Käsittämätöntä mongerrusta

Ruotsissa on satoja tuhansia ihmisiä jotka puhuvat yhtä rumaa ja rumempaa kieltä kuin Carl Bildt.

Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related

Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0


Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.

Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.

Alla näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubesta. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.

lyhyt näyte 18sek.
http://www.youtube.com/watch?v=PXlEpsasPG4

Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1

Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo

Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI


Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.

Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1

Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related

Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I

Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaa ja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä. Kielen kauneuden kohdalla voidaan kuitenkin puhua poikkeuksellisesti universaalista kauneudesta.

Suomen kielessä on konsonanttien ja vokaalien suhde sama kuin italian kielessä.

Puhe koostuu vokaaleista ja konsonanteista. Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö. Loput aakkosista on konsonantteja. Tärkeitä puheessa ovat konsonantit, niiden tehtävänä on siirtää informaatioita. Vokaalien tehtävä on mahdollistaa sanan ääntäminen. Ihmiselle kielen ääntäminen on vaikeaa jos kielessä on liikaa konsonantteja. Faxin ja modeemin ujellus on tavallaan kieltä joka on muodostettu pelkästään konsonanteista täysin ilman vokaaleja. Jos kieli on pelkkiä konsonantteja silloin se myös kuulostaa faxin tai modeemin ujellukselta.

Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas johtaa siihen että kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä joka tekee kielen oppimisen vaikeaksi.

Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja mutta ymmärrettävästä syystä ne lausutaan puheessa ja mikä tekee kielen vaikeaksi nuorelle lapselle oppia. Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala. Tuntematta sanaa voisi luulla sen olevan mahdollisesti myös Jahva, Jahvi, Jahvo, Jihve, Jihva, Jihvo, Jihvi, Jihvu...ym. ym. Tästä ymmärrämme että kirjoituksen erotessa ääntämyksestä ei sanaa voi ääntää jos ei tunne sitä ensin. Suomenkielessä kyseistä ongelmaa ei ole.

Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.

Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: Lal la lal la laa.. , melkein kuin suoraan suomen kielestä, laulaa.

Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti aina maailmanmestaruuden suomen kielellä.

Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.

Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea tuhahdus. Tyypillistä ruotsinkielelle. Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" ruotsiksi.

Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali.

Se siitä ruotsinkielen kauneudesta. Äyhö

Parempi se on kuin ruotsia "Jag är blä blä blä-----" vittu miten rumaa saksalaisia sanoja sekoitettuna johonkin Närpes svenskaan ja Ahvenanmaan murteeseen.