Tarttuuko herpes ihokosketuksesta? Eli jos toisella on vaikka kädessä herpes, ja koskee sillä toisen mahaa, niin tarttuuko se siitäkin? Vai pitääkö olla jonkinlainen limakalvo tms kosketus?
herpeksen tarttuvusuus
ihmetyttönenXXI
151703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
ei tartu... Pitää olla kaiketi limakalvo kosketus. Muista, että isolla osalla herpes on oireeton, eli esim sulla voi olla herpes vaikka ei olis mitään oireita.
Jatketaan sarjassamme tyhmiä kysymyksiä:
Jos itsellä herpes on lähes oireeton, niin voiko minulta tartunnan saaneella ihmisellä herpes olla silti pahastikin oireellinen? Melkeinpä tiedän vastauksen, joka on lähes varmasti 'kyllä'
ilman muuta toisella voi oireilla todella pahastikin vaikka itselläsi se olisi oireeton
vastaamaan vastoin parempaa tietoa? Herpes EI TARVITSE tarttuakseen limakalvokontaktia! Sen voi saada kondomin käytöstä huolimatta juuri siksi,jos herpes on yhdyntähetkellä aktiivinen.
Minä myös jatkan tyhmiä kysymyksiä. Itselläni todettiin genitaaliherpes muutama kuukasi sitten. Jossain vaiheessa tajusin, että sehän ehkä saattaa tarttua alapäästä sormeeni pestessäni alapäätä. Onko kelleen käynyt näin? Nyt pesen joka kerta kumihanskoilla, ja sekö jos joku on ärsyttävää.
Lysiini on muuten keino, jolla luulen pitäväni herpeksin aisoissa. Aluksi tuli kuukautisten yhteydessä, nyt syötyäni lysiiniä, ei herpes ole enää onneksi iskenyt.
Voi hyvänen aika! Tottakai oireilevasta herpeksestä voi viruksia siirtyä, nehän tulee siihen iholle ja siitä ne oireet aiheutuu. Ei ne itsestään aiheudu. Mutta ei niitä myöskään ole siinä iholla tartuttavia määriä jatkuvasti, herpes virus pysyttelee siellä hermossa piilossa. Ja se sen vaikeksi tuhota lopullisesti tekeekin.
Kädessäsi pitäisi olla haava, herpes menee kovin huonosti ehjästä ihosta läpi, siksi se esiintyy nimenomaan huulessa tai sukuelimissä. Ne ääritapaukset ovat ainoastaan, kun immuniteetti on ratkaisevasti heikentynyt. Terveen ihmisen vahva immuniteetti tuhoaa herpeksen verestä, ja pitää sen myös kurissa. Oireet heikkenevät vuosien myötä, joillain saattaa parikin vuotta olla useinkin oireellinen, mutta rauhottuu siitä Moni myös tajuaa ruveta pitämään itsestään parempaa huolta tämän myötä, mikä auttaa... Hyvä vastustuskyky, terveet elämän tavat, liian sokerin välttely, ja liian alkoholin ryyppääminen, stressittömyys. Ne useimmilla auttaa. Valkosipulikin kuulemma.
Herpeksen tarttuvuuden voit todeta siitä, että hsv2:kin saaneet synnyttävät alateitse, jos oireita ei ole. Vastasyntyneelle herpes on tappava pahimmillaan, vaikkei aikuiselle teekään mitään ja voin taata, että tasan tarkalleen, jos sitä riskiä enempää oireettomana olisi, yksikään herpes-sairas ei synnyttäisi alateitse vaan se olisi aina leikkauksen paikka. Prosentuaalisesti tartuntariski oireettomana on 0,03% luokkaa.
No, entäs ne 2/3 osaa tartunnoista, mitä saadaa oireettomilta kumppaneilta? Niin, kun vastasyntyneella, jolla immuniteettia ei juuri ole, jolla on riski kuolla, on se 0,03%, niin miten on mahdollista, että aikuiseen, terveeseen ihmiseen sattuukin useimmiten osumaan juuri se pienen pieni mahdollisuus. E-pilleritkin pettävät suuremmalla todennäköisyydellä...
