Kotivahvistin autosubbariin

eipä löydy noista stereo vehkeistä autosubbarin tarvitsemaa suodatusta.

"Jos löydät netistä ym. kirppareilta käytettyjä (vanhoja) stereovahvistimia, niin niissä useimmiten riittää dynamiikka soittelemaan isoja kaiuttimia."

Et selvästikään tiedä vahvistimista etkä kaiuttimista mitään. Tuossa virkkeessä ei ole järjen häivää.
Kerro toki lisää siitä mihin ja miten vahvistimen dynamiikka riittää ja mihin ei, ja täsmennä vielä "iso kaiutin".
Ei hyvää päivää.

höpöpuheenruttaaja kirjoitti:

"Jos löydät netistä ym. kirppareilta käytettyjä (vanhoja) stereovahvistimia, niin niissä useimmiten riittää dynamiikka soittelemaan isoja kaiuttimia."

Et selvästikään tiedä vahvistimista etkä kaiuttimista mitään. Tuossa virkkeessä ei ole järjen häivää.
Kerro toki lisää siitä mihin ja miten vahvistimen dynamiikka riittää ja mihin ei, ja täsmennä vielä "iso kaiutin".
Ei hyvää päivää.

Lue lisää

Tiedätkö itsekkään yhtä selvästi kun kerran viitsit vastata? Tuommoisista "turhista" kommenteista näkee valitettavasti kirjoittelijan oman kokemuksen aiheesta ja omista koti(ym.)vehkeistä.

NADin ja Cervin Wegan vanhemmat ja uudemmat stereo viritinvahvarit, joita siis tarkoitin. RMS tehoa enemmän kuin nykypäivän halvoissa 5.1 vahvareissa ilman mitään "alabassojen meno subbarille" -tehdas asetuksia. Tuolla dynamiikalla ehkä vähän liioittelin kaikkien viritinvahvistimien kanssa, mutta on niitä "tehokkaitakin" vahvistimia. Joillekin voi olla 6,5" bassoelementillä oleva iso kotihifikaiutin refleksikotelossa jo iso kokoinen. Voi olla että nuo Tandbergin kaapit, 12" bassoilla, ovat jo järkäleitä joillekin :)
Alkuperäinen kysyjä tarkoitti kotisoitantaan vahvistinta ilmeiseti pelkille subbareilleen. Niiden rinnalla olisi hyvä olla esim. joku muu äänilähde keski- ja ylä-äänille paremman äänen toivossa. Siis "toivossa..."
Sittenhän on näitä rto:n 100 Hz passiivisuotimia, joihin ajetaan stereokanavat ja ulos saadaan monosignaali subbarille. Tehot ei siinä muistaakseni kaksinkertaistuneet, mutta sellaisen käyttö on vahvistinkohtainen asia. Laadukkaalla NADin vahvarillani käräytin sisäiset sulakkeet (yht. 2,5€) ja halvemmalla Sharpin vahvistimella toimi joten kuten. Halvan autostereoradion perässä toimi kunnollisesti 6,5" midillä kaverin kiesissä.

Sorry vaan höpöttäjä kirjoitti:

Tiedätkö itsekkään yhtä selvästi kun kerran viitsit vastata? Tuommoisista "turhista" kommenteista näkee valitettavasti kirjoittelijan oman kokemuksen aiheesta ja omista koti(ym.)vehkeistä.

NADin ja Cervin Wegan vanhemmat ja uudemmat stereo viritinvahvarit, joita siis tarkoitin. RMS tehoa enemmän kuin nykypäivän halvoissa 5.1 vahvareissa ilman mitään "alabassojen meno subbarille" -tehdas asetuksia. Tuolla dynamiikalla ehkä vähän liioittelin kaikkien viritinvahvistimien kanssa, mutta on niitä "tehokkaitakin" vahvistimia. Joillekin voi olla 6,5" bassoelementillä oleva iso kotihifikaiutin refleksikotelossa jo iso kokoinen. Voi olla että nuo Tandbergin kaapit, 12" bassoilla, ovat jo järkäleitä joillekin :)
Alkuperäinen kysyjä tarkoitti kotisoitantaan vahvistinta ilmeiseti pelkille subbareilleen. Niiden rinnalla olisi hyvä olla esim. joku muu äänilähde keski- ja ylä-äänille paremman äänen toivossa. Siis "toivossa..."
Sittenhän on näitä rto:n 100 Hz passiivisuotimia, joihin ajetaan stereokanavat ja ulos saadaan monosignaali subbarille. Tehot ei siinä muistaakseni kaksinkertaistuneet, mutta sellaisen käyttö on vahvistinkohtainen asia. Laadukkaalla NADin vahvarillani käräytin sisäiset sulakkeet (yht. 2,5€) ja halvemmalla Sharpin vahvistimella toimi joten kuten. Halvan autostereoradion perässä toimi kunnollisesti 6,5" midillä kaverin kiesissä.

