Hei,
olisin kiinnostunut tietämään toimivilta yrittäjiltä millaisesta asemasta he ovat yrittäjäksi ryhtyneet?
Itselläni on liikeidea pitkälle hiottu ja kaikki suurinpiirtein valmiina yritystoiminnan aloittamiseksi, mutta kynnys lähteä hyväpalkkaisesta palkkatyöstä hirvittää. Palkkatulojen pudotus tulee olemaan kaikissa tapauksissa huima ainakin ensimmäisinä vuosina.
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen.
olisin kiinnostunut tietämään toimivilta yrittäjiltä millaisesta asemasta he ovat yrittäjäksi ryhtyneet?
Itselläni on liikeidea pitkälle hiottu ja kaikki suurinpiirtein valmiina yritystoiminnan aloittamiseksi, mutta kynnys lähteä hyväpalkkaisesta palkkatyöstä hirvittää. Palkkatulojen pudotus tulee olemaan kaikissa tapauksissa huima ainakin ensimmäisinä vuosina.
Kiitos vastauksistanne jo etukäteen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi sitten lähteä epävarmaan yrittäjän hommiin?
Ohjelmistokehitysalalla ollut yritys, jonka palveluksessa olin joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja lunastin sen itselleni. Muutin toimialaa siten, että siirryin tekemään alihankintatyötä liiketoiminta-alueelle, jolta minulla oli enemmän kokemusta kuin millä olin ollut tässä ostamassani yrityksessä ( jossa tein tuotekehitystä ).
Taloudellisesti ja henkisesti helppoa.
Aloitin yritystoiminnan 19v opiskelijana, nyt olen 42v ja edelleen toimin yrittäjänä. Firman toimiala oli aloitettaessa ihan muuta mitä silloin opiskelin. Vähän yli kolmikymppisenä menin uudelleen opiskelemaan työn ohessa ja nyt firman toimialaan on pikku hiljaa viiden vuoden periodilla muutettu uusille urille. Vanha toimiala ajetaan alas ja saman aikaisesti uutta käynnistellään. Yrittäjyyteen kuuluu riskit ja yrittäjän on omattava hyvä riskinsietokyky. Minä en yritystä perustaessani tai toimintaa muuttaessani koskaan mieti mitä voin menettää vaan mietin mitä tällä voin saavuttaa. Päästä rohkeasti luovuus valloilleen ja tartu härkää sarvista. Jos et nyt tee ratkaisuja niin vanhempana suret kun et silloin uskaltanut ryhtyä yrittäjäksi. Mitään uutta ei koskaan synny jos ei uskalla jättää vanhaa taakseen.
Jos sinulla on hyvä palkkatyö jossa viihdyt ja yrittäjyysalasi olisi samaa työtä "omaan pussiin" kannattaa miettiä haluatko:
-Saman palkan ja enemmän vapaa-aikaa
-Saman työn ja enemmän rahaa
Palkkatöissä, edes hyväpalkkaisissa ei rikastu. Asia nyt vain on niin että esim 5000e bruttoansio ei ole mielestäni vielä sellainen että joskus voisit elellä vain koroilla.
Itse luovuin palkkatöistä juuri tuon perusteen vuoksi. Yrityksen tilillä on tällähetkellä satoja tuhansia "vapaata" rahaa jota kasvattelen vielä lisää.. Palkkaa nostan vähemmän kuin saisin työntekijänä. Haaveenani on että voin heittäytyä surutta eläkkeelle paljon aikaisemmin, elellä normaalia elämää, saada jonkin verran korkoja ja pikkuhiljaa nostella firmalta palkkaa vaikka toimintaa ei enää olisikkaan.
Mikäli sinulla ei ole mitään isoa motivaattoria takaraivossa, olipa se sitten aika, raha, työn mielekkyys.. mikä tahansa: Älä aloita. Itse olen vuosien aikana moneen kertaan miettinyt: "Onko tässä mitään järkeä" Eikä tie tähän tilanteeseen ole ollut mitenkään ruusuinen. Voi vieläkin tulla päivä jolloin kaikki menee alta. Mikäli tuon ajatuksen kanssa oppii elämään, osaa ottaa riskejä mutta ei heittäydy vaan tutkii vaihtoehdot huolella läpi: Yrittäjyys kannattaa.
On paljon ihmisiä jotka pärjäävät yrittäjinä. Hyvin usein käy niin, että rahaa alkaa tulla, työt alkavat maistua huonommalle ja viina paremmalle. Riippumatta koulutuksesta tai muutoin omasta työpaikan "tasosta" Suosittelen olemaan varovainen ettei, varsinkaan aluksi, mahdollinen velkaraha ala tuntua liikaa omalta rahalta.
