Kumpi näistä on sinusta kristitty?
…Oli aamupäivä ja kaksi miestä, kristittyjä kumpikin, kohtasivat toisensa kadulla. He työskentelivät samassa työpaikassa. Olkoon heidän nimet vaikka Saul ja Daniel. Toisella miehistä, Saulilla, näytti olevan hyvin kiire työpaikalleen. Tämä kiireinen mies, Saul, katseli vähän väliä kelloaan ja oli samalla törmätä ohikulkevaan vanhukseen. Tiuskaisten hampaiden välistä jonkun töykeän huomautuksen vanhukselle, aivan kuin tämä olisi ollut hänen tiellään, Saul jatkoi välinpitämättömästi matkaansa. Edellinen ilta oli mennyt myöhäiseksi. Hän oli ollut juhlimassa paikallisessa kapakassa.
Kadun toisessa päässä käveli Daniel, joka tervehti hymyillen vastaantulevia naapureitaan. Toisin kuin Saul, Daniel ei viihtynyt kapakoissa vaan hän halusi viettää aikansa perheensä kanssa. Daniel huomasi Saulin jo kaukaa ja ajatteli mielessään tätä miestä. Hän oli ihmetellyt Saulia, joka tuntui olevan hyvin katkera. Mutta mielessään Daniel siunasi tätä miestä, vaikka ei erityisemmin pitänyt hänestä. Daniel tiesi, että Jumala rakasti kaikkia ihmisiä.
Kohdatessaan Danielin, Saul vaikutti hyvin kiusaantuneelta ja jopa ärsyyntyneeltä.
Daniel se tästä vielä puuttui, ajatteli Saul. Häntä ärsytti, että Daniel oli lähes joka päivä hyväntuulinen ja rauhallinen. Aivan kuin mitkään maailman huolet eivät häntä painaisi. Saul tiesi, että Daniel käy viikoittain eräässä kristillisessä rukouspiirissä, jossa luetaan Raamattua ja puhutaan Jeesuksesta. Saulista tämä oli ajanhaaskausta. Häntä ei kiinnostanut kirkossa käynti eikä liioin rukouspiirit.
Daniel tervehti Saulia, joka nyökkäsi vaitonaisesti. Heidän kävellessään parin korttelin päässä sijaitsevaa työpaikkaa kohti Danielin kännykkä soi. Daniel vastasi puheluun ja Saul kuunteli koko matkan ajan keskustelua. Puhelimen toisessa päässä oli ilmeisesti hyvin ahdistunut nainen, joka kertoi murheellisena perhettään kohdanneesta sairaudesta. Daniel kertoi lempeästi, että Jeesus voi auttaa ja parantaa. Hän lupasi rukoilla perheen puolesta ja tulevan käymään illalla, vaimonsa kanssa. Saul kuunteli hämmentyneenä keskustelua. Puhelun päätyttyä Daniel kertoi, Jeesuksen haluavan auttaa ihmistä pienimmissäkin asioissa.
He saapuivat työpaikalle. Saul astui työhuoneeseensa. Kirjoituspöytä oli täynnä laskuja ja kirjeitä ja hän lysähti penkkiinsä ja hieroi silmiään. Daniel vaikutti tosi
kristityltä. Ja sitähän hän varmasti olikin,
pohti Saul hiljaa sydämessään. Saul tiesi, ettei hänestä voinut sanoa samaa, vaikka hän olikin kuullut kristinuskosta lapsesta saakka.
The End
…Oli aamupäivä ja kaksi miestä, kristittyjä kumpikin, kohtasivat toisensa kadulla. He työskentelivät samassa työpaikassa. Olkoon heidän nimet vaikka Saul ja Daniel. Toisella miehistä, Saulilla, näytti olevan hyvin kiire työpaikalleen. Tämä kiireinen mies, Saul, katseli vähän väliä kelloaan ja oli samalla törmätä ohikulkevaan vanhukseen. Tiuskaisten hampaiden välistä jonkun töykeän huomautuksen vanhukselle, aivan kuin tämä olisi ollut hänen tiellään, Saul jatkoi välinpitämättömästi matkaansa. Edellinen ilta oli mennyt myöhäiseksi. Hän oli ollut juhlimassa paikallisessa kapakassa.
Kadun toisessa päässä käveli Daniel, joka tervehti hymyillen vastaantulevia naapureitaan. Toisin kuin Saul, Daniel ei viihtynyt kapakoissa vaan hän halusi viettää aikansa perheensä kanssa. Daniel huomasi Saulin jo kaukaa ja ajatteli mielessään tätä miestä. Hän oli ihmetellyt Saulia, joka tuntui olevan hyvin katkera. Mutta mielessään Daniel siunasi tätä miestä, vaikka ei erityisemmin pitänyt hänestä. Daniel tiesi, että Jumala rakasti kaikkia ihmisiä.
Kohdatessaan Danielin, Saul vaikutti hyvin kiusaantuneelta ja jopa ärsyyntyneeltä.
