Raha ei nykyisin edusta mitään fyysistä hyödykettä, vaan se on pelkkä sopimus ja siten sen laillisuutta voidaan tarkastella sopimuslainsäädännön kautta. Tässä tarkastelussa tulee vastaan monia lainopillisia termejä, joilla varmasti on olemassa tarkka vastineensa suomen lakikielessä, mutta joita en tunne, joten selvitykseni tulee olemaan lainopillisesti epätäsmällinen, mutta uskoakseni silti ymmärrettävä.
Kaikki raha syntyy pankkilainoista, joten pankkilaina on se sopimus jota meidän tulee tarkastella kun tarkastelemme rahaa, sillä sitä raha on: se on kaikki pelkkää pankkilainaa. Pankit haluavat uskotella, että ne lainaavat sinulle toisten asiakkaiden talletuksia kun ne myöntävät lainoja. Oletetaan hetki, että tämä olisi totta. Pankin tarkoitus on säilyttää sinun rahojasi, sen vuoksi olet ne sinne vienyt, että ne pysyisivät tallessa. Verrataan tätä sopimukseen varaston kanssa, jossa viet tavaroitasi säilytettäväksi varastoon, jotta ne pysyisivät tallessa. Jos varastonhoitaja lainaisi tavarasi eteenpäin heti kun olet poistunut ja alkaisi periä vuokraa sinun tavaroistasi, voisit nostaa häntä vastaan rikossyytteen väärinkäytöksestä – englannin kielessä ”tort” – koska hän olisi pettänyt luottamuksesi ja mahdollisesti hävittänyt tavarasi. Pankkitoiminnassa sen sijaan on jostain syystä hyväksyttävää, että rahasi lainataan pois jollekin toiselle ja hyöty tästä menee pankille.
Oikeasti pankit eivät kuitenkaan toimi näin, mistä tulemmekin toiseen laittomuuteen. Jotta sopimus olisi laillinen, kumpikaan osapuoli ei saa johtaa toista tietoisesti harhaan. Pari päivää sitten soitin pankkiin ja kysyin, mistä he saavat ne rahat, joita he lainaavat. Asiakaspalvelija vastasi heidän lainaavan toisten asiakkaiden talletuksia ja tässä kohtaa hän syyllistyi petokseen, joka määritellään seuraavasti: ”tosiasioiden virheellinen esittäminen, tapahtuipa se sanoin tai teoin, virheellisten tai harhaanjohtavien väitteiden kautta, tai salaamalla asianhaaroja, jotka olisi ollut syytä tuoda esiin, ja joiden tarkoituksena on johtaa toinen osapuoli harhaan ja saada hänet noudattamaan laitonta sopimusta…” Pankit eivät lainaa toisten asiakkaiden talletuksia. Vai oletko muka joskus kuullut ihmisestä, jonka rahat tilillä olisivat vähentyneet sen vuoksi, että pankki on lainannut ne eteenpäin tai ehkä olet joskus saanut pankista kirjeen, jossa kerrotaan, että osa rahoistasi ei ole tällä hetkellä käytettävissä?
Kaikki raha syntyy pankkilainoista, joten pankkilaina on se sopimus jota meidän tulee tarkastella kun tarkastelemme rahaa, sillä sitä raha on: se on kaikki pelkkää pankkilainaa. Pankit haluavat uskotella, että ne lainaavat sinulle toisten asiakkaiden talletuksia kun ne myöntävät lainoja. Oletetaan hetki, että tämä olisi totta. Pankin tarkoitus on säilyttää sinun rahojasi, sen vuoksi olet ne sinne vienyt, että ne pysyisivät tallessa. Verrataan tätä sopimukseen varaston kanssa, jossa viet tavaroitasi säilytettäväksi varastoon, jotta ne pysyisivät tallessa. Jos varastonhoitaja lainaisi tavarasi eteenpäin heti kun olet poistunut ja alkaisi periä vuokraa sinun tavaroistasi, voisit nostaa häntä vastaan rikossyytteen väärinkäytöksestä – englannin kielessä ”tort” – koska hän olisi pettänyt luottamuksesi ja mahdollisesti hävittänyt tavarasi. Pankkitoiminnassa sen sijaan on jostain syystä hyväksyttävää, että rahasi lainataan pois jollekin toiselle ja hyöty tästä menee pankille.
