Pitäisikö mielestänne riikinruotsalaisten opiskella suomenkieltä, koska asuuhan Ruotsissakin paljon suomea äidinkielenään puhuvia?
Ankdam ja muut
Alaja
37349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Lisäkysymys:
Mitä nimitystä ruotsalaiset käyttävät suomenkielisistä maanmiehistään?
no?
Heh, ei se ollut arvoitus, en todellakaan tiedä satavarmasti sikäläistä käytäntöä. Taitaa kuitenkin olla svenskfinnar. Jotenkin hämäävää on puhua esim. suomenruotsalaisista ja sanoa heidän olevan ihan samoja suomalaisia, mutta sattumalta vain ruotsinkielisiä. Mielestäni sana "suomenruotsalainen" ei voi tarkoittaa vain ruotsinkielistä suomalaista, vaan sanan takana on paljon muutakin.
No hurrit itse käyttävät itsestään nimitystä svensk.....
Svensksvensk vs. svenskfinnare ;)
Ilmeisesti ruotsinsuomalaiset eivät ole aivan "samoja" ruotsalaisia ja suomenkielistä ruotsalaista ei taida helpolla löytääkään, kuten löytyy kielensä vaihtaneita, nykyään ruotsinkielisiä suomalaisia...
Ei ole SFP:tä (Ruotsin suomalainen puolue) tai pakkosuomea, vaikka suomalaiset ovat osa Ruotsin historiaa.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Sverigefinnar
No niin, siis sverigefinnar. Nyt nukkumaan.
Ilmeisesti rotumme ei ole tasa-arvoisessa asemassa ruotsalaisiin.
Sverigefinnar.
Ruotsista löytyy:
Sverigefinnarnas Riksförbund
ja erikseen vielä FRIS eli Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige http://www.fris.nu/
Jos sillä perusteella että niiden pitkäaikaisin pääministeri Tage Erlander polveutuu metsäsuomalaisesta ja että Suomi pelasti ne kahdessa maailmansodassa.
Toisaalta samapa tuo. Siinä maasa väestöstä on jo 20% maahanmuuttajia joten täysin yhden tekevää mitä kukin puhuu.
No en mä nyt tiedä.. minusta se on kyllä maahanmuuttajien asia opiskella uuden asuinmaansa kieltä eikä päin vastoin.
Olet oikeassa. Myös aikaisemmat maahanmuuttajat. Mihin aikaraja vedetään.50 -500 vuotta?
Muuten. Ruotsissa on asunut suomenkielisiä kauemmin kuin ruotsinkielisiä Suomessa.
Miksi meidän pitää opiskella maahanmuuttajien kieltä eli ruotsia tai kielensä ruotsiin vaihtaneiden kieltä?
"Ruotsissa on asunut suomenkielisiä kauemmin kuin ruotsinkielisiä Suomessa. "
Paljon mahdollista mutta jostain syystä he eivät ole itse vaivautuneet ylläpitämään kieltään.
Nykyruosut ovat kuitenkin viimeisen 40 vuoden aikana Suomesta Ruotsiin muuttaneita elintasopakolaisia ja heidän jälkeläisiään, eli mamuja. Suuri osa ruosuista on edelleen jopa Suomen kansalaisia, kolmannen polven ruosuista harvat enää edes puhuu suomea.
Ruotsinsuomalaisia ei voi verrata meihin suomenruotsalaisiin, me olemme asuneet täällä Suomessa jo satoja vuosia kuten suomenkielisetkin suomalaiset ja olemme syntyperäisiä suomalaisia siinä missä suomenkielisetkin suomalaiset.
Ruotsi on aktiivisesti pyrkinyt politiikallaan painostamaan suomalaisia ruotsalaisiksi ja luopumaan kielestään.
Puhukaa ruotsia keskenänne. Ei siihen suomenkielisten pakkoruotsia tarvita.
Olipa svekomainen ilmaus! Nämä suomalaiset "elintasopakolaiset" olivat erittäin hyödyllisiä Ruotsille. Ruotsin myöhempi vauraus on pitkälti heidän ansiotaan.
Ruotsi sai ilmaiseksi hyvää työvoimaa, joita ilman maa olisi ajautunut työvoimapulasta johtuvaan lamaan.
Suomi menetti 200 000 nuorta kansalaista, joita oltaisiin tarvittu jo 10 vuoden päästä.
Minua ärsyttää tuo klisee, jonka mukaan Ruotsi muka auttoi Suomea. Tosiasiassa tilanne oli päinvastoin.
