Äänestäisitkö TÄTÄ puoluetta?

Antikepu kirjoitti:

*21.10.-95 HS:n kokosivun ilmoitus:
"KESKUSTA Perustellusti tämän hallituksen ulkopuolella."

*13.1.-96 Seppo Kääriäinen (IL):
"Ihme ei keskustaa voi pelastaa. Tarvitaan sellaista politiikkaa, että keskustalla on ihmisten mielissä hajurako Lipposen hallituksen politiikkaan. Vain se pelastaa, että keskustalla on ihan selkeä oma vaihtoehto.
Vaaleissa tarvitaan sellainen voitto, joka muuttaa maan poliittisen konstellaation. Sen pitää olla suuri voitto. -- Vähintään se joka tuli 1991."
"Keskusta pyrkii voittamaan kaikki seuraavat vaalit."

*13.7.-97 Sirkka-Liisa Anttila (HS):
"Äänestän mieluummin Ahtisaarta kuin kokoomuslaista ehdokasta v.-99"
Pirkko-Liisa Ollila (kok): "Anttila on naisia vastaan"

22.3.-98 Pauliina Arolan (kepu) haastattelu (HS):
"Kokoomus on hänelle liian kaavoihin kangistunut konservatiivijengi." "Enkä ole tarpeeksi oikeistolainen ollakseni demari."

*27.3.-98 Paavo Väyrynen (Suomenmaa): "Siitä huolimatta en asettaisi sitä (työreformia) keskustan tärkeimmäksi vaalitavoitteeksi. Sille paikalle sopii vain yksi asia: Suomen maaseudun ja maakuntien pelastaminen."
*Pohjalaisen päätoimittaja Kari Mänty: "Keskustapuolueen puoluekoneisto tuntuu jo vääntävän turboahdinta tulevia parlamentti- ja eurovaaleja ajatellen Samalla kun valitellaan, että maan asioiden hoito kärsii liian aikaisesta vaalitaistelusta, itse korskutaan lähtökuopissa kuin vantterat Suomen hevoset Seinäjoen raviradalla. Keskustan puolue- ja propagandakoneisto paahtaa päivittäin rumputulta, jonka pääkohde on Kokoomus. Demareita ammutaan vain räkäpäillä, sillä kepun tarkoitus on liehitellä punamulta henkiin. Opposition johtavan voiman kyyninen viesti kuuluu, mikä sopii keskustalle, ei sovi muille, ei ainakaan Kokoomukselle. Esko Aho voi kyllä vaihtaa vaalipiiriä ja asettua ehdolle Helsinkiin, mutta kun Sauli Niinistö tekee niin, se on peesaamista."

*29.4.-98 (HS): "Keskusta jätti välikysymyksen opettajien lomautuksista"- toinen otsikko vieressä: "Keskustan hallitsemat kunnat innokkaimpia lomauttamaan opettajia"

24.10.-98 (IL) Toimi Kankaanniemi: "..kritisoi kepun vaalilupauksia MISTÄ RAHAT, KESKUSTA?"
"Sosiaaliturvaa paremmaksi. Samalla palkkaveroa kevennettävä ja kokonaisveroastetta laskettava vuosittain. Näin ihania asioita lupaa oppositiopuolue keskusta vaalijulistuksessaan."
"-Hämmästyttävää, mistä keskusta ottaa tarvittavat miljardit lupaustensa katteeksi," kysyy Kankaanniemi, jonka veret kepun vaaliohjelma on kiehauttanut. Jos keskustan 'verot alas-sosiaaliturva ylös' – ohjelma toimisi, olisi se Kankaanniemen mielestä poliittinen ikiliikkuja. "-Se ei ole yksinkertaisesti mahdollinen muualla kuin vaalikentillä."

*5.12.-98 (IS) Uskottu mies Pekka Ervasti:
"Pekkarinen pamputtaa Entinen poliisiministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on koko viikon pamputtanut hallitusta poliisien määrärahoista.
Pekkarinen käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja väittää, että hallitus on alimitoittanut poliisin toimintamäärärahat koko vaalikauden ajan.
Todisteiden tarkempi tarkastelu osoittaa, että syyttäjä taitaakin olla asianosainen.
Tämän hallituksen ensimmäisessä budjetissa poliisin määrärahat olivat 2,7 mrd markkaa. Ensi vuonna ne ovat nousseet 3,1 mrdiin markkaan.
Esko Ahon hallituksen ensimmäisessä budjetissa 1992 poliisin rahat olivat 2 miljardia 80 miljoonaa markkaa ja 1995 viimeisessä talousarviossa 60 milj. vähemmän.
On se hyvä, ettei eduskunta ole raastuvanoikeus. Äksy ukkotuomari heittäisi Pekkarisen ulos käräjäsalista."

