Kiinnostaiisi hieman tietään noista ortodoksien rukous- ja hartauskirjallisuudesta, että mitä rukous/hartauskirjaa ortodoksit käyttävät kirkossa ja kotona rukousalttarin edessä; onko se eri kirja?
Mikä ero on Rukouskirjalla ja Rukouskirja Orologionilla? Ja mikä on Muistelukirja?
Ortodoksinen rukouskirja
20
2492
Vastaukset
- yx ortodoksi
on täydellinen lukijan käsikirja. Ilta- aamu yms rukousten lisäksi se sisältää kaikkien niiden jumalanpalvelusten kaavat, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. (Kaikki ne jumalanpalvelukset voidaan toimittaa maallikkopalveluksina, jotka eivät sisällä mitään sakramenttia.) Pelkkä rukouskirja sisältää vain rukoukset. Vanhassa Rukous- ja hartauskirjassa oli rukousten lisäksi jonkin verran myös jumalanpalvelusaineistoa.
Muistelukirja on vihkonen johon kirjoitetaan niiden omaisten ja ystävien (myös suvun vainajien) nimet, joiden puolesta halutaan esirukouksia. Se annetaan kirkonisännöitsijälle, joka vie sen papille alttariin. Proskomidia toimittaessaan pappi lukee muistelukirjoihin kirjoitetut nimet. Proskomidi on liturgiajumalanpalveluksen osa, jossa pappi leikkaa ehtooollisleivän ja muistelee samalla pyhiä ihmisiä sekä niitä, joiden puolesta on pyydetty seurakunnan esirukousta.- kirjaihminen
Onko siis rukouskirja Orologien se kirja josta voidaan seurata vigialiaa tai liturgiaa jotta siitä toimtusjärjestyksestä ja toimituksesta jotenkin pääsisi kiinni? Aina kun ei oikein edes kuule mitä/mistä lauletaan tai resitoidaan ym. Olen nähnyt joillakin jonkun kirjankädessä jota seuraavat, ainakin sellainen on venäjäksi, olen ymmärtänyt. Onko tällaista "toimituskirjaa" olemassa.
- yx ortodoksi
kirjaihminen kirjoitti:
Onko siis rukouskirja Orologien se kirja josta voidaan seurata vigialiaa tai liturgiaa jotta siitä toimtusjärjestyksestä ja toimituksesta jotenkin pääsisi kiinni? Aina kun ei oikein edes kuule mitä/mistä lauletaan tai resitoidaan ym. Olen nähnyt joillakin jonkun kirjankädessä jota seuraavat, ainakin sellainen on venäjäksi, olen ymmärtänyt. Onko tällaista "toimituskirjaa" olemassa.
eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.
Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.
Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan. - kirjaihminen
yx ortodoksi kirjoitti:
eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.
Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.
Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan.Kiitos hyvästä vastauksesta. Olen ollut vigiliassa ja liturgiassa, mutta seuraaminen on joskus hieman vaikeaa koska ei aina "osaa" kuunnella, joten siksi jotakin opusta olen vailla. Mutta eiköhän se tästä :)
- kiinnosrunut
yx ortodoksi kirjoitti:
eikä vigiliaa vaan vain seuraavat jumalanpalvelukset: pieni ehtoopalvelus, ehtoopalvelus arkipäivinä, pieni ehtoon jälkeinen palvelus, puoliyönpalvelus, aamupalvelus arkipäivinä, I hetki, III hetki, VI hetki, IX hetki, hetkipalvelus, (joka toimitetaan liturgian asemesta, jos ei ole pappia saatavilla), pääsiäishetket. Nämä kaikki ovat jumalanpalveluksia, jotka voidaan toimittaa maallikkopalveluksina. Papeilla on tietysti omat toimituskirjansa, joista toimittavat liturgian ja vigilian sekä Euhologion, jossa on esim kasteen, katumuksen ym sakramenttien ja siunaustoimistusten kaavat.
Jos haluat seurata liturgian kaavaa, osta kaksikielinen kirja Bozhestvennaja liturgija -jumalallinen liturgia. Siinä on liturgian kaava suomeksi ja kirkkoslaaviksi ja ohjeita liturgiassa käyttäytymiseen. Itse käytän opusta kirkkoslaavin opiskeluun. Vigilia-jumalanpalvelus koostuu ehtoopalveluksesta, aamupalveluksesta ja I hetkestä, joten sitä voi periaatteessa yrittää seurata myös Orologionista. Juhlapäivien aattoina vain toimitetaan juhlallisemmin, on enemmän laulua ja tietysti lisäksi papin osat ekteniat, saatot, suitsutukset jne.
Jokainen sunnuntai on pieni juhla kirkossamme. Lauantai-iltana toimitettavassa vigiliassa tulee parhaiten esiin ortodoksisuusen ydin, ylösnousemuksen ilosanoma. Jumalanpalveluksiin tutustuminen kannattaa mielestäni aloittaa siksi juuri lauantai-illan vigiliasta, jos paikkakunnallasi sellaisia toimitetaan.Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?