Pohjoismaiden kesken oli sovittu työvoiman vapaasta liikkuvuudesta jo v. 1955. Kun 1960-luvun lopulla Suomessa oli uhkana työttömyys ja ruotsalaiset värvärit kävivät hakemassa työvoimaa Suomesta, suuri joukko suomalaisia muutti Ruotsiin ja aloitti työnteon heti. Vertaaminen pakolaisiin on epäonnistunutta - kaikki tapahtui lakien puitteissa ja suomalaisia todella tarvittiin Ruotsissa paikkaamaan työvoimapulaa. Siinä Ankdam on oikeassa, että siirtolaiset saivat paremman elintaosn, mutta puhe "elintasopakolaisista" paljastaa vähättelevän suhtautumisen. Suomenruotsalaiset elävät vanhassa luokkayhteiskunnassaan, eikä helsinkiläisnaiselta riitä ymmärtämystä kolmoskehän ulkopuolelle.
Miksi sitten kannatat pakkosuomettamista Suomessa? ... koska sitähän te netti fennot meille tyrkytätte.
"Ruotsin myöhempi vauraus on pitkälti heidän ansiotaan."
.. ja Suomen vauraus on pitkälti meikäläisten ansioita.
"Olipa svekomainen ilmaus! Nämä suomalaiset "elintasopakolaiset" olivat erittäin hyödyllisiä Ruotsille. Ruotsin myöhempi vauraus on pitkälti heidän ansiotaan. "
Ei ollut nyt puhe siitä miksi he lähtivät ja mitä hyötyä heistä oli kenellekin, kyse oli kielellisistä oikeuksista ja siitä että vanhimmat ruosut ovat maksimissaan alle 50 vuotta vanhoja mamuja Ruotsissa kun me suomenruotsalaiset sitä vastoin olemme Suomen alkuperäisväestöä siinä missä suomenkielisetkin.
Saisivathan suomenruotsalaiset itse yhä opiskella ruotsiksi. Tietenkin koulutusjärjestelmää tulisi järkeistää siten että hurrit eivät pääsisi niin helposti korkeakouluihin. Suomalaisethan eivät voi opiskella suomeksi Ruotsissa. Suomikouluja on tietenkin muutama, mutta ruosujen lapsista niihin ei mahdu kuin pieni osa.
".. ja Suomen vauraus on pitkälti meikäläisten ansioita. "
Ja millähän lailla?
"... kun me suomenruotsalaiset sitä vastoin olemme Suomen alkuperäisväestöä siinä missä suomenkielisetkin."
Heko heko.
http://www.lib.utexas.edu/maps/historical/colbeck/europe_912.jpg
Ankdam puhuu pötyä sanoessaan. "me suomenruotsalaiset sitä vastoin olemme Suomen alkuperäisväestöä siinä missä suomenkielisetkin".
Suomenruotsalaisia on ollut vasta vuodesta 1912 jälkeen, jolloin sana otettiin yleiseen käyttöön. Sitä ennen ei ollut suomenruotsalaisuutta. Ne ruotsinkieliset, jotka vaikuttivat Suomessa 1800-luvulla, eivät tienneet suomenruotsalaisuudesta mitään, he olivat joko ruotsia puhuvia suomalaisia, tai Suomessa asuvia ruotsalaisia, mutta sanaa "suomenruotsalainen" ei edes tunnettu.
Ennen vuotta 1809 olisi käsite "suomenruotsalainen" ollut mahdottomuus, koska kaikki olivat Ruotsin kansalaisia ja ruotsi oli koko maan virallinen kieli Malmöstä Tornioon.
Suomenruotsalaiset yrittävät saada lainavaloa menneitten vuosisatojen suurmiehistä jotka puhuivat maan virallista kieltä. Tuollainen on hieman naurettavaa, sillä jokaisen olisi kyllä pärjättävä omillaan, ja vuoden 1912 jälkeen ovat ruotsinkieliset suurmiehet harvassa.
Suomenruotsalaiset putkahtivat jostain v. 1912, ja sellaisenaan he ovat kaikkea muuta kuin alkuperäisväestöä. Toki osa suvuistaon asunut täällä pitkään, osa ei. Kieli ei ole mikään ratkaiseva tekijä, sillä se on saattanut vaihtua useammankin kerran vuosisatojen aikana.
"Jostain syystä he eivät ole vaivautuneet pitämään yllä kieltään "
Norrbottenissa asuvana tiedän syyn miksi Suomenkieli joutui tiukoille täällä.