No, totuushan on, että herpeksen oireita ei tunnisteta, asiasta ei kerrota, lieviä oireita ei edes tajuta, eikä kehdata/uskalleta kertoa vaikka mikä olisi, kännissä sekoillaan ja sitä rataa. Totuus on, että siksi on pakkokin sanoa, että se tarttuu oireettomanakin, koska hirveää syyttelyä seuraisi (esim. jos oireita ei tunnista, koska ne voi olla epätyypilliset ja lievät), ja koska herpes voi olla piilevänä vuosikausia, sitten yht'äkkiä puhkeaakin: ja keneltäs se on tarttunutkaan... Ja, koska ihmiset jättävät kortsun käyttämättä jos riskin on noin pieni, myös yhden illan jutuissa, kun ne jättää ne nytkin! Kyselevät vain, että miten pieni riski on saada hiv... Vaikka jos se on, niin ei se paljon lohduta, että mahkut oli kyllä tosi pienet. Herpestartunta riskikin on siis olemassa, vaikka onkin oikeasti, ilman mitään oireita, pieni.
(ja kun oireet ovat pienet ja levinäisyys suuri, eikä sitä nyt het kaikkea tule kerrottua jne. ja pienilläkin oireilla se tarttuu helposti... Niin parempi sanoa näin)
Mutta! Siis: oireettomalla kaudella sinun ei tarvitse käyttää mitään naurettavia kumihanskoja, et sä sentään saastunut ole. Oireissa kannattaa käyttää kyllä eri pyyhettä alapäälle, ettei se leviä esim. silmään. Käisen pesu riittää kyllä muuten, vaikka oirealueelle osuisikin. Voihan sitä käsisuihkulla huuhdella oireitten aikana niin, ettei koske itse oirealueeseen. Kannattaa opetella tunnistamaan omat oireensa, ihan siitä alusta saakka, kun mitään ulkoista ei ole. Noudattaa terveitä elämäntapoja mahdollisimman paljon, syödä terveellisesti, nukkua, ottaa vain kohtuudella, jne. Vahvistusta. Ja käyttää kortsua, sitten vakisuhteessa, kun se on riskin arvoista, voi olla ilman.
Tiedän että kumihanskat on tosi naurettavia. Kuitenkin tauti on muhun tarttunut luultavammin oireettomalta poikaystävältäni. Näppylän näppylää sillä ei oo ollu. Lääkäritkin sanovat että ne oireettomat tartuttavat tietämättään. Miksei siis se vois tarttua mun oirettomasta alapäästä sormeen? Ihanaa jos ei tarttuis ikinä enää mihinkään! Mulla kun vielä on monesti sormista kynsivallit auki, aina kun vahingossa revin niitä.
Mun mielestä se on suuri vale, että muka oireettomalta voi saada, koska herpestä kantaa niin moni. Sp-herpestä kantaa noin miljoona aikuista, kyllä niistä suurin osa synnyttää samalla tavalla, kun muutkin: alateitse. Millä logiikalla lääkärit olisivat valmiit riskeeraamaan vastasyntyneet hengen, jos se oireettomana niin varmasti tarttuu, mutta sitten aikuisista joille se on vittumainen ongelma silloin tällöin, välittäisivät niin suuresti, että kumihanskoihin ja ties mihin asti pitäisi mennä? Tottakai se seksissä tarttuu, ihminen kiihkossaan tajua oireita, monet harrastaa kännissä seksiä, eikä tajua senkään vertaa ja känni altistaa oireille... Miten muka herpes sairaat eivät kaikki saa estolääkitystä, joka estää viruksen tarttumisen muka 100%sti (koska lapseen se ei tartu) jos se sillä hoituu ja pysyy poissa? Miksi herpeksen kantaja saa silti synnyttää? Miksei se sitten leviä kohtuun saakka? Miten, jos virusta erittyy koko ajan jonnekin, se ei tarttuisi pyyhkeisiin ja alusvaatteisiin: eihän muut saisi sitten koskeakaan toisen pyyhkeisiin eikä pestä sen pyykkejä, koska ainahan on riski, jos se riski on niin suuri? Miksi kun virukset ovat lähes identtisiä huuli- ja sp-herpes, se toinen tarttuu oireettomana, mutta toinen ei? Toinen täytyy kertoa, toista ei?
Mun mielestä se on vaan suuri kusetus tai oikeasti kukaan ei vaan tiedä. Tai se on perinnöllinen oikeasti, mutta sitä vaan ei tajuta. Miten muuten ihmisistä niin monella, eli lähes 100%lla on jompi kumpi virus?