- ent.suom. ummikko
kiinnosrunut kirjoitti:
Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?
venäjän opiskelijat pystyivät valitsemaan myös kirkkoslaavin kurssit Helsingin yliopistossa. Opettele venäjän alkeet ja käy slaavinkielisissä palveluksissa, aika äkkiä ne avautuvat, ihan oikeasti.
- täti2
kirjaihminen kirjoitti:
Kiitos hyvästä vastauksesta. Olen ollut vigiliassa ja liturgiassa, mutta seuraaminen on joskus hieman vaikeaa koska ei aina "osaa" kuunnella, joten siksi jotakin opusta olen vailla. Mutta eiköhän se tästä :)
tekstit on julkaistu myös erikseen suomeksi, pieni viininpunainen ja tummansininen kirja. Jos ne on loppuunmyyty, uudet painokset ovat ainakin koekäytössä.
- kirjaihminen
täti2 kirjoitti:
tekstit on julkaistu myös erikseen suomeksi, pieni viininpunainen ja tummansininen kirja. Jos ne on loppuunmyyty, uudet painokset ovat ainakin koekäytössä.
kiitos, etsin nuo. Kirkkoslaavi ei nyt tässä, tai ainakaanhyt, ole mitenkään ensiarvoisen tärkeä.
- yx ortodoksi
kiinnosrunut kirjoitti:
Missä muuten voi opiskella kirkkoslaavia? Joensuun yo:ssa toki, mutta entäpä muualla?
englanninkielinen kirkkoslaavin kurssi. Qookletat vain sanan kirkkoslaavi.
"yx ortodoksi" vastasi hyvin. Paras keino ottaa selville mikä ja millainen kirja on ortodoksinen rukouskirja (Rukouskirja tai Rukouskirja Orologion) on - kuten tiedät - hankkia tai lainata tuo kirja ja tutustua siihen itse.
- kotonakin rukoileva
alkuperäisen kysyjän varsinaiseen kysymykseen!
Tässä vähän siitä:
Orologion on laajin, käytössä oleva, jota nykyisin käytetään yleisesti kirkossa, alku- ja kiitosrukoukset yms,
kotona varsin monilla (useimmilla, varmaan, kuten minullakin) on joko OKJ:n kustantama Rukouskirja, joka on pienempi kooltaan eikä sisällä niin laajasti eri palveluksiin tarvittavia rukouksia. Runsaasti käytössä (meidän srk:mme) on ONL:n kustantama Ortodoksinen hartauskirja, joka sisältää tärkeimmät rukoukset, aamu-, ilta- yms rukoukset melko laajasti, sillä pärjää myös palveluksissa aika pitkälti. Orologion on niin laaja, että esim. itse en käytä sitä vaan noita pienempiä. kotonakin rukoileva kirjoitti:
alkuperäisen kysyjän varsinaiseen kysymykseen!
Tässä vähän siitä:
Orologion on laajin, käytössä oleva, jota nykyisin käytetään yleisesti kirkossa, alku- ja kiitosrukoukset yms,
kotona varsin monilla (useimmilla, varmaan, kuten minullakin) on joko OKJ:n kustantama Rukouskirja, joka on pienempi kooltaan eikä sisällä niin laajasti eri palveluksiin tarvittavia rukouksia. Runsaasti käytössä (meidän srk:mme) on ONL:n kustantama Ortodoksinen hartauskirja, joka sisältää tärkeimmät rukoukset, aamu-, ilta- yms rukoukset melko laajasti, sillä pärjää myös palveluksissa aika pitkälti. Orologion on niin laaja, että esim. itse en käytä sitä vaan noita pienempiä.on käytössä Rukouskirja-Orologion ja sen edeltäjä Rukous- ja hartauskirja. Orologion on todellakin laaja. Sen ongelmana pidän sitä, että siinä on jumalanpalvelusten kiinteät tekstit ja vain ne. Tosin vaihtuvia tekstejä on niin paljon, että ne eivät yhteen kirjaan mahtuisikaan. Eli meikäläisen puutteellinen liturginen asiantuntemus ei riitä Orologionin asianmukaiseen käyttämiseen.
Toinen ongelma Orologionissa on sen suomennos. Verrattuna edeltäjäänsä "Rukous- ja hartauskirjaan" sen kieli on siivottua ja laimennettua. Esimerkiksi sana irstaus on vaihdettu sanaksi halpamaisuus jne. Lisäksi sinne on ihan tahallaan tehty käännösvirheitä. Eräässä rukouksessa "Rukous- ja hartauskirja" käänsi kirkkoslaavin tekstiä: ... Sinähän olet ollut minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Rukouskirja-Orologion taas kääntää saman kohdan: ...olet ollut Jumalani jo syntymästäni saakka. Kirjoitin tästä aikoinaan silloiselle Ort.kirjallisuuden julkaisuneuvoston puh.johtajalle, metropoliitta Panteleimonille. Arvaa muuttuiko mikään?- Linvistiikkaa
sami44kuupas kirjoitti:
on käytössä Rukouskirja-Orologion ja sen edeltäjä Rukous- ja hartauskirja. Orologion on todellakin laaja. Sen ongelmana pidän sitä, että siinä on jumalanpalvelusten kiinteät tekstit ja vain ne. Tosin vaihtuvia tekstejä on niin paljon, että ne eivät yhteen kirjaan mahtuisikaan. Eli meikäläisen puutteellinen liturginen asiantuntemus ei riitä Orologionin asianmukaiseen käyttämiseen.
Toinen ongelma Orologionissa on sen suomennos. Verrattuna edeltäjäänsä "Rukous- ja hartauskirjaan" sen kieli on siivottua ja laimennettua. Esimerkiksi sana irstaus on vaihdettu sanaksi halpamaisuus jne. Lisäksi sinne on ihan tahallaan tehty käännösvirheitä. Eräässä rukouksessa "Rukous- ja hartauskirja" käänsi kirkkoslaavin tekstiä: ... Sinähän olet ollut minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Rukouskirja-Orologion taas kääntää saman kohdan: ...olet ollut Jumalani jo syntymästäni saakka. Kirjoitin tästä aikoinaan silloiselle Ort.kirjallisuuden julkaisuneuvoston puh.johtajalle, metropoliitta Panteleimonille. Arvaa muuttuiko mikään?Kun puhutaan kirkollisista teksteistä, joskus on vaikeaa määritellä alkuperäiskieltä. Esimerkiksi aramea, joka lienee ollut Jeesuksen äidinkieli, ei ollut kirjakieli.
Koska raamatuntapahtumat eivät tapahtuneet Venäjällä tai slaavinkielisellä alueella, kaikki tuohon liittyvät tekstit ovat käännöksiä.
Suomalaisia tekstejä on käännetty vään vaihtelevasti eri kielistä. Edellisen kirjoittaman mainitsema irstaus/halpamaisuus ei ratkea sillä, että vain väitetään irstauden olevan oikea käännös. Sen määrittelee alkuperäistekstin ilmaus, ja irstaus voi olla aiempi käännösvirhe.
Kielifilosofinen kysymys siitä, voiko jokin kieli olla pyhä, on mielestäni turha. Eri kielet eivät ole hierarkkisessa suhteessa toisiinsa sen mukaisesti, mikä kieli on arvokkaampi kuin toinen.
- vähännälkä...
Pitääkö illan ehtoopalvelukseen paastota?Onko se ehtoo (illan) vaiko (ehtoollisen) palvelus?
p.s. pikaiset vastaukset ...- T. Ollo
Ilta on ehtoo ja ehtoo on ilta. (Ehtoo taitaa olla vanha länsisuomalainen sana). Ehtoopalvelus olisi nykysuomeksi kai iltapalvelus tai illalla toimitettava jumalanpalvelus.
Liturgia on ehtoollisen palvelus. Ennen liturgiaa paastotaan jos mennään ehtoolliselle.
Hassua sinänsä, että ehtoollinen (eli illallinen) toimitetaan liturgiassa yleensä aamupäivällä.
- nklöhioö
siis vigilia on ehtoo eli illan palvelusjohon ei kuulu ehtoollisen nauttimista ja liturgia on palvelus jossa nautitaan ehtoollinen...?
- Jotenkin näin:
Just niin, paitsi että paastoliturgiat ovat illalla ja niissäkin nautitaan ehtoollinen. Ortodoksinen kirkollinen vuorokausi vaihtuu klo 18.00, joten aamupalvelus voi olla illalla ja ehtoopalvelus aamulla, mutta sehän tekee vain mielenkiintoisemmaksi koko systeemin;)
Ehtoollinen on kaiketi ehtoollinen sen vuoksi, että Jeesus asetti sen illalla!
- Sebastianos
Jos haluat ostaa Orologionin on siitä painos loppunut. En tiedä, kuinka pitkään uutta laitosta - käännösvirheineen - saa odottaa. Vimeksi sen kustantaja on ollut Maahenki. Pitkään oli etsinnässä myös Euhologion eli "Papin käsikirja". Siitä otettiin uusi painos. mutta kirja on loppuumyyty. Luterilaisella puolella riittää painokset, mutta ortodokseilla loppuunmyydyt painokset näyttävän olevan ikuinen riesa,
- kirjalude
Lainaa kirjastosta niistäkin saa julkaisijat 10 snt per lainaus...ei kannata rikastuttaa näitä tiettyjä naamoja ja kustantajia maksamalla kirjoista sikahintoja.
- nettiettk
Netistä minä luen, mm. isä Kiiverin blogia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031565
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781204- 881127
- 1391046
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt580995Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras1977Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8892- 20880
Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9724Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8680