Se oli valtion politiikkaa ,jos puhuit Suomea vaikkapa koulun välitunneilla siitä ragaistiin.
Siis oman äidinkielen käytöstä rangaistiin kun pahemmastakin rikoksesta.
Mutta viellä tänäpäivänäkin ulet toimeen koko Norrbottenissa jos osaat Suomen kieltä,
joka on näiden alueiden pääkieli ollut aikojen alusta.
Ruotsinkieli täällä on kyllä pelkkää tuontitavaraa.
"Suomenruotsalaisia on ollut vasta vuodesta 1912 jälkeen, jolloin sana otettiin yleiseen käyttöön. Sitä ennen ei ollut suomenruotsalaisuutta. Ne ruotsinkieliset, jotka vaikuttivat Suomessa 1800-luvulla, eivät tienneet suomenruotsalaisuudesta mitään, he olivat joko ruotsia puhuvia suomalaisia, tai Suomessa asuvia ruotsalaisia, mutta sanaa "suomenruotsalainen" ei edes tunnettu"
"Suomenruotsalaiset putkahtivat jostain v. 1912, ja sellaisenaan he ovat kaikkea muuta kuin alkuperäisväestöä."
Ja ne "suomenruotsalaiset" silloin 1912 syntyivät tänne salamaiskustako? Invaders from outer space? Tänne muutti 300 000 ruotsalaista jotka ryhtyivät nimittämään itseään suomenruotsalaisiksi? Missä historian kirjoissa kerrotaan tästä massiivisesta maahanmuutosta / munasta kuoriutumisesta? Kerro lisää!
1911 puuttui monta muutkin sanaa ja käsitettä jotka nykyään ovat yleisessä käytössä, lopettaisit jo tuo ainaisen viisastelun ja lässytyksen siitä mitä sana suomenruotsalainen tarkoittaa.
Se mitä sanalla "suomenruotsalainen" tarkoitetaan ja keihin sillä viitataan näyttäisi olevan täysin selvää kaikille muille paitsi netti fennoille. Onko toisaalta netti fennolle ylipäätään mikään yksinkertainenkaan asia täysin selvä?
"Norrbottenissa asuvana tiedän syyn miksi Suomenkieli joutui tiukoille täällä.
Se oli valtion politiikkaa ,jos puhuit Suomea vaikkapa koulun välitunneilla siitä ragaistiin.
Siis oman äidinkielen käytöstä rangaistiin kun pahemmastakin rikoksesta. "
Tuota on ikävä kyllä harrastettu myös Suomessa ja tuollaiset kiellot ovat vielä jossain määrin jopa nykypäivää, valitettavasti. Sitä ovat harrastaneet niin valtiot kuin yksityishenkilötkin.
Samanlaisen äidinkieliterrorin uhreiksi joutuivat kaikki kuurot lapset Suomessa vielä 70-luvulla.
Kuurojen kouluissa oli viittomakielen käyttö ankarasti kielletty jopa välitunneilla ja viittomisesta tunneilla sai karttakepistä sormilleen.
Minua on aikoinaan Sveitsissä töissä ollessani kielletty puhumasta työpaikalla ruotsia erään riikinruotsalaisen kollegan kanssa ja kuinkahan monta kertaa olen täällä Suomessa kuullut lauseen "Suomessa puhutaan suomea". Jos vaikka tänne RKP:n (!) palstalle kirjoittaa viestin ruotsiksi niin saa heti asiattomuuksien ryöpyn niskaansa.
Moisten kieltojen motiivit ovat olleet milloin mitäkin mutta ei se mikään ruotsalainen erikoisuus ole.
Ihminen on!
Minusta on hienoa että ajat ovat muuttuneet ja että ruotsissa sekä suomen kieli että meän kieli ovat päässeet ansaitsemaansa asemaan, eli virallisiksi vähemmistökieliksi samoin kuin viittomakielikin.