12.3.-99 (IL):" Kepulaiset kunnat lomauttavat urakalla hoitohenkilöstöään Yhdeksän kuntaa ja kuntayhtymää on Tehyn mukaan antanut ennakkoilmoituksen terveydenhuollon henkilöstön lomauttamisesta. Peräti kahdeksan niistä on kepulaisvetoisia.
Listalla ovat sekä keskustan puheenjohtajan Esko Ahon kuuluisa ex-kotikunta Kannus että varapuheenjohtaja Seppo Kääriäisen kotipaikka Iisalmi.
Muut lomautuksia aikovat keskustalaiset kunnat ja kuntayhtymät ovat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Sisä-Savon ktt:n kuntayhtymä, Kajaani, Piippola, Kolari ja Simo. Myös rkp:läinen Tammisaari on antanut ennakkoilmoituksen hoitoalan väen lomautuksista.
Tehyn neuvottelupäällikön Marjut Sassin mukaan "kysymys ei ole enää säästöistä, vaan rankaisemisesta ja kostosta".
- Emme ole auliisti ojentaneet jäsentemme lomarahoja kuntien budjettien täytteeksi.
Tehy vetoaa kyselytutkimuksiin, jotka sen mukaan osoittavat, että kuntalaiset tuomitsevat hoitohenkilöstön pakkolomautukset jyrkästi ja pitävät tätä työntekijäryhmää viimeisenä, joka tulisi lomauttaa.
Tehy on perustanut kriisityöryhmän, joka suunnittelee vastatoimia. Järjestö on myös keskustellut yhteistyöstä opettajien ammattijärjestö OAJ:n kanssa. Tehyn mukaan Jurva suunnittelee jopa irtisanomisia hoitoalalla. Palkanalennuskeinona terveydenhuoltohenkilöstön lomautukset ovat esillä Kiteellä, Tervossa, Vesannolla, Teuvassa, Pudasjärvellä sekä Siikalatvan ktt:n kuntayhtymässä."

*21.7.-00 HSn pääkirjoitus "Kepu ajoi omaan miinaansa
Kepun eduskuntaryhmä ajaa rysäytti omaan miinaansa, jonka se oli tarkoittanut Paavo Lipposen hallituksen päänmenoksi. Kepun ryhmä vaati viime viikolla puheenjohtajansa Mauri Pekkarisen johdolla hallitukselta pontevasti ensi vuodelle neljän miljardin markan verokevennyksiä, veroasteen "maltillista laskua" ja ainakin määräaikaista kevennystä polttoaineveroon. Ryhmä oletti ministerien lausunnon perusteella, että se vetää hallitusta aavistuksen verran rohkeammaksi olettamallaan verolinjauksella pisteet kotiin.
Toisin kävi. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö pani keskiviikkona johtavalle oppositiopuolueelle jauhot suuhun omalla esityksellään valtion ensi vuoden talousarvioksi. Niinistö alitti kuudella miljardillaan kirkkaasti kepun veronkevennysvaatimuksen ja taipui puolittain jopa polttoaineveron alennukseen. Niinistöhän ilmaisi olevansa valmis harkitsemaan asiaa budjettiriihessä. Kepu ei voinut kuin kiitellä väliaikaisen puheenjohtajansa Anneli Jäätteenmäen suulla Niinistön rohkeutta samalla, kun Jäätteenmäki esitti omat happamat reunahuomautuksensa Niinistön esityksen eräisiin painotuksiin ja yksityiskohtiin.
Opposition kunniakas perustehtävä on esittää äänestäjille poliittisia vaihtoehtoja. Kepun vaihtoehto on Niinistön avauksen jälkeen verojen kiristys eduskuntaryhmänsä linjauksen perusteella. Vai mikä puolueen kanta oikein on? Jäätteenmäen kiitokset Niinistölle viittaavat siihen, että puolueella on eri kanta kuin sen eduskuntaryhmällä. Työreformistakin sai käsityksen, että kepu oli pyristelemässä irti veronkorottajaimagostaan.
Tuore veroepisodi pakottaakin kysymään, johtaako puoluetta Esko Ahon poissa ollessa Pekkarisen, Maria Kaisa Aulan ja Olavi Ala-Nissilän muodostama trimviraatti vai Jäätteenmäki?"

