masennusta ja avuttomuutta

greiden kirjoitti:

Olen 21-vuotias mies ilman mitään tietoa tulevaisuudesta. Elämä kolhinnut monella tavalla ja sitten syrjäyttänyt minut elämästä. Ongelma perheestä tullut jolloin isosiskot kidutti ja vanhempia ei kiinnostanu ero tuli vielä vanhemmilla ja sitte äiti seurusteli juoppojen kanssa jotka aiheuttivat ongelmia lisää.
sitten uudella miehellä tuli kakara ja sekin sitten huomionkipeänä tuhoi kaiken mitä omistin kun ei sitä äitiä muuten mitenkään kiinnostanut sitten juostiin äidin taakse piiloon ja minä jouduin vaikeuksiin.
Eli vanhempia ei kiinnostanu oli pahoinpiteilyä ja juoppoilua ja oli niin huonosti asiat että jos toisen silmätkin kohtasivat niin turpaan tuli. Koska lapsena tarvitsee aika paljon huomiota ja kun perheestä ei saanu kaikki mitä tein oli että sain kaverit huomaamaan mitä teen ja aina yritin kuunnella mitä ei saa olla
tyyliin että tuo o mitä nynnyt tekee jne. En kummiskaan ollut hyvä urheilussa ja olin vähän kömpelö ja ujo niin ei siinä kauan kestänyt että minusta sitten ruvettiin pilkkaa tekemään. yläasteella kaikennäkösiä
huhuja pistettiin ja muuta paskaa myöskin se että luokkani oli hirmu urheilufani porukkaa että kun sanoin että jalkapalloa o nii tylsää seurata nii sitte alko lisää paskaa. masennus ja viha kaikkia kohtaan oli nin paha että rupesin lintsaamaan en kestäny että aamulla herätään mennään kouluun kiusataan ja sitten mennään kotiin ja jotain taas pistetty paskaks ja huudetaa ja juoppo ongelmia.
halusin paeta jotenkin joten rupesin vielä enemmän pelaamaan videopelejä kaikki huolet hävisi kun pääsi pelaamaan. siihen se sitten jäikin lintsaten ja pelaten. Yhtenä päivänä perhe oli niin vaikeaa ja kun kaikkea piti kestää ja olin niin vihainen niin kun tuli riita menin siihen mukaan huusin niin kovaa kun vaan pääsi ja uhkasin heitä. Sen jälkeen kaikki rupesivat pelkäämään minua kukaan ei häirinnyt mitään kotihommia ei tarvinnut tehdä en edes halunnu nähdä niitä niin ainoa asia mitä tein että suljin itseni omaan huoneeseen ja menin ulos vain jos piti syödä tai käydä vessassa. Kaikki tunne tasolla meni säpäliksi viha oli ainoa energialähteeni jos sen noin sanoisi jonka takia jaksoin. Itsemurhaa en ajatellut koska en kestäny sitä ajattelua että kiusaajat sun muut nauraisivat et nyt se sit tappo ittensä mikä luuseri. Sitten se viha alkoi näkymään jo naamasta koulussa ihmiset jättivät rauhaan sen näki jo että jos sanot yhenkin sanan nii sitte räjähtää ei kiinnosta tapan kaikki tyylin ja kiusaus loppus. Ihmisit pelkäsivät jopa yksi tyttö joka piti minusta ja joka oli varmaan ainut asia koulussa mikä sai minut menemään sinne mutta hänkin rupesi pelkäämään minua. Silloin vannoin etten enää ikinä tarvitse muita ihmisiä elämääni että pärjään yksin tein kaiken yksin ja pelasin päivät pitkät johon se jäi. sitten täytin 18 muutin omaan kämppään missä vieläkin asun joka sitten helpotti. Viha alkoi haihtua ja sain sitä jopa purattua peleihin. Mutta sitten vain pelasin...pelasin ja pelasin. elämä ei kiinnostanut ja en halunnut sitä. Aloin jopa yrittää korjata itseäni lukemalla vähäsen psykologiaa vaikka tiesin ennestäänkin aika paljon. Se ehkä on ainut asia elämässä hyvänä puolena kun kaiken paskan kokee ymmärtää maailmaa ja muita ihmisiä paljon enemmän. Mutta en osannut silti auttaa itseäni. Uskalsin kertoa siskoille vaikeuksistani ja he heti yrittivät auttaa minua he itse tiesävät tehneensä minulle pahaa mutta he olivat niin paljon enemmän pahuutta perheessä kestäneet
niin ymmärsin heidän käytöksensä. En saanut siitä apua oloni ei ollut sen parempi ollenkaan. sitten siskoni pisti minut psykologille mutta ei sekään auttanut. mutta Olivat kuulemma hämmästyneet kuin paljon tajusin psykologiasta itse ja yrittivät sitten sen kautta auttaa jos ryhtyisin yhdeksi.
Ei se kummiskaan napannut ja tyhjyys alkoi iskeä ketään ei osannut auttaa ja nytten olen 21 ja huomannut että alkaa homma karkaa nyt totaalisesti käsistä. varsinkin kun enää ei kiinnosta pelata nii ei voi karatakkaan enää. Nyt sitten istun kotona yksin ja mietin että jahas mitä tehdä...ei motivaatiota/kiinnostusta sun muuta...en osaa tavata uusia ihmisiä enkä saa edes itseäni töihin kun rahaakan en käytä juuri lainkaan. Tarvitsen apua mutta en tiedä miten....

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä