Onko kenelläkään esittää arviota paljonko on vetoa jonkun 60 nelion genaakkerin halssikulmassa???
Pitäisi viritellä purkkariin puomia keulaan, mutta siihen ei sovi järkevästi kuin joku 40mm putki. Tarkoituksena laskeskella pitkänkö puomin uskaltaa laitta ettei se nurjahda...
Onko arvausta
Pitäisi viritellä purkkariin puomia keulaan, mutta siihen ei sovi järkevästi kuin joku 40mm putki. Tarkoituksena laskeskella pitkänkö puomin uskaltaa laitta ettei se nurjahda...
Onko arvausta
Vastaukset 10
Vanhimmat
Maritimissa olleen valmiita puomeja myynnissä, siis liukuva malli.
On myynnissä valmiita...mutta kun veneeseeni ei järkevästi saa kuin noin 40mm halkaisiaisen putken...ja ne valmiit on noin 80-100.
Taivutus kestävyydessä on aika ero 80 ja 40 putken välillä...
Voisiko 200 kiloa riittää???
Ovat rakentaneet siihen viulun jonka saalingista menee tuki alas runkoon.
Tuo 200 kiloa on hämäävä sillä tuossa konstruktiossa on huomioitava vipuvarren vaikutus siis jos yrität menestyä ilman esim. viulua.
60 neliön genaakkerille riittää 2000 Newtonin kuormitus halssikulmaan, mikäli suhteellinen tuuli ei koskaan ylitä 5 m/s, eikä etuliikin sägi koskaan ole alle 3% samaan aikaan. Luonnollisesti saat 2kN ylitettyä vaikka täysin tyynessä, pelkästään kiristämällä nostimesta ja/tai halssikulmasta tarpeeksi.
Järkevästi trimmattuna ei alle 3% sägiä ole pakko käyttää, mikäli purje ei ole rullattava, vaan joko vapaasti tai sukalla laskettava nailonista tehty genaakkeri. Rullagenaakkerilla spektrasta tehtynä saa helposti 20kN ylitettyä tuon kokoisessa purjeessa jopa alle 10 m/s suhteellisessa tuulessa järkevillä trimmeillä sivutuuleen maksimikulmaan nostettaessa.
Mikäli haluat käyttää 60 neliön nailongenaakkeria yli 5m/s suhteellisessa tuulessa, tulee 2kN voima halssikulmassa ylittymään lähes varmasti.
40mm:n teräs pyörötanko kestää sillon vielä kuormat helposti (vertaa rautakankeen) mutta ratkaisusta tulee varsin painava, ellei kyse ole todella lyhyestä pätkästä. Silloin olisi parasta käyttää 1.4460 tai 1.4462 terästä, tai jotain vahvempaa, ja jättää staagaamatta. 316-perus haponkestävän voit unohtaa, niihin tulee rasituskoorroosiota vetopuolelle aivan liian helposti, mikä johtaa tangon murtumiseen jo muutamassa vuodessa. Mainituilla teräslaaduilla max 1.2 metrin keulaylitys olisi vielä mahdollinen, mikä mahdollistaa järkevän genaakkerin käsittelyn jiipeissä myös sisäpuolelta jiipattaessa, (eli siis jaluskulma ja -köydet keulaharuksen ja etuliikin välistä.)
tulisiko siihen kulmaan korkeintaan puolet koko purjeen vedosta?
Lujuuslaskennassa on käytetty muistaakseni tuulikuormana rakennusten tasopinnoille maa-alueilla160kp/neliömetri,
jos tässä käyttäisi varmuuden vuoksi (merellä tuulet kovempia kuin maalla) 200kp/neliömetri
niin 60 x 200kp = 12000kp joka olisi koko purjeelle maksimi kuormitus josta ehkä puolet sille kysymällesi halssikulmalle elikä 6000kp olisi maksimi joka tuulen voimasta voisi tulla?
Riittäisikö tällainen karkea arvio?
Oho...jotain pielessä..ei skuutit eikä nostimet kestä 6000 kiloa.
käsittää tuota laskelmaani?
Nuo arviot on maksimi voimia mitä mahdollisesti voisi ehkä esiintyä todella kovissa tuulissa joiden mukaan rakenteet pitäisi rakennuksissa mitoittaa ja silloin ei tule vielä mitään vaurioita ja niissä on jo pienehkö varmuuskin mukana.
