitä ehdokkaita, tulisivat menestymään, jolloin myös pienpuolueista aiheutuva riesa vähenisi.
Lienetkö koskaan huomannut kajaanilaisen ukkotuomarin toteamustu Urho Kekkosesta. Hän sanoi, että kyllä siitä Urhosta tulee riesa etelän herroille. Hän oli verrattoman oikeassa. Lasken sinutkin etelän herraksi, sillä niin ärhäkkäästi käyt Kekkosen ja hänen kasvattajapuolueensa kimppuun. Et ehkä ole oivaltanut, että Suuri Urho on ollut haudassa reilut kaksikymmentä vuotta ja hänen presidenttikautensa päättymisestä on pian kulunut kolmekymmentä vuotta.
Suuri Urho viittaa tietysti Ilmari Turhan teokseen "Tarinoita Suuresta Urhosta". Turja tuo siinä esille sekä suuruuden että pienuuden. Kekkonen jätti todellakin merkittävän jalanjäljen Suomen historiaan. Hän toi meidät kunniakkaasti kylmän sodan varjoista valoon. Suomi olisi ollut ilman taitavaa politiikkaa pelinappula idän ja lännen välissä. Läntiset valtiot, ensisijaisesti Yhdysvallat, olisivat tilaisuuden tullen luovuttaneet Suomen ryssälle heille tärkeää etua vastaan.
Keskustalla on melkoisen keskeinen rooli koko itsenäisyyden aikaisessa Suomessa. Erityisesti se alkuaikoina puolusti maaseudun vähäväkisiä ja maaseudun työläisiä. Nyt se on laajentunut käsittämään kaupungit keski-Suomesta ylös ja itään päin. Samoin se on tullut etelän kaupungeihin. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on keskeisempiä keskustan aikaansaanoksista ja politiikan ydin. Aluepolitiikassa keskusta ajaa koko maan asuttuna pitämistä ja on näin myös esim. helsinkiläisten puolue. Kaikkien etu on, että alueella missä on koulut ja muut palvelut valmiina myös asutaan. Tästä hyötyvät kaikki. Sivistyspolitiikka on aina ollut Alkiolais-Kekkos-Kivimäkiläisen politiikan erityinen rooli. Puolue kannattaa kaikkien kansalaisryhmien tasa-arvoisuutta asuinpaikasta riippumatta. Tällöin esim pohjoisen-Suomemn asukkaat ja esim- saamelaiset ovat kansanryhmä joka tiiviisti kuuluu osana keskustalaista kansanliikettä. Puolue tukee myös oikeutta uskonnolliseen mielipiteeseen. Kansanryhmää vastaan ei hyväksytä kiihotusta.
On humoristeja, jotka murjovat vitsejä aivan vakavalla naamalla. Niin teki Eemeli ja niin teet sinäkin.
Et tietenkään oikeasti ole sitä mieltä, että kepu olisi jotenkin kaikkien suomalaisten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden esitaistelija. Ja jos hiukankin tunnet historiaa, tietenkin tiedät, että kepun edeltäjä maalaisliitto oli maaseudun kuten kaupunkienkin vähäväkisten ja työläisten aseman parantamista vastaan. Aika kornia pilaa sinulta tuollainen, Samoin, kuin se, että otat Kivimäenkin kepun linjan rakentajaksi. Jos siis tunnet historiaa, tiedät, että Kivimäki kuului niihin kansakunnan sijaiskärsijöihin, jotka Kekkonen pisti linnaan Neuvostoliiton avulla:
http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&channel=s&hl=fi&source=hp&q=Kivimäki&meta=&btnG=Google-haku
Ketkähän täälläkin eniten lietsovat vihaa kansanryhmiä vastaan? Juuri te kepulaiset, suomenruotsalaisia ja uussuomalaisiamme vastaan. Ja minäkin olen saanut jatkuvasti kuulla olevani mustalais-Mannen näköinen, tietenkin mustalaisia – siis kansanryhmää – halventavassa mielessä.
Jaa, mutta tehän miellätte itsenne kansanryhmäksi kepulaisina ja siis ilmeisesti myös muiden puolueiden kannattajat omiksi kansanryhmikseen, vaikka oikeasti kansanryhmällä on jokin kiinteä ja pysyvä peruste, etninen tai uskonnollinen, eikä kansanryhmää voida oikeasti perustaa jonkin puolueen perusteella, kun normaali-ihminen voi äänestellä eri puolueita eri aikoina oman tilanteensa ja tavoitteittensa vaihdellessa. Paitsi siis kunnon kepulainen – kerran kepulainen, aina kepulainen – mutta eihän sellainn mikään normaali-ihminen olekaan.