Tuossa oli varoituksen sanoja. Yrittäjyydessä on paljon hyvääkin. Parhaana puolena pidän itse tiettyä vapautta: Vastaan tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni vain itselleni. Ainoa auktoriteetti jolle täytyy kaikki laput ja liput ajoissa hoitaa on viranomaiset.
Onnea yrittäjyyteen!
Lähdin suurehkosta ja menestyvästä suomalaisesta yrityksestä tyhjän päälle. Monta vuotta sitä tuli tehtyä ja mietittyä vaan, että mukavampi olisi toimia omana pomona (liikeidea oli mielessä vuosia ja vuosia). Sitten vaan päätin, että ..kele, nyt tai ei koskaan. Ja ainoa asia mikä puuttuu on se kuukauden viimeisen päivän säännölliset (ja ihan hyvät) tulot. Ehkä tästä parin vuoden päästä pääsee omilleen ;)
Minä lähdin kolmekymppisenä yrittäjäksi. Sitä ennen olin noin seitsemän vuotta duunissa julkisella sektorilla, viimeiset vuodet esimiestehtävissä. Lähdin yrittäjäksi, koska väsyin julkisen sektorin hitauteen ja byrokraattisuuteen. Halusin enemmän vaikutusvaltaa suhteessa omaan työhöni ja työaikoihin. Kun yritysideakin oli valmiina mielessä niin lopulta irtisanouduin vakituisesta virasta.
Alkuaika oli puurtamista ja sinnittelyä säästöillä. Nykyisin palkka on parisataa pienempi kuin aiemmassa työssä, mutta toisaalta teen keskimäärin vain 25-28 tuntia viikossa töitä. Arvostan vapaa-aikaa ja sitä, että saan tehdä työtä, josta oikeasti nautin.
Kun olin vielä palkkatyössä ja mietin yrittäjyyttä, fiilikset vaihtelivat melkein päivittäin. Välillä oli tosi varma olo ja sitten taas epäröin ja mietin, että onko tässä mitään järkeä. Sitten jossain vaiheessa alkoi tuntua, että hitto vie, se on menoa nyt. Ja niin se sitten olikin!
Kiitoksia tarinoistanne.
Oma lähtökohtani on hyvin samanlainen kuin kirjoittajan q1w2e3. Toimin keskijohdossa (n. 6 vuotta) siinä toisessa suomen johtavassa kaupan alan suurkonsernissa. Olen erittäin kilpailuhenkinen ja tuloshakuinen. Ahnekkin. Olen saavuttanut nykyisessä työssäni mielestäni katon, eikä ylenemismahdollisuudet näytä enään kovin realistiseltä ainakaan vähään aikaan. Myös suuressa konsernissa ideoiminen ja luominen (joita pidän molempia vahvuuksinani) on kovin kovin hidasta ja raskasta.
Motiivinani yrittäjyyteen on siis yksinkertaisuudessaan vapaus tehdä itselle, raha ja mielekäs työ.
Tarinanne ovat olleet mielestäni pelkästään kannustavia. Katsotaan nyt mitä syksy tuo tullessaan. Kiitos vielä.
(varusmies 8kk) jäin yrittäjäks -84 ja vielä samalla alalalla. Enemmän tienaa kun varusmiehen päivärahat oli!
3viikkoo olen lomaillut.
>(varusmies 8kk) jäin yrittäjäks -84 ja vielä samalla alalalla. Enemmän tienaa kun varusmiehen
>päivärahat oli!
>3viikkoo olen lomaillut.
Ne varmaan opetti sut tollaseksi saamarin lusmuksi jo siellä armeijassa!
Vasta jonkun hassun vuosikymmenen ollut yritäjänä, ja silti jo 3 viikkoa lomillakin makaillut!
Meilä oli viimeksi kesäloma vuonna 2002 elokuulla, kun lähettiin vaimon kanssa perjantaina jo 14.00 poikkeen töistä, vaikka liike olisi pitänyt olla auki 17.00 saakka.
Oikeen naureskeltiin ja nautittiin sielä uimarannalla silloin, kun ajateltiin että siellä ne asiakkaat nyt nykii meidän ovenkahvaa. Mutta täälä me yrittäjät vaan ollaan täydellä kesälomallamme ja huljutellaan itteämme soramontulla.