Lue lisää

Pahoittelen aggressiivista tyyliä jolla asiani esitin, mutta:

Kommenttini ei ollut turha, koska vahvistin kyllä toistaa (poislukien huonot, kohisevat) levyllä olevan dynamiikan eli voimakkuusvaihtelut. Ei vahvari ole kompressori. Jos teho loppuu ja vahvistin leikkaa, se on sitten paremminkin käyttäjän virhe, ei vahvistimen syy. Kaikki vahvistimet kyllä leikkaavat, kun tarpeeksi provosoidaan.

Vahvistinta ei kiinnosta elementtien halkaisijat, vaan niiden impedanssi. Jos kuorma on helppo, vaikkapa yli 6 ohmia soitettavalla taajuuskaistalla, vahvistin ei joudu koville, koska suuri jännite on helpompi tuottaa kuin virta. Kaiuttimen herkkyys taas määrittelee viimekädessä sen, kuinka paljon ääntä saadaan käytettävissä olevalla teholla.

Myös ketjun aloittaja virheellisesti luulee, että bassoelementin tuumien määrä ratkaisee sen, onko se helppo vai vaikea ajettava. Vaikkapa 15" tai yhtä hyvin 18" elementti, jonka impedanssi ei laske alle sanokaamme kuuden ohmin, on helppo ajettava vaatimattomallekin vahvistimelle, helpompi kuin vaikkapa kolmeohminen (ja mahdollisesti vielä epäherkkä) 6,5". Jos vielä herkkyyskin on suuri, ääntä saadaan pienellä teholla paljon. Mitä elementin kontrolloitavuuteen tulee, niin vahvistimen antoimpedanssi ja sen myötä vaimennuskerroin vaikuttaa siihen, kuinka tarkasti ja orjallisesti liikkuva massa vastaa signaalimuutoksiin. Jos vahvistimen antoimpedanssi on suuri - kuten usein putkivahvistimissa on - mahdollistaa se elementin liikkumisen (väärin) signaalin muuttuessa tai sen katketessa. Jos antoimpedanssi olisi nolla, kaiuttimen moottori yrittäisi liikkuvan massan liike-energialla syöttää tehoa oikosulkuun, mikä ei onnistu, ja liike lakkaa.
Esim. Hypex DS 2.0:n (subbarivahvistinmoduli) vaimennuskerroin on (hyvin riittävä) 500, kun kotiteatterivahvistimen vaimennuskerroin voi olla vaikkapa nippanappa kelvolliset 80.

Jos vahvistimen sulake palaa, sen virta-arvo on ylitetty huomattavan paljon. Ainakin pääsulake on aina hidas (varautuvan kapasitanssin vuoksi), minkä vuoksi sulake ei pala pienillä virtaylityksillä.

Littelfusen (sulakevalmistaja Yhdysvalloista, hyvät datalehdet) keraaminen hidas 2,5A 5*20mm sulake tarvitsee 7,5A virran palaakseen sekunnissa. Palaakseen 0,1 sekunnissa, virtaa tarvitaan noin 12A.
32 ampeeria tarvitaan, jotta sulake palaisi 0,01 sekunnissa, ja 120A millisekunnissa palamiseen!

Sulake kestää noin 300-600 sekuntia viittä ampeeria, mutta aivan tarkka käyrän tulkinta on suuren viivapaksuuden sekä pystysuoran käyrän vuoksi mahdotonta.
Jos vahvistin on ehjä, sitä on ylikuormitettu, jos pääsulake palaa. Ylikuormituksesta seuranneet ongelmat äänessä eivät ole vahvistimen syytä, vaan käyttäjän.

Autokäyttöön tarkoitetut bassoelementit ovat tyypillisesti pieni-impedanssisia, mistä voi seurata, että niiden ajaminen vaatimattoman suorituskyvyn kotilaitteilla ei onnistu. Mutta jos käytössä on vaikkapa Mark Levinsonin tai Krellin (tai vastaan laatu- ja teholuokan) päätevahvistin, virta ei lopu kesken, ja soitto soi.

Pienitehoinenkin vahvistin voi siis soittaa riittävällä voimakkuudella halkaisijaltaan suurikokoista subbarielementtiä, kunhan sen impedanssi käytettävässä kotelossa on riittävän suuri, ja herkkyys korkea, esim. yli 90dB/1W/1m.

Jostain syystä tämä toimintamalli on suosittu. "Ostin tällasen, mitä mä teen tän kanssa? Onhan tää hei hyvä, onhan?" Juuri näin.