(minä muuten kirjoitan kaupunkeihin, en kaupungeihin, vaikka kaupungissa asunkin)
yhdellä silmällä punaisten linssien läpi tuntuukin olevan sinun bravuurisi. Demaritollojen ei paljon kannattaisi kaivella argumentteja historiasta, heiltä näet löytyy sieltä jopa yksi aloitettu kansalaissota. Mikä toki ei ole vähäinen saavutus, joskaan ei enää kovin kunniakas.
Vihan lietsonta maaseudun ihmisiä ja Suomen Keskustan kannattajia kohtaan ei takuulla ole sen kunniakkaampaa kuin somalien pilkkaaminenkaan. Logiikkasi on täysin kestämätön ja kertoo vain omien arvojesi sietämättömästä ristiriidasta. If any.
Ole epäisänmaallista paskajoukkoa. Sotaväessäkään et kyennyt kuin perseen nuolemiseen, vain omaa asiaasi ajaaksesi. Säälittävä ihminen olet. Nyt se purkautuu sairautena.
Ethän Sinä idiootti luule, että joku haluaa rypppyistä paitaasi, ihan valokuvista, katsella?
Minulle tulee kohta yövieraita, pohjoissuomalainen ystäväpariskunta, joka lähtee huomenaamulla etelän lomalle ja yli 600 km ajettuaan yöpyy luonani. Vien heidät aamulla lento-asemalle. En siis jatka täällä enempää ainakaan tänä iltana.
Huomaan tuoneeni melkoisesti sisältöä saittikepulien elämään, joka lienee pari viikkoa perin tyhjää ollutkin. Kun en ole tällä avauksellani heidän kanssansa juuri suostunut debatoimaan, he itse ovat tehneet monia avauksiakin minusta. Joissa on mm. kyselty stondikseni perään ja arvuuteltu jonkun matkavalokuvani perusteella ystävätärtäni. Ihan tekisi mieleni laittaa hänestä tuolta lomaltamme kuva, jossa hän oikein säteilee rinnallani, mutta olkoon – kyllähän nuo reppanat näkevät hänet mielikuvituksessaankin tarpeeksi hyvin kihistäkseen kateudesta!
Eräässä tuollaisessa avauksessa on joku minua tarkoittaen todennut, että ”miehet, jotka menevät, ne näkevät ja tekevät, ja vain kepupalstan kautta maailmaa katselevat kepulireppanatkin pääsevät näkemään meneviä ja näkeviä miehiä ja pohtimaa niiden tekoja” Niin näkyy olevan. Ja silti he eivät ole kiitollisia minulle, vaikka annan taas heille elämän. ”Kiittämättömyys on maailman palkka”, sanotaan, ja näkyy pitävän paikkansa.
Siitä huolimatta
näkemiin!
se kuva Oululaisesta Uusi-ukista, missä se on työntänyt Toppilan tumma kaljapullon hanuriinsa?
Kaakkois-Suomi on taas – kuten usein – ollut Suomen kuumin paikka (Venäjän läheisyydestäkö johtunee), mutta hyvin on tarjettu myös täällä Suomen eteläisellä palmurannikolla. Klo 15.30 oli kotitaloni itäsivulla syvässä varjossa olevassa mittarissa 32,4 C, ja vielä äsken, klo 21,35 mittari näytti 25,7 C.
Tästä taitaa tulla tunnetun historian pisin hellejakso Suomessa, jonka aikana myös rikotaan aikaisemmat lämpöennätykset. Tämähän alkoi jo ennen Madeiralle lähtöäni, sillä hellettä oli jo juhannuksena, jolloin aamuvarhaisella näppäsin tämän kuvan matalasta majastani kadun puolelta:
http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc4/hs152.snc4/36949_408299069181_758244181_4288154_1606838_n.jpg
Tiettävästi täällä oli lomani ajankin aivan yhtä lämmintä kuin Madeirallakin, ja sieltä viikko sitten palattuani helteet ovat jatkunee koko ajan, ja koko viikoksi ainakin on luvassa vielä samaa. Tässä helteen alla kyyhöttävä matala majani länsipuolelta lauantaina:
http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-ash2/hs087.ash2/37686_413453124181_758244181_4411787_3104355_n.jpg
Tänään helle on ollut siis suorastaan niin sietämätön, että olen pohtinut, kuinka vuosikausia kestin joskus paljon suurempiakin helteitä, kuten esim. kahtena kesänä Siinailla, jolloin kesäkuukausien iltapäivälämpötilat aina nousivat 40 C tietämiin. No, olin silloin yli 30 vuotta nuorempi – onko siitä tosiaankin jo niin kauan!