3.11.-00 HS:
"Oppositiossa kepu vastustaa voimakkaasti kauppojen aukioloaikojen vapauttamista, vaikka kepun voimakkailla kannatusalueilla kaupat ovat usein sunnuntaisin auki.
Miksi kepu vastustaa sitä, että kaupunkilähiön pikkukauppa saisi pitää ovensa auki sunnuntaina? Ihan kiusallako?
"Kyllä meillä on ihan samoja syitä kuin muillakin vastustajilla. Varmasti on uskonnollistakin näkökulmaa, mutta ennen kaikkea tämä on meille sunnuntaipäivän rauhoittamiseen liittyvä asia. Myös kaupan henkilöstön asema on tärkeä", muotoilee kepun eduskuntaryhmän pj Mauri Pekkarinen. Haja-asutusalueiden kauppojen aukiolo on Pekkarisen mukaan "hivenen eri asia" kuin kaupunkikauppojen aukiolot, sillä syrjäseutujen kaupat ovat hänen mukaansa omistajayrittäjäpohjaisia eikä henkilöstöongelmaa ole."

5.3.2001 HS:
"Anttila esittää lisäyksiä hallituksen ns. köyhyyspakettiin.
- - -
Eduskunnan varapuhemiehenä toimiva Anttila valitteli sunnuntaina Forssassa myös sitä, että perusoikeudet eivät enää toteudu Suomessa sen jälkeen, kun valtiopäiväjärjestyksestä poistettiin ns. vähemmistösuoja eli oppositio ei voi enää äänestää lakeja yli vaalien.
Muutos tehtiin Esko Ahon (kesk) hallituksen aikana."

14.4.2001 HS: Sauli Niinistön vastaus: - - "Oppositio on pyrkinyt tyypilliseen oppositiopolitiikkaan. Rahaa sinne tänne enemmän.
Annetaanpa muiden vähän puhua. OECD ja IMF, siis tällaiset kansainväliset demokraattiset laitokset, joissa Suomi on ollut pitkään mukana, ovat kyllä arvioineet Suomen talouspolitiikkaa erinomaisen onnistuneeksi."
Näiden instituutioiden arviot osoittavat Niinistön mukaan, että velkojen maksu on ollut oikea linjavalinta.
Kuuden vuoden aikana pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja Niinistön johtamat hallitukset ovat lyhentäneet alkujaan runsaan 400 miljardin velkaa 50 miljardilla. Niinistön mielestä lähtötilanteeseen nähden 50 miljardia ei ole suuri summa.
Maria Kaisa Aula, eduskunnan valtiovarainvaliokunnan pj. oli sitä mieltä, että velanmaksu on ollut hallituksen veruke välttää poliittinen keskustelu muista vaihtoehdoista.
Niinistö vastaa epäsuorasti, että vaihtoehtoja ei ole ollut.
"Jos kepun muutosehdotukset vuodesta 1995 asti olisi hyväksytty,
elettäisiin syvässä velkaantumisvaiheessa, lisättäisiin velkaa. Ne muutamat
miljardit, joita he joka vuosi ovat ehdottaneet, ovat kertautuvia menoja." - -
Niinistö ei myöskään niele kepun kritiikkiä alueiden unohtamisesta.
"Osaamisen kautta on suunnattu ja suunnataan jatkuvasti tuntuvaa aluepoliittista panostusta, EU-kokonaisuus on tuottanut viimeksi Ylä-Savolle miljarditolkulla rahaa. Ne ovat suuria potteja rakennerahaston kautta. EU näyttää olevan maksaja, mutta Suomihan maksaa tietysti jäsenmaksujensa kautta ne."
Niinistö ei yhdy kepulaisten näkemykseen kahden miehen hallituksesta. - -
EU-politiikassa Niinistö pitää kepun toimintaa hampaattomana.
"Se on ollut puhtaasti jälkireagoivaa. Heiltä ei ole tullut esiin mitään omaa, vaihtoehtoista näkemystä." - -