"Miksei siis se vois tarttua mun oirettomasta alapäästä sormeen? Ihanaa jos ei tarttuis ikinä enää mihinkään! Mulla kun vielä on monesti sormista kynsivallit auki, aina kun vahingossa revin niitä. "
Nyt puhut auki olevasta ihosta, se on eri asia TÄYSIN kuin ehjä iho, mutta toisaalta myös oireettomasta. Niin, no, miten se ei tartu vauvaa. synnytyksessä sitten? Jaa-a. Suurta kusetuksen makua on taas ilmassa.
Hei,
pohdin tuota tartuttavuutta. Minulla on ollut herpes 18-vuotiaasta asti, eli nyt jo pari vuosikymmentä. Ensimmäisten oireiden (melko rajut, koski vain pissatessa, kävelyä ei haitannut) loppumainingeissa menin lääkäriin, mutta ei voitu enää saada näytettä. Lääkäri sanoi että kuulostaa herpekseltä, muttei ole varma. No, halusin ehkä alitajuisesti uskoa, ettei se ole - ja kun en saanut uusia oireita, oikeastaan pyrin kai unohtamaan asian. (Huom! olin aika nuori ja lääkäri ei antanut MITÄÄN ohjeita tai tukea - vain jonkun esitteen!)
Kerran tunsin lievää kutinaa ja samana päivänä olin miehen kanssa sängyssä. Viikkoja myöhemmin hän ilmoitti mulle, että hän on saanut herpeksen. (Mies oli kauhea psykopaatti ja huijari, joten älkää nyt liikaa säälikö häntä! Säälikää mieluummin hänen tulevia uhrejaan...) Tuohon aikaan sanottiin, ettei herpes tartu helposti oireettomina kausina ja käytin silloin yleensä kondomia.
Avomieheni kanssa emme koskaan käyttäneet kondomia, mutta oireisina aikoina en koskaan harrastanutkaan seksiä. Kerran verenluovutuksessa hänellä itsellään todettiin vanha hepatiitti-B -virus, mikä aiheutti tietenkin kauheaa pelkoa: paljon vakavampaa kuin mikään herpes. Virus oli kuitenkin niin vanha, äidiltä varmaan jo saatu ja sen tyyppinen (5 alatyyppiä), että se minun onnekseni sattui olemaan se, joka on huonoiten tarttuva ja luultavasti passiivinen, koska on niin vanha virus. Otin rokotteen hepatiittia vastaan ja jatkoimme kuten ennenkin. Hän ei koskaan saanut herpeksen oireita.
Muidenkin pitkäaikaisten kumppanien kanssa en noina aikoina käyttänyt kondomia: kerroin tietenkin riskeistä joka ainoalle. Olen yhä kymmenen vuoden jälkeen heidän ystävänsä, joten olisin varmasti kuullut, jos heillä tai heidän uusilla kumppaneillaan olisi ilmennyt jotain.
Pohdin siis nyt näiden uusien tarttuvuus-uutisten valossa (tarttuu oireettomanakin), että onko asia niin, että
a) jotkut ovat oireettomia kantajia, jotka eivät 'tunne' virusta tai sen toimintaa kehossaan, joten eivät yksinkertaisesti tiedä, milloin virus voi olla enemmän tartuttava ja milloin vähemmän
b) toiset taas ovat selkeästi oirehtivia, kuten itse, joka tunnistaa viruksen aktiivisuuden kehossaan - ja täten viruksen ollessa epäaktiivinen - ei välttämättä oireettomina aikoina (kun kerran tietää ne) tartutakaan niin helposti, kuin täysin oireettomat henkilöt?
Voisiko asia olla näin, koska minulle tuo 'oireetoomana tartuttaminen' kuulostaa hieman oudolta.
Miksi ainoa ihminen (mies), joka on saanut OIREISEN herpeksen minulta (jos muilla sitten muka olisi oireeton tartunta), on se ainoa, jonka kanssa olen ollut oireisena aikanani sängyssä?
Oman elämänkokemukseni mukaan siis:
a) oireisena aikana tartuttamani henkilö tuli oireiseksi kantajaksi
b) oireettomana aikana tartuttamani (?) miehet jäivät oireettomiksi ja samoin heidän kumppaninsa (en siis tiedä, olenko tartuttanut heitä ollenkaan)
Koska näitä 'oireettomia kumppaneitani' ei ole koskaan testattu, että heille olisi tartuntaa tullutkaan, luulen, etteivät he ole sitä saaneet (koska myöhemmät kumppanitkaan, joihin heillä on ollut pitkiä suhteita, ei ole saanut mitään oireita). Tarkoitukseni ei ollut ikinä siis tehdä mitää ihmiskokeita, vaan elin 15-20 vuotta sitten sen tiedon varassa, mikä silloin oli tarjolla.