Daniel se tästä vielä puuttui, ajatteli Saul. Häntä ärsytti, että Daniel oli lähes joka päivä hyväntuulinen ja rauhallinen. Aivan kuin mitkään maailman huolet eivät häntä painaisi. Saul tiesi, että Daniel käy viikoittain eräässä kristillisessä rukouspiirissä, jossa luetaan Raamattua ja puhutaan Jeesuksesta. Saulista tämä oli ajanhaaskausta. Häntä ei kiinnostanut kirkossa käynti eikä liioin rukouspiirit.
Daniel tervehti Saulia, joka nyökkäsi vaitonaisesti. Heidän kävellessään parin korttelin päässä sijaitsevaa työpaikkaa kohti Danielin kännykkä soi. Daniel vastasi puheluun ja Saul kuunteli koko matkan ajan keskustelua. Puhelimen toisessa päässä oli ilmeisesti hyvin ahdistunut nainen, joka kertoi murheellisena perhettään kohdanneesta sairaudesta. Daniel kertoi lempeästi, että Jeesus voi auttaa ja parantaa. Hän lupasi rukoilla perheen puolesta ja tulevan käymään illalla, vaimonsa kanssa. Saul kuunteli hämmentyneenä keskustelua. Puhelun päätyttyä Daniel kertoi, Jeesuksen haluavan auttaa ihmistä pienimmissäkin asioissa.
He saapuivat työpaikalle. Saul astui työhuoneeseensa. Kirjoituspöytä oli täynnä laskuja ja kirjeitä ja hän lysähti penkkiinsä ja hieroi silmiään. Daniel vaikutti tosi
kristityltä. Ja sitähän hän varmasti olikin,
pohti Saul hiljaa sydämessään. Saul tiesi, ettei hänestä voinut sanoa samaa, vaikka hän olikin kuullut kristinuskosta lapsesta saakka.
The End
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ei ole näkynyt kovin usein tällä palstalla. Tuhmia ja äkäisiä Danieleja sitäkin enemmän.
Jos luit ajatuksella kirjoittamani kertomuksen, niin ymmärrät, että kristittyjä on erilaisia. Kertomuksessa on kaksi selkeätä "mallia". Daniel on tosi uskova eli tosi kristitty. Kun taas Saul on nimikristitty eli ei-uskova. Muslimi näkee heidät kumpikin kristittyinä, mutta eivät näe eroa heidän välillään. Mutta, ehkä Saul ja
Daniel kertomus antaa jonkinlaista valoa asiaan. Kristitty nimi ei merkitse mitään, hengellisesti, jos ihminen elää porskuttaa ihan miten tykkää…Jos elämäntapa ei millään tavoin ole sopusoinnussa Raamatun opetuksen kanssa, niin eihän
nimellä 'kristitty' ole mitään syvempää merkitystä. Nimestä voi vain päätellä, että
hän on ehkä länsimaalainen ja saanut jonkinlaisen kristillisen kasvatuksen (esim. luterilaisuudessa rippikoulu..) mutta ei välttämättä tiedä kristillisyydestä (Jeesuksesta, Jumalan rakkaudesta yms.) välttämättä yhtään mitään…
Hänen taustansakin voi olla jumalakielteinen ja kaiken kaikkiaan…omakohtaiset
kokemukset voivat puuttua.
Danielit yleistys "kristityiksi" ei siis päde kaikkiin kristityihin. Sitä miten kiltti Daniel
oikeasti on, en tiedä, mutta Daniel on löytänyt jotakin elämää suurempaa joka on auttanut häntä.
Kertomuksessa oleva Daniel on saanut rauhan sisimpään ja omat virheensä ja syntinsä anteeksi
Jeesuksen sovituksen tähden. Omilla teoilla kun ei ole kerskumista. Kukaan ihminen ei ole täydellinen, ja jotkut tekevät enemmän virheitä kuin toiset, esim. "äkäiset Danielit" kuten itse
asian ilmaisit. Mielestäni rakentava keskustelu on fiksumpaa ja vakuuttavampaa, vaikka olisikin
asioista eri mieltä.
ps. kyllä niitä tosi Danieleja on…
Saman tekstin voisi muuttaa myös koskemaan islamin uskoisia.
Tyyliin, olipa kerran kaksi miestä,sanotaan heitä vaikka Mohammediksi ja Abuksi. Toinen mietti aamusta iltaan kuinka ilahuttaa Allahia tappamalla vääräuskoisia pommeilla jne.Hän vihasi ja luuli pääsevänsä paratiisiin..
Toinen,Mohammed taas mietti kuinka ilahduttaisi muita,ja rukoili Jumalalta viisautta auttaa puutteenalaisia.Hänessä oli rakkautta ja hän rukoili Allahia auttamaan tuota Abuakin luopumaan pahuudestaan ja lopettamaan uskonsa,islamin,kaappaminen terroritekoihin ja muuhun syntiin.
Noin niinkuin muistutuksena vain..