9.6.2001 HS: "Kepua ryöpytettiin Kokoomuksen kokouksessa
Zyskowicz: Veroja voisi alentaa tähän asti sovittua enemmän Kepu ja sen sijaispuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki saivat niskaansa isoimman ryöpytyksen Kokoomuksen puoluekokouksen avauspäivän puheenvuoroissa
Lahdessa perjantaina. Jäätteenmäkeä lähestyivät kitkerään sävyyn sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowicz että nuorten liiton varapuheenjohtajaehdokas, kansanedustaja Jyrki Katainen.
Zyskowicz syytti Jäätteenmäkeä Kokoomuksen harjoittaman politiikan vääristelystä. Jäätteenmäki on julkisuudessa väittänyt, että "hallituksen talouspolitiikan ainoa tavoite on valtion velan lyhentäminen", Zyskowicz sanoi.
"Väite hallituksen yksiniittisyydestä ja kaiken muun edelle menevästä valtiovelan maksusta on kuitenkin tosiasioiden valossa yksiselitteisesti väärä", Zyskowicz kertoi. Hän todisteli, että valtio käyttää erilaisiin hyvinvointiyhteiskunnan tarpeisiin ensi vuonna melkein kymmenen miljardia enemmän kuin vuonna 1999.
Puhujan teesi oli, että opposition vaatimus liikkumavaran käyttämisestä muuhunkin kuin velanmaksuun ei ole vaihtoehto Kokoomuksen tai hallituksen politiikalle, vaan hallituksen politiikka on jo sellaista - pehmeämpää - jollaiseksi sen odotetaan puheenjohtajavaihdoksen myötä muuttuvan.
Katainen oli polttanut päreensä kepun äänenkannattajan Suomenmaan pääkirjoituksesta, jossa Sauli Niinistön johtamaa Kokoomusta Kataisen mukaan pidettiin aatteettomana, arvottomana ja aloitekyvyttömänä konkurssipesänä.
"Mielenkiintoinen näkemys ns. porvaripuolueelta", Katainen huomautti.
Zyskowiczin tavoin Katainen luetteli hallituksen sosiaali- ja koulutuspoliittisia hankkeita ja kummasteli, etteivät ne ole kepun mielestä mitään. Hän neuvoi Jäätteenmäkeä, että on syytä välttää henkilöön käyviä hyökkäyksiä jos mielii porvariyhteistyötä."

18.4.2002 HS: - - - "Vanhanen puuttuu kirjassaan "Vaikea valinta" myös hallitusvaihtoehtoihin ja pitää niitä kirjansa nimen mukaan vaikeina.
Hän pitää mahdollisena, että keskusta osallistuisi Paavo Lipposen (sd) vetämään hallitukseen, vaikka keskusta voittaisi vaalit niukasti. "Ehkä", kuuluu arvio Lipposen jatkon todennäköisyydestä.
Tärkeintä hänelle on kuitenkin keskustan nouseminen hallitukseen. Sen voi Vanhasen mielestä vaarantaa "oman tehtävän epäselvyys. - - -
"Työsopimuslakiin ei kannata palata pariinkymmeneen vuoteen", Vanhanen sanoi - - - Kirjassaan hän kertoo, että "tämä ei tarkoita sitä, että työreformin asettama kysymyksenasettelu ja tarve olisivat menettäneet merkityksensä". Puheenjohtajavaalin ensimmäistä kierrosta hän pitää osaltaan "arvoituksellisena ja vaikeana". Ihannevastus viimeiselle kierrokselle olisi Paavo Väyrynen."- - -

31.5.2002 IL: ”Minne unohtuivat helsinkiläisäänestäjät?
Esko Ahon mykkä vaalikausi
Stadin kundiksi muuntautuneen keskipohjalaisen eduskuntavaalikampanja oli poikkeuksellisen pitkä ja kallis. Hänen tuliyhdistyksensä ”Uudistuva Helsinki” poltti vaaleissa 300 000-400 000 markkaa. Panostus oli selvästi suurempi kuin kahdella muulla politiikan titaanilla, Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä. (127 000 & 240 000 mk).
Mitä helsinkiläiset Ahon äänestäjät ovat äänillään saaneet? Vaalikauden saldo on tähän mennessä jäänyt hyvin laihaksi. Ahon tavoitteet ovat olleet muualla kuin vaalipiirinsä asioiden hoitamisessa.
Ennen pääministerikauttaan (1991-95), keskipohjalaisena ”siltarumpupoliitikkona” Aho oli aktiivinen tekemään eduskunta-aloitteita kotimaakuntansa parhaaksi. Oli raha-asia- ja toivomusaloitteita kulttuuripäivien tukemiseksi, maanteiden kunnostamiseksi, kalanviljelylaitoksen perustamiseksi…
Siirryttyään helsinkiläisten äänillä Arkadianmäelle kaikki tällainen aktiviteetti lopahti kokonaan.
Harvoin äänessä
Puheenvuorojaankin Aho on pihtaillut melkein yhtä tiukasti kuin mykkäkoulua eduskunnassa pitänyt Sulo Aittoniemi (alk).
Kun muilla johtavilla poliitikoilla on kertynyt kolmessa vuodessa satoja puheenvuoroja, Aho on noussut puhujapönttöön tuskin 20 kertaa. Ei ihme, että kepun ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen onkin valittanut muun puoluejohdon jättäneen hänet yksin vetämään puolueen päivänpolitiikkaa. - ”