Voisiko siis täysin oireettomat kantajat olla tartuttajina hieman eri asia kuin oireiset kantajat, jotka huomaavat viruksen toiminnan kehossaan?
on samanlainen tartuttaja kuin oireellinenkin.
Miksi nämä miehet eivät ole saaneet kumppaneineen mitään oireita? Se yksi ainoa, jonka kanssa olin oireisena aikana, sai oireita...
Minusta tuntuu, että virus on tarttuvampi joskus ja joskus ei niin tarttuva. Se, joka oireilee, on tietoinen näistä sykleistä, kun taas täysin oireeton ei ole tietoinen. Lääkäri sanoi ex-mieheni hepatiitti B -viruksenkin olevan vanha ja epäaktiivinen - miksei herpes-viruksellakin voisi olla elämänkaari ja vaihtelua? On kai hiv-viruksiakin tarttuvampia ja ei-niin tarttuvia. Tarkoitukseni ei ole villitä ketään estottomaan seksiin vaan pohtia tätä 20-v vanhaa 'kumppaniani' hieman enemmän.
Toivoisin ajatuksia ja kokemuksia etenkin niiltä, joilla on herpes-virus (oireinen). Sellaiset, joilla ei ole sitä, ovat vain lukemansa tiedon varassa (jonka olen itsekin jo lukenut), eikä heillä välttämättä ole mielenkiintoista annettavaa aiheeseen, elleivät ole asiantuntija-lääkäreitä.
Mies oli kauhea psykopaatti ja huijari. Siis helvetti sekö oikeuttaa sut tartuttamaan muita viattomia. Tunsit kutinaa ja tiesit että tarttuu . NYT SELITTELET TÄÄLLÄ PASKA NAAMA VIATTOMANA.
PASKIAINEN OLET IHMISENÄ AP. . EI VOI MITÄÄN.
Tarttuvuus ylipäätään kummastellen. viesti oli siis sulle. 38v ja tartutat edelleen muita..
eivät ole samanlaisia kuin hepatiittivirukset, tai HI-virus.
Se, että sinusta _tuntuu_joku asia olevan jollain tavoin ei tarkoita sitä että niin olisi.
Sitä en ymmärrä laisinkaan että jos tietää kantavansa jotain virusta niin menee sitten ja harrastaa seksiä, suojaamatonta sellaista, oli se kumppani sitten millainen tahansa.
Sanot että säälikää mielummin niitä miehen kumppaneita...niin, he saivat mahdollisesti tartunnan mieheltä, joka taas sai tartunnan _sinulta_.
Ja herpesvirukset saadaan selville veren vasta-ainekokein, ei siihen mitään oireilua tarvitse odotella jotta saa selville kantaako virusta/viruksia vai ei.
Minä olen nainen ja olen kantanut genitaaliherpestä jo 20-vuotta.
Kun minulla se todettiin kerrotiin jo silloin riskit, kuinka se voi tarttua ja miten suojata kumppaniani.
Kun tutustuin aviomieheeni kerroin hänelle HETI, kun seksiasit alkoi olla ajankohtaisia. Sen jälkeen kumppani tekee saa ITSE valita paneeko paljaalla vai kondomin kanssa. Mieheni on tehnyt tietoisen riskin kun oli lastenteon aika, käytin puolivuotta aina estolääkitystä, ettei rakkuloita tule. Zoviraxia nielin iltaisin, se esti rakkuloiden puhkeamisen ja siten tarttumisen riski vähentyi.
Nielin myös sitä zoviraxia 2 raskauden aikana estolääkityksenä.
Herpes on naisilla viheliäinen jota ei tule vähätellä yhtään! Olemme päätyneet kondomiin vakiseksissä vaikka yhteiseloa on jo 15-vuotta, en voi luottaa ettenkö ,tartuttaisi kun en käytä estolääkitystä ja emme todellakaan ota sitä riskiä että mies tämän saisi.
Siis raukkamaista on tuo asenne että weemäinen mies ja tauti ei haittaa.