Mutta eihän tämä sentään nyt kovin vaikeaa ole, kuten nähdään, kun olen tässä pari tuntia sitten lueskelemassa sotilaslehtiä (Päällystö-lehti, Rauhanturvaaja, Kaartin Jääkäri ja Maanpuolustaja) pationi pöydän ääressä janojuomanani vedellä jatkettua valkoviiniä:
http://sphotos.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc4/hs186.snc4/37630_413485679181_758244181_4412450_5640248_n.jpg
Nämä henkilökohtaisina terveisinäni minua näköjään jo kaipailleille kepulaisille ihailijoilleni, joiden mielestä palstan aihepiiri on kapu. Mutta kun minun mielestäni palstan aihepiiri on kepu, niin jatkan siitä:
Lueskelin myös Suomen Kuvalehteä, jossa oli kevään ylioppilaiden äidinkielen esseiden huipuiksi valittuja valioaineita. Niistä minuun kolahti erityisesti Helsingin Munkkiniemen yhteiskoulusta kirjoittaneen Asta Hilppalan essee ”Memento vivere – muista eläväsi”. Nuori nainen toteaa esseessään, että ”tiedostamme ehkä kuolevamme joskus, muttemme tajua sen voivan tapahtua henkisesti jo eläessämme”. Mielestäni niin on tapahtunut niille, jotka ovat vihkiytyneet johonkin puolueeseen eliniäkseen niin, että kokevat puolueen määrittävän myös kansanryhmän, johon he kuuluvat. Siis esim. kepulaisuus sulkee pois vaikkapa suomalaisuuden tai evankelisluterilaisuuden, sillä eihän ihminen voi kuulua moneen kansanryhmään.
Vielä Matti Vanhasesta, joka saa tunnustusta SK:ssa Pekka Ervastilta näin:
Suomalaisessa demokratiassa on jo perinteeksi muodostunut käytäntö, että juhannuksen alla keskustalainen pääministeri käy pyytämässä kesken kautta eroa presidentti Tarja Haloselta. Niin tänäkin vuonna.
Linnasta poistui huojentunut Matti Vanhanen, joka on nyt löytänyt uuden kodin Perheyritysten liitosta. Esittelyrepliikki on jo valmiiksi mietitty: ”Minä olen Matti Vanhanen, PYLlistä”.
Sanoin:
"Mielestäni niin on tapahtunut niille, jotka ovat vihkiytyneet johonkin puolueeseen eliniäkseen niin, että kokevat puolueen määrittävän myös kansanryhmän, johon he kuuluvat. Siis esim. kepulaisuus sulkee pois vaikkapa suomalaisuuden tai evankelisluterilaisuuden, sillä eihän ihminen voi kuulua moneen kansanryhmään."
Kyllä toki ihminen voi kuulua moneen kansanryhmään, jos ajatellaan niin, että kansanryhmiä ovat paitsi etninen alkuperä, uskontokunta ja vaikkapa seksuaalinen suuntautuneisuus, mutta silti pidän kovin erikoisena, jos myös jonkin puolueen kannattaminen määrittää oman kansanryhmänsä. Ei normaali ihminen ole mihinkään puolueeseen sitoutunut samalla tavalla kuin noihin muihin mainittuihin, mutta eihän tuollainen kepulainen mikäään normaali ihminen olekaan.
Toteaahan Pekka Ervasti SK:ssa Vanhasta kehuessaan näinkin:
"Vanhasen värväystä (PYL:iin) on ihmetelty suotta. Onhan hän jo pitkään ollut perheorientoitunut. Useampaakin äitihahmoa on kokeilta pääministerikauden aikana".
Noin on. En totea tätä suinkaan Vanhasta mollatakseni, sillä myös minulla useampaakin äitihahmoa kokeituani ja pidettyänikin sellaiseen ei ole varaa. Pienoisella kademielellä totean, että Matti teki saman muutamassa vuodessa, johon minulla meni kymmeniä vuosia. No, ehkä minulla niitä äitejä on tuona aikana kuitenkin ollut enemmän, mutta se siitä.
Hyvää yötä!
Kun jo heti esittelyssä käskee miestäkin pyllistämään
Linnasta poistui huojentunut Matti Vanhanen, joka on nyt löytänyt uuden kodin Perheyritysten liitosta. Esittelyrepliikki on jo valmiiksi mietitty: ”Minä olen Matti Vanhanen, PYLlistä”.
Et ole vissiin runkkaillut kuin harvoin.