10.8.2002 Turun Sanomat: "Kepu ampuu Kokoomusta
TSn mukaan kepu tavoittelee paalupaikkaa ensi kevään hallitusneuvotteluihin.
Lehden mukaan kepun kesäkokous Kouvolassa kertoi puolueen taktiikasta.
Kakkospaikalta aiotaan nousta ykköseksi, kun vaalitulos on laskettu.
"Kepulle Sonera-soppa tuli kuin tilauksesta. Siitä otetaan mausta välittämättä kaikki irti. Puolueen propagandatykki, ek-ryhmän pj. Mauri Pekkarinen on ampunut täyslaidallisia erityisesti Kokoomukseen, eikä aivan syyttä.
Nyt kepussa on vallalla vahva usko vaalivoittoon ja sen myötä hallitukseen.
Porvarihallitusta ei pidetä reaalisena vaihtoehtona. Ne ovat mahdollisia vain poikkeuksellisissa oloissa. sellaista ei ole näköpiirissä. Siksi puolue voi rökittää Kokoomusta mielin määrin.
Puolueen uho on kova ottaen huomioon, että vaaleihin on aikaa vielä runsaat puoli vuotta. Puolueen mahdollisuudet ovat sidoksissa pitkälti samoihin asioihin kuin kilpailijoiden. Budjetin ek-käsittely ja tuloneuvottelut heijastuvat kevään vaaleihin."

14.8.2002 "Valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen kuntataloutta koskevista asioista on keskusteltu julkisuudessa harhaanjohtavasti.
- Keskusteluissa ei ole tullut esille, että "leikkaukset" eivät muuta valtion ja kuntien välistä rahanjakoa, Niinistö kirjoittaa keskiviikon Turun Sanomien kolumnissa. Niinistön mukaan kyseessä on kuntasektorin sisäinen rahojen uudelleen jako.
Hän kirjoittaa, että arvonlisäveron takaisinperintäjärjestelmästä luovutaan kunnallistalouden vakauden ja ennustettavuuden lisäämiseksi ja samalla vähennetään kuntien riippuvuutta yhteisöverosta. Niinistö huomauttaa, että kunnallistalous saavutti hyvän tuloksen viime vuonna; yhtäältä verotulojen ja toisaalta valtionosuuksien reippaan kasvun ansiosta. Erityisesti kunnallisvero on kasvanut ministerin mukaan poikkeuksellisen nopeasti.
Niinistön mukaan kuntien rahankäyttö on viime vuosina karannut käsistä.
Kuntien toimintamenot kasvoivat viime vuonna voimakkaasti, ja kuntien investointihalut ovat myös olleet korkeat viime vuosina, Niinistö sanoo.
- Vuosikate ei riittänyt läheskään nettoinvestointien rahoittamiseen viime vuonna, vaikka verotulojen kasvu oli ennätyksellisen suuri ja valtionosuuksien kasvu oli laman jälkeisten vuosien nopeinta, Niinistö huomauttaa. Hänen mielestään kunnissa olisi nyt menomaltti valttia."

13.9.2002 Apu-lehti: Anneli Jäätteenmäki: "Eurooppa on täynnä paradokseja.
Yleisradion seminaarissa Jertta Blomstedt sivusi yhtä merkillisyyttä: Euroopassa uusliberalismia, mitä kylmintä markkinataloutta, ovat viime vuosina toteuttaneet vasemmistolaiset puolueet eri maiden hallituksissa. Blomstedtin mielestä Tony Blair, Gerhard Schröder ja Lionel Jospin ovat kaikki tehneet uusliberaalia politiikkaa vasemmistolaisuuden valekaavussa.
Ehkä häveliäisyyssyistä Jertta Blomstedt ei maininnut Suomen pääministerin nimeä tässä yhteydessä. En tiedä, haluaako Paavo Lipponen olla vasemmistolainen, mutta sosiaalidemokraattien puheenjohtaja hän joka tapauksessa on.
Vanhojen vasemmistolaisten tuskan ymmärtää hyvin. Esimerkiksi Suomessa on hiljattain tohtoriksi väitelleen Anu Kantolan mielestä siirrytty laman jälkeen jatkuvan kriisin politiikkaan, ja paniikkinappula on pysyvästi päällä. ...
Tuloerot repesivät ja leipäjonot ilmestyivät katukuvaan. Suomen bruttokansantuote kasvoi 1990-luvun puolivälistä reipasta tahtia, 500 miljardista yli 800 miljardiin. Varsinkin rikkain kymmenes repi kaulaa muihin. Kasvu valui melkein kokonaan noin 20 000 rikkaimman suomalaisen taskuun. ... Vapaakauppaa ja teknologiaa korostetaan Sorsan mielestä liikaa tuloerojen kasvattajina. Todelliset tulerojen määrääjät ovat sosiaaliset normit. Progressiivinen verotus ja tulonsiirrot voivat tasoittaa markkinain tuomaa eriarvoisuutta."

19.11.2002 IL: ”Kokoomus laski opposition vaatimusten kustannukset:
Kepun lupausten hinta – 6 miljardia euroa!
Tunteet kuumenivat. Keskustan Mauri Pekkarinen suuttui perusteellisesti kokoomuksen Ben Zyskowiczille, jonka johtama ryhmäkanslia on laskenut hintalaput keskustan vaalilupauksille.
Keskustan vaalilupausten rahoittaminen maksaisi peräti kuusi miljardia euroa eli yli 35 miljardia markkaa.
Näin laskee kokoomuksen eduskuntaryhmä, joka on selvittänyt hintalaput keskustan tälle vaalikaudelle esittämille vaatimuksille.
Kokoomus piikittelee keskustan torjuneen omat vaatimuksensa, sillä keskustan äskettäisestä varjobudjetista puuttuu valtaosa puolueen keskeisistä vaalilupauksista.
– Keskustan ongelma on ollut se, että kaikkien annettujen lupausten ja esitettyjen vaatimusten kokonaishinta olisi noussut niin suureksi, ettei lupausten rahoittaminen ole mitenkään mahdollista, todetaan kokoomuksen kansanedustajille jaetussa muistiossa.
”Kepu pelaa kaksilla korteilla”
Kokoomusryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowiczin mukaan keskusta ”pelaa kaksilla korteilla”.
– Julkisuuteen ja kentälle luvataan kaikille kaikkea hyvää, mutta varjobudjettiin sisällytetään omista vaatimuksista vain pieni murto-osa, hän moittii.
Keskustan esittämät vaatimukset vähentäisivät valtion tuloja yli 1,3 miljardia euroa. Menojen lisäykset taas maksaisivat 4,6 miljardia euroa, ynnäillään kokoomuksessa.
Kokoomus huomauttaa puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen näyttävästi vaatineen ruuan arvonlisäveron alentamista. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan viiden prosenttiyksikön alentaminen maksaisi noin 160 miljoonaa euroa vuodessa.
– Lupauksensa ruoan arvonlisäveron alentamisesta Keskusta unohti vaihtoehtobudjetissaan, toteaa kokoomusmuistio.
Naisille ei lisää rahaa
Muistioon on listattu kaikki ne lupaukset, joista kepu on ”luopunut”. Varjobudjetissa ei ole mm. vaatimusta bensaveron keventämisestä. Jos veroa alennettaisiin 3 sentillä litraa kohden, putoaisi verotuotto noin 115 miljoonalla eurolla.
Pois on jätetty niin ikään keskustan yksi kalleimmista vaatimuksista eli nopeiden tietoliikenneyhteyksien vetäminen koko maahan. Esityksen hintalappu: noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskustan budjetista ei löydy rahaa myöskään julkisen sektorin naisten palkankorotuksille, vaikka keskusta on ajanut niitä Jäätteenmäen johdolla. Kun julkisella sektorilla työskentelee 453 000 naista, noin 5 prosentin palkankorotus maksaisi työnantajakuluineen noin 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Zyskowicz muistuttaa, että keskustan lupauslistalla keskeisellä sijalla ovat olleet mm. lapsilisäleikkausten kompensointi sekä kansaneläkkeen tasokorotukset.
– Nämäkin vaatimukset puuttuvat keskustan budjettiesityksestä, hän sanoo.
Pekkarinen: ”Naurettavaa!”
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen runttaa täysin kokoomuksen laskelmat.
– Listalla on kasapäin naurettavia kohtia. Että joku viitsiikin puuhastella tällaista, puhisee närkästynyt Pekkarinen.
– Kokoomuksen pitäisi ratkaista, olemmeko esittäneet liian vähän vai liian paljon. Kummasta moitteesta on kyse tällä kertaa?
Pekkarinen on tuohtunut myös varjobudjetti-sanasta.
– Älä käytä sellaista ilmaisua. Se on meidän talous- ja budjettipolitiikan linjapaperi, hän korostaa.”