Maanantaina mentiin sitten vasta täysin akut ja patterit latautuineina töihin takas, ja hyvin on jaksettu.
.
Yliopistolehtorin virasta lähdin nelikymppisenä. Alussa pelotti ihan kaikki, mutta tulot ovat koko ajan olleet vähintään kaksinkertaiset entiseen verrattuna ja toimenkuva ilman pomoa erittäin mieluinen. Olen oppinut olemaan pelkäämättä tulevaisuutta, koska jos markkinat katoavat alta, ne vain katoavat, enkä voi sille mitään.
Olen lähinnä vain haaveillut yrityksen perustamisesta, joten olen sinänsä jäävi vastaamaan. Annetaan kuitenkin jokunen ajatus ilmoille.
Säästöjä ei voi olla liikaa kun siihen touhuun lähtee. Muutaman vuoden menot jos edes saa talteen ennen yrityksen perustamista, niin välttyy varmasti monelta murheelta ja harmaalta hiukselta. Säästöjä kerään tällä hetkellä itsekin, ja nykyisillä voisi melkein pari vuotta elellä ilman minkäänlaisia tuloja. En silti ihan vielä uskaltaisi yrittäjäksi lähteä, vaikka starttirahan saisikin.
Miten olisi esimerkiksi vuoden mittaisen virkavapaan pitäminen, ja aloittaisi heti yritystoiminnan sitten kun sellaiselle on päässyt? Ei tulisi poltettua siltoja ainakaan lopullisesti, jos ensimmäisen vuoden aikana paljastuisikin ettei homma toimi tai sovi.
Yrittäjyys on kyllä ajatuksena kiehtova. Ei se raha niinkään, mutta vapaus. Harmillista on, että en ole vielä saanut raavittua kasaan täydellistä liikeideaa. Monenlaisia ajatuksia kyllä on ollut. Ja ainakin itse haluaisin lähteä liikkeelle toiminnalla, joka ei vaadi kovin suuria alkupääomia ja investointeja. Muutaman kymppitonnin vielä kestäisi menettääkkin, mutta ei satoja.
Jos vain mahdollista, niin suosittelen aloittamaan yrittäjyyden sen päätyön ohessa.
Itsellä ainakin taloudellisesti oli erittäin helppoa, kun oli vakituiset tulot alussa ja näin että homma lähtee käyntiin.
Valtion virasta siirryin yrittäjäksi. Se siirtyminen tosin kesti monta vuotta. Ensin yrittäminen oli sivutoimista noin 8 vuotta. Sitten pidin tuon Haaveilijan mainitseman vuoden virkavapaan. Koitin tulla vielä virkavapaan jälkeen hoitamaan virkaani, mutta siitä ei tullut mitään. En enää sopeutunut kankeaan byrokratiaan. Pakko oli lähteä lopullisesti - mutta en ole lähtemistä katunut.
Itse olin toiminut pitkään teknologiateollisuudessa asiantutnija- päällikkö- ja johtajatason tehtävissä. Yritys meni alta ja työt loppuivat reilu 4-kymppisenä.
Luulin aluksi työllistymisen olevan hyvin helppoa koulutuksensa ajantasalla pitäneelle dippainssille, vaan totuus paljastui aika äkkiä: Kun kokemus ja tausta pitää saada mätsäämään itse asiassa hyvinkin rajoittuneeseen ja vähäiseen tarjontaan, onnistunisen mahdollisuudet ovat kuin lottovoitto. Työttömyys piteni, samoin kävi monella kollegalla ja uskaltaisinpa väittää, että kortistossa on paljonkin erittäinkin osaavaa tekijää, odottelemassa profiilinsa sopivuutta hommiin, joita ei juuri tule. Tunnen itse useita.
Aloin ansiosidonnaisella olleesani kehittelemään bisnesideaa ja vedin samalla itseni henkisesti ja ruumiillisesti teräkuntoon. Kun alettiin tyrkyttämään orjatöitä, hain starttirahan ja aloin yrittäjäksi. Säästössä siinä vaiheessa 30 tonnia, työtön vaimo ja iso perhe.
Vaati jonkin verran uskallusta, mutta man has got to do what man has got to do.
Asiantuntijayrittäjäki lähdin kykyihini uskoen, olen realistisestikin ottaen melkoisen osaava ja kokenut alallani ja lisäksi käytin ja käytän edelleen kaiken ylimääräisen ajan tullakseni paremmaksi, opiskelen lisää jne...