Ainoastaan Heikki Tala & co ovat vielä vahoilla äärinationalistisilla urilla pyrkiessään JUURIMAAN ruotsin kielen Suomesta kuten Tala on itse asian ilmaissut.
itseään Suomen suuriruhtinaskunnan ruotsinkieliseksi, vaikka pakosta joutuikin sivistämään itseään latinalla ja ruotsin kielellä. Porthan ei kokenut itseään Ruotsin vallan aikaisen Suomen suuriruhtinaskunnan ruotsinkieliseksi, vaan äidinkielenään hän piti suomen kieltä, vaikka kirjoittikin latinaksi ja ruotsiksi. Esimerkkejä löytyy yllin kyllin. Joku Klaus Fleming puhui niin huonosti ruotsia, että hänen virkaveljensä neuvostossa vaivoin ymmärsivät häntä. Porthanin todistuksen mukaan vielä 1700-luvun alussa Suomen papisto, useimmat maaseudun säätyhenkilöt sekä suurin osa kaupunkien kauppiaita ja porvaristoa käytti keskustellessaan toistensa kanssa suomea. Koko fennomaaniliike pohjaa osaltaan siihen, että hyvin suuri osa lukeneistoa huomasikin olevansa juuriltaan suomenkielistä, papisto varsinkin.
Ankdam-Iines, kirjoitat nettisvekona ylen arrogantisti nettifennoista.
pakkoruotsin ja siihen kytköksissä olevat asiat. Kun hän vaatii ruotsin kielelle vähemmitökielen asemaa siitä koituvin seurauksin, se ei ole ruotsinkielisten juurimista kielestään, jollaiseksi Andam-Iines yritää asian vääntää.
Historioitsijat katsovat, että Suomea ei ollut olemassakaan ennen vuotta 1809, koska sanaa ei silloin käytetty, ja valtiolliset rajat olivat erilaisia kuin nyt. Sanaa suomenruotsalainen ei silloin tunnettu, koska sen käyttäminen olisi ollut absurdia: kaikki olivat ruotsalaisia.
Sitten 1800-luvulla havahduttiin huomaamaan Arwidssonin tavoin, että "emme ole enää ruotsalaisia, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia". Suomenruotsalaisuudesta ei silloin ollut tietoakaan. Jos historioitsijan mukaan ei voida käyttää jälkikäteen annettua nimitystä 'Suomi', voiko silloin käyttää jälkikäteen annettua nimitystä 'suomenruotsalainen'. Tästä kirjoittaa Mikael Reuter:
Det har också hävdats att personer som levt och verkat före början av 1900-talet (då ordet finlandssvensk började användas) inte kan kallas finlandssvenskar, för att de inte själva kallade sig så. Runeberg, Topelius och Edelfelt var enligt detta inte finlandssvenskar. Jag har en viss förståelse för resonemanget, men tycker ändå att det medför en onödig begränsning. Varför inte använda finlandssvensk helt neutralt i betydelsen svenskspråkig finländare, oberoende av tid?
Nyt näyttää siltä, että historioitsijat ja Reuter edustavat erilaisia kantoja. Meinander määrittelee suomenruotsalaisuuden vastakohdaksi suomalaisuudelle: "Suomalaisuusliikkeen vastapainoksi kasvoi ruotsinkielisten oma kansanliike, jonka kokoama kieliyhteisö on vuodesta 1912 lähtien kutsunut itseään suomenruotsalaisiksi (finlandssvenskar)."
Eivät kaikki ruotsia puhuvat suvut ole täällä satoja vuosia. On Baltiasta, Keski-Euroopasta tulleita ja varsinkin venäläisperäisiä sukuja, joiden kieli on ruotsi. Entä sitten säätykierto? Meinanderiin kirjoittaa: "Eteneminen suomenkielisestä talonpoikaiskodista kauppiaaksi, virkamieheksi tai peräti papiksi johti perheessä kielen ja nimen vaihtoon. Joskus suvun nousukierre jatkui jopa aatelointiin ja johtaviin virkoihin valtakunnassa, minkä voi hyvin havaita Suomen ja Ruotsin aateliskalentereista."
Kun ruotsinkieliset historioitsijat ovat ryhtyneet asioita setvimään, voimme kaikki kysellä, mikä on totta ja mikä myyttiä ja mikä pelkkää sanahelinää. Lähtökohtana on Meinanderin ilmoittama fakta, että sana suomenruotsalainen otettiin käyttöön v. 1912 ja että siihen liittyy ainakin alkuaan torjuva asenne suomalaisuutta kohtaan.