14.1.2003 IL: ”Pääkirjoitus 14.1.2002
Missä hintalaput, keskusta?
Keskusta luottaa vaaleissa Anneli Jäätteenmäen imagoon.
Keskustan viime viikolla julkistama kymmenen kohdan vaaliohjelma on yllättävänkin ympäripyöreä ja varovainen opposition vaalijulistukseksi. Se kertoo, että keskusta ei halua ottaa pienintäkään riskiä, vaan puolue varmistelee komeata gallup-suosiotaan ja varoo turhia virheitä.
Keskustan vaalitaktiikka rakentuu hyvin vahvasti uuden puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen persoonaan. Jäätteenmäki antaa kasvonsa keskustan "valoisammalle vaihtoehdolle" aina puolueen mainosjulistetta myöten.
Puolueessa on laskettu sen varaan, että vaaleista tulee todella pääministerivaalit, ja että tässä kisassa Jäätteenmäen vetävä imago puree Paavo Lipposta paremmin. Iltalehden ja MTV 3:n teettämä tutkimus (IL 13.1.) antaakin vahvistusta Jäätteenmäen myönteiselle julkisuuskuvalle. Imagokisaan rohkaisee myös medianäkyvyyden keskittyminen puoluejohtajille.
Osaltaan varovaisuutta selittävät karvaat kokemukset puheenjohtaja Esko Ahon työreformista, joka oli aikanaan rohkea ja radikaali vaalipaperi. Se kuitenkin sulki keskustan hallitusohjelmaneuvotteluista. Nyt keskustan on pakko päästä hallitukseen. Ohjelmaan se ei ainakaan kaadu, niin yleisellä tasolla keskustan vaatimukset liikkuvat.
Keskustan mukaan seuraavan vaalikauden tärkeimmät haasteet ovat työttömyyden laskeminen, palkkaerojen poistaminen, yrittäjyyden aseman parantaminen ja peruspalvelujen turvaaminen. Tavoitteet ovat kaikki kannatettavia. Silti epäselväksi jää, miten tavoitteet oikein toteutetaan. Nyt "tasa-arvosopimus" ja työttömyyden nujertaminen uhkaavat jäädä korulauseiksi.
Kokoomus esitti vaalilupauksilleen hintalaput. Kokoomuksen Ben Zyskowicz moittikin, ettei keskusta kerro, mitä sen ohjelma maksaa ja miten se rahoitetaan. Tällaista vastuu-ajattelua olisi toivonut myös keskustalta.
Jokaisen puolueen tulisi ennen vaaleja täsmentää, miten niiden ruusuiset lupaukset aiotaan kustantaa. Ei riitä, että vaaditaan lisää palveluja tai verotuksen uudistamista. Politiikan uskottavuuttakin parannettaisiin, jos sanahelinän sijaan äänestäjille tarjotaan enemmän konkretiaa.
Puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki on oikeassa vaatiessaan hyviä käytöstapoja politiikkaan. Yksittäisiä rimanalituksia lukuunottamatta vaalikampanja on kuitenkin ollut melko kilttiä, ehkä jopa liiankin pliisua. Reippaita vaaliväittelyitä kyllä tarvitaan. Amerikkalaismallista loanheittoa nähtiin kunnolla viimeksi vuonna 1991, jolloin keskusta mustamaalasi demareita ja kokoomusta silakoilla ja Thatcherilla.”