Uskoa tarvittiin etenkin viime vuonna, kun en saanut koko vuonna kasaan kaupan kauppaa. Nyt sentään on hommia kasassa jo niin, että jo näillä pärjään vuoden eteenpäin. Markkinoida saa silti koko ajan ja joka hommassa oltava asialla. Joka tilaisuus pitää hyödyntää, aktiivisesti mukana ja asioita esitellen, ehdotellen eteenpäin. Aina silloin tällöin tärppää.
Tiesin, että alalla tarvitaan tunnettuutta, nimeä, mainetta ja sitähän ei aloittelevalla ole. Joutuu tyrkyttämään itseään esiin aika vahvasti. Uskomattominta kuitenkin tämäntyyppisessä yrittäjyydessä on eräänalainen sattumanvaraisuus; usein kauppaa tulee sieltä mistä ei uskoisi ja joskus varmankin tuntuiset tapaukset eivät realisoidu koskaan. Vaikka tuntee asiakkaatkin. Asiakkaan ostoikkuna aukeaa harvakseltaan ja jos nimesi on silloin esilä, voi tilaus tulla. Kyse on kuitenkin loppupelissä todennäköisyyksistä, kumuloituvista virroista ja ennen kaikkea kovasta työstä. Suhteista, verkostoista.
Riskin ja tuurin elementit ovat vahvasti mukana ja se pitää hyväksyä. Asiantuntijayrittäjyyttä jos harkitset, aivan omilleen pomppaamalla voit varautua, että ensimmäiseen pariin vuoteen ei juurikaan homma kannata, tälläisenä aikana kestää kauemminkin. Motivaatiota pitää olla. Ja riittävästi rahaa takataskussa, jolla selviät hengissä kuivien kausien yli. Tällä alalla eväät ovat tulemisessa tunnetuksi, osaavaksi toimijaksi alallaan/ alueeellaan ja sitä kautta vakiinnuttaa asemansa ja asiakaskuntansa. Opiskleu ja jatkuva itsensä ja yrityksensä kehittäminen on must.
Konkreettisena neuvona paina herkeämättömästi päälle, tee, suunnittele, tee, suunnittele. Lomaa ei monesti ole syytä pitää, mutta yritä pitää itsesi kunnossa fyysisesti ja henkisesti. Säännöllinen lenkkeily kannattaa mieltää osaksi työtä. Tupakat ja alkoholitkin kannattaa jättää pois. Yrittäjänä alkaa ymmärtää, että on itse firmansa tärkein ja korvaamattomin työkalu.
Hanki suhteita, referenssjä, osaamista, mainetta, oel luotettava, asiallinen.
Opettele pitämään kassa hallinnassa. Suunnittele kassavirtaa rullaavasti kuukausiksi, mielellään vuodeksi eteenpäin ja sama henkilökohtaiselle puolelle.
Haaste on päästä alkuaikojen yli hengissä kunnes Juhani Tammisen sanoin "voi koittaa se päivä jolloin unelmat toteutuvat". No, tuskin mitään lottopottia kannattaa kenenkään odottaa, mutta jonain päivänä toivottavasti havaitset toimintasi vakiutuneen tasolle, jossa pärjäät ja siitä etenpäin sitten jatketaan painamista koko ajan parantaen, suunnitellen, tehden, jotta kasvetaan eikä jäädä jalkoihin.
"Eräs yrittäjä" totesi aiemmin, ettei kannata murehtia liiaksi. Kaikille, jopa hyvin monelle asialle et voi mitään. Opetettele painamaan pitemmän tähtäimen tavoitteen perässä kuitenkin hetkessä ja tilanteisiin reagoiden eräällä lailla kylmän rauhallisesti. Se taito kehittyy kyllä.
Tulet huomaamaan oppivasi asioista, ihmisistä, maailmasta, alastasi ja ennen kaikkea itsestäsi paljon sellaista, jota "toisten töissä" olevat eivät saa tilaisuutta löytää. Tulet myös huomaamaan, että saat tilaisuuden kasvaa enemmäksi kuin olet ennemmin ollut, toivottavasti teet sen hyvään suuntaan. Polulla on valintoja. Kun kasvat itse, huomaat, että sellaisia ihmisiä jotka aidosti ansaitsevat kunnioitusta, on aika vähän. Ota tämä toteamus positiiviselta kannalta ja kehittävässä mielessä.
Kokeilematta et tiedä. Edessä on hyppy, jonka harva uskaltaa tehdä. Tee se, jos näet sen tarpeelliseksi, mutta älä sen itsensä takia pelkästä uhkarohkeudesta.