Oikeasti pankit eivät kuitenkaan toimi näin, mistä tulemmekin toiseen laittomuuteen. Jotta sopimus olisi laillinen, kumpikaan osapuoli ei saa johtaa toista tietoisesti harhaan. Pari päivää sitten soitin pankkiin ja kysyin, mistä he saavat ne rahat, joita he lainaavat. Asiakaspalvelija vastasi heidän lainaavan toisten asiakkaiden talletuksia ja tässä kohtaa hän syyllistyi petokseen, joka määritellään seuraavasti: ”tosiasioiden virheellinen esittäminen, tapahtuipa se sanoin tai teoin, virheellisten tai harhaanjohtavien väitteiden kautta, tai salaamalla asianhaaroja, jotka olisi ollut syytä tuoda esiin, ja joiden tarkoituksena on johtaa toinen osapuoli harhaan ja saada hänet noudattamaan laitonta sopimusta…” Pankit eivät lainaa toisten asiakkaiden talletuksia. Vai oletko muka joskus kuullut ihmisestä, jonka rahat tilillä olisivat vähentyneet sen vuoksi, että pankki on lainannut ne eteenpäin tai ehkä olet joskus saanut pankista kirjeen, jossa kerrotaan, että osa rahoistasi ei ole tällä hetkellä käytettävissä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oikeusjutussa First National Bank of Montgomery vs. Daly vuonna 1969 mies nimeltä Jerome Daly nosti kanteen pankkiaan vastaan, kun pankki yritti periä hänen kotinsa sen jälkeen, kun Day ei ollut onnistunut lyhentämään 14 000$ asuntolainaansa. Daly perusti syytöksensä sopimuslain kohtaan ”consideration”, joka tarkoittaa sopijaosapuolten vaihtamaa asiaa eli pankkilainan tapauksessa olisi vaihdettu pankin rahat Dalyn lupaukseen maksaa nämä rahat korkoineen myöhemmin takaisin. Laillinen sopimus edellyttää, että molemmat sopijaosapuolet saavat jotain toiselta. Daly väitti, ettei pankki ollut antanut hänelle missään vaiheessa oikeaa rahaa ja siten hänenkään ei tarvitse pitää omaa osaansa sopimuksesta. Oikeusjuttu näytti aluksi toivottomalta tapaukselta, kunnes pankinjohtaja herra Morgan kutsuttiin todistajanaitioon. Kaikkien yllätykseksi herra Morgan myönsi, että pankki oli luonut lainaamansa 14000$ tyhjästä, ”out of thin air” ja että tämä oli aivan normaali pankkitoiminnan periaate. Hän myönsi, että hänen pankkinsa oli yhteistyössä Minneapoliksen keskuspankin kanssa luonut lainatun rahan silkalla kirjanpitotoimenpiteellä sillä hetkellä, kun laina oli myönnetty ja hän myös myönsi, ettei yksikään Yhdysvaltain laki tai asetus antanut hänelle oikeutta tehdä näin!
”It sounds fraud to me..” tuomari totesi ja valamiehistö oli samaa mieltä: Daly sai pitää kotinsa. Jutun tuomari kirjoitti pian tämän jälkeen lehtiartikkelin, jossa hän sanoi päätöksensä - joka oli täysin lainvoimainen – tarkoittavan, että kaikki asuntolainat ja kaikki muutkin lainat valtionvelkaa myöten ovat itseasiassa laittomia sopimuksia, jotka tulisi purkaa. Hän kehoitti jokaista amerikkalaista tutkimaan tätä asiaa tarkoin, sillä ”..for upon it hangs the question of freedom or slavery” eli siitä riippuu elämmekö vapaudessa vai orjuudessa. Pian tämän jälkeen tuomari kuitenkin kuoli myrkytyksen uhrina, eikä tämän vuoden 1969 oikeusjutun jälkeen muut tuomarit ole enää tuomineet samoin. Eräs tuomari jopa kerran totesi vastaavassa tapauksessa: ” We are not going behind that curtain!” eli ”Emme nyt aio kurkistaa sen verhon taakse!”
Eli pankkilaina ei ole pelkästään rahanväärennöstä, vaan se on myös petos ja laiton sopimus, sillä siinä pankki ei lainaa asiakkaalleen oikeaa rahaa. Pankkilaina on laiton sopimus myös sen vuoksi, että siinä lainaajan on mahdotonta täyttää omaa osansa sopimuksesta. Pankit luovat kaiken rahan siten, että ne myöntävät lainoja, jotka kaikki kasvavat koko ajan korkoa. Korko on rahajärjestelmän ehdottomasti suurin epäkohta, sillä sen vuoksi ihmiset ovat pankeille aina enemmän velkaa kuin mitä on rahaa tämän velan maksamiseen. Pankit eivät luo koron osuutta järjestelmään, eikä sitä luo kukaan muukaan. Sitä ei ole olemassa! Keskuspankkiiri Bernard Lietaer selittää ongelman näin:
”Kun pankki myöntää sinulle 100 000$ asuntolainan, se luo lainan pääoman, jonka voit käyttää ja joka alkaa kiertää taloudessa. Pankki kuitenkin vaatii, että maksat takaisin 200 000$ seuraavan 20 vuoden aikana, mutta se ei luo tätä toista 100 000$ - eli koron osuutta. Sen sijaan pankki lähettää sinut kovaan maailmaan taistelemaan kaikkia muita vastaan, jotta voit saada haltuusi sen puuttuvan 100 000$.”
http://villeiivarinen.blogspot.com/
Kaikki tiedämme, että yksilön on mahdollista saada velkansa maksettua, jos hän vain menestyy tarpeeksi hyvin tässä kilpailussa rahasta, mutta kollektiivisesti kaikkien velkojen maksu on mahdotonta, sillä rahaa ei yksinkertaisesti ole olemassa tarpeeksi, jotta kaikki lainat voitaisiin maksaa takaisin korkoineen. Jos onnistut maksamaan velkasi, se tarkoittaa, että jonkun muun velka jää pakostikin maksamatta. Tällä on lainopillisesti suuri merkitys, mutta sen sosiaalinen merkitys on vielä suurempi. Lietaer jatkaa:
”Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta… Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä… Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.”
http://villeiivarinen.blogspot.com/
Lähde: Ellen Brown, Web of Debt, luku 2
eduskunnassakin.
Markku Uuspaavalniemi on yksinäinen susi joka uskaltaa ajamaan kansan puolesta asioita eduskunnassa.
http://www.youtube.com/watch?v=OuPo28YCG3A
http://www.youtube.com/watch?v=i0xx7tb3Ju4
"Raha ei nykyisin edusta mitään fyysistä hyödykettä, vaan se on pelkkä sopimus ja siten sen laillisuutta voidaan tarkastella sopimuslainsäädännön kautta."
Tuollainen tarkastelu on turhaa, koska rahasta säädetään erikseen lailla.
Okaro tuo se laki pöytään.
Aikaisemmin kirjoitin tällä palstalla samasta tyhjästä luodusta rahasta, mutta lähinnä ivallisia kommentteja tuli vastineeksi. Hyvä että on teitä muitakin jotka ovat ihmeissään siitä kuinka helpolla meitä vedätetään, ja aivan itsenäisiä valtioita myöten.
Ihmiset on niin aivopesty tolla Keskusta, Kokoomus, SDP linjalla etteivät osaa enään ajatella itsenäisesti.
Saatikka sitten sanoa mielipiteitään.
Kirjotappa Tukiaisen rinnoista tai jostakin vastaavasta, niin lukijoita ja asiantuntioita riittää.
Mutta tosiasioista ei uskalleta puhua.
Ja Suomen SDP päättää myös kaikkien muiden maidenkin "valerahasta" ?
Periaatteessa olet oikeilla jäljillä, mutta tyhjänpäiväistä jargonia.
Raha on hyvinkin fiktiivinen ja yleisesti hyväksytty määre kaupankäynnissä.
Mutta menepä sepustamaan pankkiisi kun olet ostanut lainarahalla talosi, että:
- emmä mitää maksa, ei se ollu oikeeta rahaa mitä lainasitte mulle... :)
Onneksi eduskunnassa on yksi henkilö joka ajaa asiaa positiivisesti.
Ja usko pois kohta on toinen ja niin eespäin.
Ei mikään ole ikuista eikä tulevaisuus ole myöskään sitä, mutta jos asiat kehittys tämän teeman mukaisesti, niin aivan varmasti parempi kuin nykyinen riistotalous.
Ja tämä herra on katsonut Zeitgeistin.