25.2.2003 kepun saitti: ”Niinistön viimeinen viesti
Päivänpolitiikan jättävän Sauli Niinistön kertomat tiedot Suomen talouden näkymistä vaikuttavat samanlaisilta kuin Lipposen toisen hallituksen politiikkakin on ollut: hitaasti hiipuvaa ja epävarmaa.
Valtiovarainministeriö arvioi talouden lähivuosien kasvunäkymien heikentyneen. Ministeriö ennakoi bruttokansantuotteen kasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin, mikä on noin 0,5 prosenttiyksikköä hitaampaa kuin vielä viime syksynä arvioitiin.
Kauas on ajauduttu Lipposen ja Niinistön mainostamasta triplatempusta. Kaksi vuotta sitten pääministeri ja valtiovarainministeri lupasivat parantaa palveluja samalla kun veroja alennetaan ja valtion velkaa lyhennetään. Arkipäivä osoitti, että ihmeiden aika ei ole vieläkään koittanut.
Niinistö pahoittelee, että ihmisten mielissä kummittelevat yhä talouskasvun huippuvuodet 1999-2000. Silloin oli Niinistön mukaan yleinen hokema, että rahaa tulee "ovista ja ikkunoista". Niinistö pistelee muistutuksellaan pääministeri Lipposta, jonka rahan tulon runsautta kuvannut lausunto tarttui Ylen toimittajan nauhalle.
Niinistöllä ei henkilökohtaisesti ole suurta häpeämistä omassa valtiovarainministerikaudessaan. Aikaisempiin sinipunahallitusten sosialidemokraattisiin valtiovarainministereihin verrattuna kokoomusalainen Niinistö on ollut suorastaan johdonmukainen ja vastuullinen.
Ensi vuoden valtion talousarvion kehykset ja niiden pohjana olevat arviot mahdollistavat voimakkaat toimet työllisyyden parantamiseksi heti vaalikauden alussa. Työllisyys- ja yrittäjyyspanostukset ovat tietenkin myös välttämättömiä, jotta oletettua parempaan talous- ja työllisyyskehitykseen päästäisiin.
Emme siis elä veitsi kurkulla, maltillista liikkumavaraa on. Työllisyyspanostusten ohella on mahdollista mm. parantaa palveluja sekä kohentaa lapsiperheiden asemaa, vaikka kasvu jäisikin nyt ennakoidulle tasolle. Laajempi liikkumavara menopuolella edellyttää ehdottomasti työllisyyden tuntuvaa paranemista.
Valtiovarainministeriön keskimääräinen kasvuarvio vuosille 2004-2007 on sama kuin Keskustan talouslinjauksen taustaoletus, 2,5 prosenttia. Kuluvalle vuodelle kasvuarviota on alennettu syksystä puolella prosenttiyksiköllä ja se on nyt 2,3. Julkisen talouden ylijäämä supistuu alle 3 prosentin koko kehyskaudella.
Budjetin kehykset ovat siis tekniset, niihin ei sisälly mitään uusia politiikkavalintoja. Eikä pidäkään. Uuden hallituksen linjan pitää päästä vaikuttamaan heti alusta alkaen.
Markku Rajala"

18.6.2003 Yle Teksti-TV ”Manninen: Jäätteenmäki pyysi tietoja
Presidentin neuvonantaja Martti Manninen sanoo, että pääministeri Anneli Jäätteenmäki pyysi häneltä tietoja Irak-keskusteluista.
Jäätteenmäki otti minuun yhteyttä ennen ensimmäistä vaalikeskustelua ja pyysi tapaamista, Manninen sanoi STT:lle.
Mannisen mukaan Jäätteenmäki oli kiinnostunut Irak-aineistosta ja antoi hänelle salaisen faksinumeronsa.
Jäätteenmäki sanoi tänään eduskunnalle, ettei hän ollut pyytänyt tietoja ja että Mannisen lähettämät faksit tulivat hänelle yllätyksenä.”
18.6.2003 ”Jäätteenmäki pyytää eroa pääministerin tehtävistä

21.6.2003 HS: ”Keskustan tiedotuspäällikköä epäillään rattijuopumuksesta
Poliisi tutkii Suomen keskustan tiedotuspäällikön Markku Rajalan osallisuutta mahdolliseen rattijuopumustapaukseen. Rajalan nimiin rekisteröity auto löytyi ojaan ajettuna lauantaina aamuyöstä Peräseinäjoen Korteskylästä.
Seinäjoen poliisi kertoo tutkivansa Rajalan osuutta tapahtuneeseen. Rajala on ollut omalta osaltaan selvittämässä asiaa poliisin suojissa. Hän on poliisin kertoman mukaan kiistänyt ajaneensa itse autoa.
Poliisin mukaan auto oli vahingoittunut lunastuskuntoon. Rajala otettiin kiinni tapahtumapaikan läheisyydestä.
Seinäjoen poliisi ei toistaiseksi ole vahvistanut, mikä Rajalan osuus tapahtumaan on.
Markku Rajalaa ei lauantaina tavoitettu kommenttia varten.”

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä