Ei rajoja syömiseen :(

En jotenkaa ole ottanu jostain syystä vakavissani koko BED:ä, puhumattakaan että luokitellut sitä sairaudeksi.. Luettuani ihmisten viestejä, ymmärrän että sairaus on oikeasti olemassa ja kuka vaan voi siihen sairastua.
Itse syön melkein päivästä toiseen hurjia määriä ruokaa... Aloitan aina mukamas laihduttamaan, joka tyssää siihen etten omaa itsekuria... eli syön esim. ranskalaisia ja ajattelen "No, vi***ksi meni dieetti, joten voin syödä ihan miten paljon vaan ja mitä tahansa." Saattaa olla päiviä jolloin syön niinkuin normaalit ihmiset syö.. sitten tuleekin ilta ja jostain syystä itsehillintä pettää täysin! Eräskin ilta söin yli 4000kcal sapuskat! Vaan jotta alkaisin voimaan pahoin ja mukamas ymmärtäisin että ahmiminen olisi ns. rangaistava teko.. Oli aivan hirveän paha olo ja oksetti, mutta ruoka pysyi ja pysyy ahmimisesta huolimatta aina sisäpuolella. Seuraavana päivänä oli edelleen huono olo sekä psyykkisesti että fyysisesti... Tiedän että syön aivan järjettömiä annoksia ruokaa; syön vaikkei olisi nälkäkään!! En ymmärrä tätä käyttäytymistäni!!!! En kehtaa varata aikaa millekkään lääkärille, koska saisin vaan lähetteen nuppitohtorille, ja muutenkin idea etten osaisi/pystyisi itse lopettamaan häpeämääni käyttäytymistäni, KELJUTTAA!
Minulla ei ole mitään syytä masentua (BED:ä lukuunottamatta...) noin niinkuin muun elämän osalta.. Asiani ovat erinomaisesti ja perhe-elämä on mielestäni ihanaa!
Mieheni rakastaa minua olis minkä kokoinen tahansa...
Mutta itsetuntoani syö (kirjaimellisesti) se etten osaa hallita syömistäni... Joskus melkein toivon että saisin syötyä niin paljon että alan oksentaa... tiedän että se on mahdotonta... en oksenna, en osaa oksentaa enkä halua alkaa aina oksentamaan...
Mitä hittoa oikein on tehtävissä?!
1561
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Itse olin joskus hyvin samanlainen. Sairastuin refluksioon niin se pakotti minut hallitsemaan syömistäni. En kestänyt niitä mahakipuja kun oli joka yö... Sitten yhtenä oäivänä vain päätin, että tänään. Sen jälkeen olen hillinnyt syömiseni. Nykyisin joudun oikeen pakottamaan itseni syömään. Ruoasta nauttiminen on asia, jota en ole vieläkään oppinut...

Ensimmäinen neuvo on, että pidä huoli että kotona ei ole niin paljoa ruokaa. Toinen neuvo on, että nuku pitkät yöunet ja pidä huoli, että sinulla on paljon tekemistä koko päivän aikana. Niin paljon, että unohdat syödä!

Itse en enää edes ymmärrä vanhaa käyttäytymistäni... Kyllä se oli sairasta..

Jos ei muu auta niin mene oikeasti lääkäriin. Et pääse välttämättä muuten koskaan ongelmistasi eroon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Syöppöperhonen kirjoitti:

En jotenkaa ole ottanu jostain syystä vakavissani koko BED:ä, puhumattakaan että luokitellut sitä sairaudeksi.. Luettuani ihmisten viestejä, ymmärrän että sairaus on oikeasti olemassa ja kuka vaan voi siihen sairastua.
Itse syön melkein päivästä toiseen hurjia määriä ruokaa... Aloitan aina mukamas laihduttamaan, joka tyssää siihen etten omaa itsekuria... eli syön esim. ranskalaisia ja ajattelen "No, vi***ksi meni dieetti, joten voin syödä ihan miten paljon vaan ja mitä tahansa." Saattaa olla päiviä jolloin syön niinkuin normaalit ihmiset syö.. sitten tuleekin ilta ja jostain syystä itsehillintä pettää täysin! Eräskin ilta söin yli 4000kcal sapuskat! Vaan jotta alkaisin voimaan pahoin ja mukamas ymmärtäisin että ahmiminen olisi ns. rangaistava teko.. Oli aivan hirveän paha olo ja oksetti, mutta ruoka pysyi ja pysyy ahmimisesta huolimatta aina sisäpuolella. Seuraavana päivänä oli edelleen huono olo sekä psyykkisesti että fyysisesti... Tiedän että syön aivan järjettömiä annoksia ruokaa; syön vaikkei olisi nälkäkään!! En ymmärrä tätä käyttäytymistäni!!!! En kehtaa varata aikaa millekkään lääkärille, koska saisin vaan lähetteen nuppitohtorille, ja muutenkin idea etten osaisi/pystyisi itse lopettamaan häpeämääni käyttäytymistäni, KELJUTTAA!
Minulla ei ole mitään syytä masentua (BED:ä lukuunottamatta...) noin niinkuin muun elämän osalta.. Asiani ovat erinomaisesti ja perhe-elämä on mielestäni ihanaa!
Mieheni rakastaa minua olis minkä kokoinen tahansa...
Mutta itsetuntoani syö (kirjaimellisesti) se etten osaa hallita syömistäni... Joskus melkein toivon että saisin syötyä niin paljon että alan oksentaa... tiedän että se on mahdotonta... en oksenna, en osaa oksentaa enkä halua alkaa aina oksentamaan...
Mitä hittoa oikein on tehtävissä?!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu