Lapsuuteni vanhoillislestadiolaisessa perheessä oli kamala. Minulla oli seitsemän sisarusta ja jo pienenä meidät opetettiin kyttäämään toistemme tekoja ja menemisiä. Rangaistuksia sateli pienimmistäkin mahdollisista syistä. Opin pelkäämään synnin tekemistä niin, että näin jatkuvasti painajaisia. Vanhemmat opettivat minut pitämään muita kuin lestadiolaisia huonompina ihmisinä. Tavallisten lasten kanssa ei sopinut leikkiä. Kotona rangaistukset olivat ankaria. Fyysistä väkivaltaa ei kaihdettu ja helvetillä pelottelu oli jatkuvaa. Myös nälässä pitäminen kuului rankaisukeinoihin. Vasta lähdettyäni Helsinkiin opiskelemaan lukion jälkeen silmäni aukesivat ja tajusin kuinka häiriintynyttä kasvatukseni oli ollut. Tutustuminen normaaleihin iloisiin nuoriin auttoi minut alkuun tiellä, jota on vielä paljon taitettavana. En edelleenkään ole ihmisenä ehyt ja terapiani tullee jatkumaan vuosia, mutta olen alkanut nähdä asioita uudella tavalla. Uskon edelleen jumalaan, mutta en sillä lailla kuin vanhempani minut opettivat uskomaan. Kristinusko on rakkauden uskonto, mutta ei vanhoillislestadiolaisessa muodossaan.
Hirveä lapsuuteni
Ananias Hillo
7379
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vl-henkilön vl-lapsuus on ollut hirveä.
Synnyin 60-luvulla, elin 70- ja 80-lukujen "taistelujen ajan ja puimatantereen pihdistuksen" lähes loppuun saakka.
Nyt kun käyn viidettä vuosikymmentäni, alan vähitellen pääsemaan sinuiksi itseni kanssa. Lapsuuden paikkakuntani hoitomiesjulmureihin (silloisia perhetuttuja) suhtautumistani en ole vieläkään saanut minkäänlaiselle tolalle. Ainoa "hyöty" vl-ajastani on se, etten ikinä "lyö lyötyä" tai käy puolustuskyvyttömän kimppuun, vaan oman etunikin hinnalla puolustan tarvittaessa heikompaa osapuolta.
Mutta tarinani on siinä suhteessa onnellinen, etten koskaan omaksunut vl-yhteisössä harrastettavaa heikomman osapuolen nöyryyttämistä ja alistamista, vaan se sai minussa aikaan vastareaktion.
Älkää nyt jaksako! VL-liikkeessä on oikeitakin ongelmia kuten pedofilia ja insesti. On pikkumaista muistella hoitokokouksia jotka eivät loppujen lopuksi olleet kovinkaan vakava juttu. Vain egot kolhiintuivat.
Ainakin SRK:n mielestä.
Uhrien mielipidettä kukaan ei ole edes vaivautunut kysymään...
Äitini ruukasi ottaa yhdestä kädestä kiinni, riiputtaa ylhäällä ja toisella kädellä lyödä pajunvitalla paljaalle takamukselle ja etupuolellekkin. Sisarukset 2-8 vuotiaita. Sen jälkeen sulkeminen tunneiksi pimeään kylmiöön ilman vettä. Tosi on.
Mottona oli: se joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee. Syyt oli esim. lusikan tippuminen lattialle.
Straumat on pysyviä, seuroissa en enää käy siitä syystä, en, koska ole henkisesti sairaseläkkeellä.
Ja sekin on totta, epäilijät älkäät vaivautuko.
niin kauan, että molemmat kourat olivat juurineen irronneita hiuksia täynnä!
Luulin, että menee niskat poikki kun niin paljon ravisti kun vain jaksoi!
feikkaaja olet ..! Tämän palstan vakisellainen !