Itse purjehtijan pitäisi arvioida kuinka paljon purjeen kuormituksesta kohdistuu mainittuun "halssikulmaan"? onko puolet? vai 20% koko voimasta vai jotain sillä välillä?
En tarkoittanutkaan että siihen "halssikulmaan" tulisi tuollaisia voimia jatkuvasti mutta joskus todella kovalla tuulella saattaa lähelle mennä jos silloin yleensä on purje edes ylhäällä? ja mitoituksena on parempi että kestää eikä petä rakenteet vaikka joskus joutuisikin todella kovaan tuuleen, näitähän on esimerkkejä vaikka kuinka paljon että mastot, vaijerit, ja purjeet repeää koska ne on mitoitettu liian pienille kuormille.
> tulisiko siihen kulmaan korkeintaan puolet koko purjeen vedosta?
No ei todellakaan, halssikulman kuorma on helposti paljon suurempi kuin purjeen aerodynaamisen voiman resultantti. Lujuuslaskijan pitäisi tietää, että riippusillan kannatus "köysien" vetojännitys ylittää aina moninkertaisesti koko sillan painon kuormineen. Ainoastaan köyden pystysuoralla komponentilla on yhteys sillan painoon, ja koko köysijännitys riippuu olennaisesti köyden riippumasta suhteessa jänneväliin, eli köyden kulmasta päätypisteissään. Purjeessa toimii aivan sama periaate.
> Lujuuslaskennassa on käytetty muistaakseni tuulikuormana rakennusten tasopinnoille
maa-alueilla160kp/neliömetri, ...
No ei ainakaan suomessa, pilvenpiirtäjien mitoitus pyörremyrskyalueilla on sitten toinen juttu ...
Tuulikuorma tasopinnoille on 0.5* rho * v^2 * pinta-ala, jossa rho on ilman tiheys, eli noin1.25 kg/m^3
v on ilman nopeus m/s, ja tulos on Newtoneina.
cd on tuossa yksi, joten se on tarkoituksella jätetty kaavasta pois.
Kaavasi on siis suuruusluokaltaan oikea, jos tuulta on 50m/s, eikä tuollaisia tuulia suomessa esiinny ainakaan kymmenen metrin korkeudella. Jokin radiomasto on sitten toinen juttu jo suomessakin, satojen metrien korkeudella tuulee tunnetusti selvästi enemmän.
Vetoa? Joku fii 40 alumiiniputki kestää vetoa mahdottomasti, ja taivutusta.. sanoisinko enemmän kuin mitä saat tukevuutta sen putken tukisysteemiin paatin puolelle.
Ja mitä sitä täällä kyselet. Itse kuormitat systeemejäs ja itse tunnet luonnonvoiman kulloisenkin määrän. Täällä teoreetikkoja piisaa. Ota joku käytännön mies paatillas käymään ja keskustele.
Veneessä sitä paitsi voi edetä rakenteiden lujuuskokeiluissa paljon turvallisemmin kuin esim. lentokoneiden rakenteluissa.
Täh, kuka aluputken vedon kestosta on puhunut mitään ?
Alkuperäisessä viestissä kysyttiin halssikulman vetoa, ja mainittiin keulapuomin nurjahdusmitoituksesta, joten kyse oli staagatun puomin puristuskuoram kestosta, jotka tuosta 200kg:n halssikulman vedosta puomiin aiheutuisi.
Keulapuomin mitoituksessa voidaan joko olettaa maksimi suhteellinen tuuli, jossa genaakkeria tullaan käyttämään, tai mieluummin laskea maksimikuormat tiukalla etuliikillä sivutuuleen ajettaessa veneen vakavuuden perusteella, ja huomioida suurempi sägi alasajettaessa, jolloin veneen poikittaisvakavuus ei rajoita halssikulman kuormia, mutta sägistä johtuen kuormat jäävät oleellisesti pienemmiksi samalla apparentilla. Tällöin käyttäjä vastaa siitä, ettei kovemmissa tuulissa ajeta myötäiseen liian kireällä etuliikillä, vaan se on aina silloin muistettava löysätä.