Suomen kielen historia Ruotsissa tai sen alueella on vähintään yhtä pitkä kuin ruotsin kielen Suomen alueella. Koska Suomi ja Ruotsi olivat pitkään yhtä valtakuntaa, on suomi aikanaan ollut jopa huomattava vähemmistökieli Ruotsissa. Vielä tänäkin päivänä suomi on Ruotsin suurin vähemmistökieli. Lisäksi pohjois-Ruotsissa asuu huomattava suomenkielinen vähemmistö, jonka esi-isät ovat asuttaneet kyseistä aluetta satoja vuosia. Suomen kieli on siis kiinteä osa Ruotsin historiaa siinä missä ruotsikin on osa Suomen historiaa. Tässä hyvä linkki suomen kielen vaiheista Tukholmassa
http://www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen/fi/seurakunta/default.asp?link=om
Tästä syystä on hyvin väärin verrata suomea muihin maahanmuuttajien kieliin Ruotsissa. Suomen kielen erityisyys muihin maahanmuuttajien kieliin verrattuna perustuu juuri siihen yhteiseen historiaan, johon vedotaan ruotsin kielen asemaa puolustettaessa. Sillä ei ole väliä, että Ruotsin valtakuntaa hallittiin ruotsiksi. Suomi oli kuitenkin merkittävä kieli, jota suurin osa valtakunnan itäosan asukkaista puhui. Suomen kielellä on siis historiallinen erityisasema Ruotsissa eikä sitä voi verrata Ruotsin maahanmuuttajien kieliin.
"Tuota on ikävä kyllä harrastettu myös Suomessa ja tuollaiset kiellot ovat vielä jossain määrin jopa nykypäivää, valitettavasti." Niin ovat. Käsittämättömintä on, miten lammasmaisesti me suomen kieliset otamme vastaan moisen kohtelun.
"Kuurojen kouluissa oli viittomakielen käyttö ankarasti kielletty jopa välitunneilla ja viittomisesta tunneilla sai karttakepistä sormilleen."
Onko sekin suomalaisten vika, jos ruotsinkielisissä kouluissa toimittiin kertomallasi tavalla?
"Ankdam-Iines, kirjoitat nettisvekona ylen arrogantisti nettifennoista. "
Miksiköhän? No siksi kun nuo netti fennot kirjoittavat niin pöhköjä!!
"Suomenruotsalaiset putkahtivat jostain v. 1912, ja sellaisenaan he ovat kaikkea muuta kuin alkuperäisväestöä. Toki osa suvuista on asunut täällä pitkään, osa ei. Kieli ei ole mikään ratkaiseva tekijä, sillä se on saattanut vaihtua useammankin kerran vuosisatojen aikana."
Viestini oli kommentti yllä olevaan tekstiin. Sorry nyt mutta minä en löydä siitä järjen häivääkään..
"Koko fennomaaniliike pohjaa osaltaan siihen, että hyvin suuri osa lukeneistoa huomasikin olevansa juuriltaan suomenkielistä, papisto varsinkin. "
Kukaan mitään "huomannut"!!!! Suomi oli kaksikielinen maa siihen aikaan, suomalainen sivistyneistö puhui lähes aina ainakin ruotsia usein myös suomea, saksaa, ranskaa, latinaa.. Kieli oli luokkakysymys eikä mikään kansaa erottava kielikysymys.
Täältä löydä fennomanian juuret:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lauantaiseura
" Kieli oli luokkakysymys eikä mikään kansaa erottava kielikysymys."
Saattoi olla jossain määrin niin, mutta nyt tilanne on aivan oleellisesti muuttunut kansaa erottavan kielikysymyksen suuntaan.
silloin vielä finnejä (fennoja, suomalaisia), kunnes lukeneistossa havahduttiin siihen tosiasiaan, että juuret olivat useimmin suomen kieltä puhuvassa väestössä. Havainto johti tunnettuihin johtopäätöksiin tunnetuin seurauksin. Eripuraa syntyi asiasta sukujen sisäisesti, mutta fennomania voitti ja löysi juurensa maan enemmstön kielestä. Muuten tapahtunut kehitys ei olisi ollut mahdollista. Fennomanialla on pitkät juuret.
Laestadius toimi kirkkoherrana Ruotsin Lapissa ja opetteli suomen kielen saadakseen paremmin kontaktin seurakuntalaisiinsa. Voimakkaana saarnamiehenä hän sai aikaan uskonnollisen liikkeen, joka vielä tänäänkin on merkittävä voimatekijä Pohjois-Suomessa.
Aikanaan kungas Kustaa III opetteli suomen kieltä, olihan hänen maansa asukkaista kolmasosa suomenkielisiä. Myös Kustaa IV Adolf oli opiskellut suomea. Menneinä aikoina ei kieli ollut kuitenkaan identiteettiä luovaa, puhuihan Kustaa III mieluummin ranskaa kuin ruotsia.