Eli olen 20-vuotias tyttö ja kärsin insestiin ja eläinseksiin liittyvistä mielikuvista ja pakkoajatuksista. Luulen että tämä johtuu siitä että pidän näitä asioita erityisen iljettävinä ja kamalina. Voin vaikka joutua lähettämään jollekin telepaattisesti viestin että olisin raiskannut koiraani ja sitten selittelen sitä mielessäni jopa pari tuntia! Että se oli pakkoajatus enkä haluaisi ikinä käyttää hyväksi rakasta koiraani.
Tiedän että ajatukseni eivät mene minnekään, mutta en silti voi olla aina selittelemättä mielikuviani. Jos mieleeni tulee vaikkapa mielikuva eläinseksin harrastamisesta, alan selitellä telepaattisesti että ei, en ole tekemässä tuota, se on pelkkä mielikuva.
LIsäksi ahdistun kaikesta ja alan selitellä kaikkia asioita. Esim. kun lempihevoseni teloi jalkansa laitumella jäätyään jumiin, aloin selitellä telepaattisesti että en minä sitä kolauttanut millään kangella, ja jalka ei ollut edes poikki vaan kavio irti, enkä edes tiennyt missä se hevonen silloin asui, kun oli juuri myyty uuteen paikkaan.
Kun luin netistä uutisen että Järvenpäässä oli löytynyt kissa ilman korvia, ahdistuin ja aloin selitellä että en minä niitä leikannut, kun en ole ikinä käynyt yksin Järvenpään lähelläkään! Hoen koko ajan mielessäni että en ole raiskannut enkä rääkännyt eläimiä.
Kun pakkoajatukset ja mielikuvat tulevat, minun on PAKKO selitellä ne. Olen käynyt fysioterapiassa, ja siellä opeteltiin hengitykseen ja kävelyyn keskittymistä, mutta ongelma on etten oikein pysty vaan minun on kertakaikkiaan pakko selittää. Ja kun selitän, ajatukset menee ennestään sekaisin, tulee lisää pakkoajatuksia ja tulee selittelykierre.
Miten pääsen näistä eroon? En halua näitä koko loppuelämäkseni, koska tämä on helvettiä. Alkoi lievempänä jo 15-vuotiaana, pahentui ja nyt oon 20.
Tiedän että ajatukseni eivät mene minnekään, mutta en silti voi olla aina selittelemättä mielikuviani. Jos mieleeni tulee vaikkapa mielikuva eläinseksin harrastamisesta, alan selitellä telepaattisesti että ei, en ole tekemässä tuota, se on pelkkä mielikuva.
LIsäksi ahdistun kaikesta ja alan selitellä kaikkia asioita. Esim. kun lempihevoseni teloi jalkansa laitumella jäätyään jumiin, aloin selitellä telepaattisesti että en minä sitä kolauttanut millään kangella, ja jalka ei ollut edes poikki vaan kavio irti, enkä edes tiennyt missä se hevonen silloin asui, kun oli juuri myyty uuteen paikkaan.
Kun luin netistä uutisen että Järvenpäässä oli löytynyt kissa ilman korvia, ahdistuin ja aloin selitellä että en minä niitä leikannut, kun en ole ikinä käynyt yksin Järvenpään lähelläkään! Hoen koko ajan mielessäni että en ole raiskannut enkä rääkännyt eläimiä.
Kun pakkoajatukset ja mielikuvat tulevat, minun on PAKKO selitellä ne. Olen käynyt fysioterapiassa, ja siellä opeteltiin hengitykseen ja kävelyyn keskittymistä, mutta ongelma on etten oikein pysty vaan minun on kertakaikkiaan pakko selittää. Ja kun selitän, ajatukset menee ennestään sekaisin, tulee lisää pakkoajatuksia ja tulee selittelykierre.
Miten pääsen näistä eroon? En halua näitä koko loppuelämäkseni, koska tämä on helvettiä. Alkoi lievempänä jo 15-vuotiaana, pahentui ja nyt oon 20.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuntuuko siltä että nuo ajatukset tulisivat sinuun jostain ulkopuolelta, vaikkapa eläimistä tai esineistä?
ei kun ne tulee mun omasta päästä. Pelkään jotuuvani ajattelemaan jotain ja silloin just joudun ajattelemaan. Ajattelen pakkoajatuksia vain jos muistan pelätä niitä.
Voisiko lääkitys auttaa, oletko harkinnut?
Hui, psykoosilääkkeitä syön jo, enkä usko että tähän lisälääkkeet auttaisi. Lihoisin vaan (monet lääkkeet lihottaa).
Ei kiitos lisää lääkkeitä. Mutta miten saan mieleni kuriin, koska se taistelee minua vastaan.
jospa puhuisit lääkärin tai jonku muun hoitajan kanssa näistä ajatuksistasi jotka kuulostaa tosi ahdistavilta. Ne voisi katsoa sun lääkitystä jos sulla on psykoosilääkitys päällä. Ja sillä voisi myös puhua siitä jos keskusteluapu/terapia auttaisi sinua.
pakko-ajatusten suhteen ehkä paras neuvo on se kun itse tietää että ajatukset järjettömiä niin sanoo itselleen että lopeta . tarkkaile muita niin huomaat miten terveet käyttäytyy . opettele olemaan kuten he niin huomaat ajan kuluttua että turhaan olet päässäsi pyörittänyt näitä.
IKINÄ EI IKINÄ saa sanoa pakkoajatuksista kärsivälle, että lopeta, koska se vain pahentaa asioita. Sinä et saa estää pakkoajatuksia tulemasta,,ajattele vaikka kun se tulee, että "ne tulee taas#..ja oikeesti käy jossain lääkärillä juttelemassa, koska nykyisin pakkoajatuksiin on hyviä lääkkeitä.
Moi!
Yritä ottaa välimatkaa harrastuksiin jotka liittyy eläimiin.
Raitis ulkoilma tekee hyvää uiminen ja luonnossa oleminen.
Älä ajatte liikaa noita asioita, tuntuu että nyt mietit samoja asioita ja ahdistut vaan entistä enemmän.
Koita saada itsetuntosi kohoamaan ja ennen kaikkea luota itseesi.
Olen pahoillani jos taustalla on lapsuudestasi kumpuavia hirvitekoja joidenkin ihmisten osalta.
Muista että rakasta itseäsi ja anna toisten ihmisten rakastaa sinua...
Etippä käsiisi kirja Elisabeth Lukas ,Sinunkin elämällä on tarkoitus.Paras kirja noihin aatoksiin.