..mielipidettä kysyisin yhdestä asiasta... Erään avauksen alaotsikossa kauan sitten ,joku kyseli kuinka monta sataa tuhatta suomalaista työntekijää poistuu 5-10 v aikana työmarkkinoilta nykyisen eläkeiän takia, tai mahdollistamana. Tämä kysymys liittyy aivan olennaisesti viime aikoina käytyyn maahanmuutto keskusteluun, jossa mm.Kiviniemi sanoi sossujohtajien flirttailevan rasisti äänestäjiä.
Miten 10 v aikana ratkaisevasti pienevä suomalainen aktiiviväestö selviää eläkeläisistään, sairausmenojen kasvusta ja samalla toimii tuotantopuolella veronmaksajina? Virkakoneiston tarvitsema työvoima on sitten omalukunsa ja senkin ylläpitäminen riippuu tuotannollisesta toiminnasta.
Jospa sinä viisaana (no jaa-"viisaana" ja viisaana) sossuna sanoisit miten uskot tilanteen hoituvan.
Älä kuitenkaan erehdy sössöttämään, että meillä on 300000 työtöntä, sillä nousukauden myötä työttömyys vähenee ja loput ovatkin sitten 10 vuoden päästä eläkeiässä muiden elätettävänä.
Eikö pitäisi varautua tuohon aikaan hyvissä ajoin, sillä eihän Suomi selviä tulevaisuudessa ilman työperäistä maahanmuuttoa, kun nyt jo nyt monilla vientiteollisuuden aloilla koetaan työvoimapulaa.Niin ja Helsingin julkinen liikenne ja puhtaanapito pyörii melko täydellisesti tuonti työvoimalla.
Miten 10 v aikana ratkaisevasti pienevä suomalainen aktiiviväestö selviää eläkeläisistään, sairausmenojen kasvusta ja samalla toimii tuotantopuolella veronmaksajina? Virkakoneiston tarvitsema työvoima on sitten omalukunsa ja senkin ylläpitäminen riippuu tuotannollisesta toiminnasta.
Jospa sinä viisaana (no jaa-"viisaana" ja viisaana) sossuna sanoisit miten uskot tilanteen hoituvan.
Älä kuitenkaan erehdy sössöttämään, että meillä on 300000 työtöntä, sillä nousukauden myötä työttömyys vähenee ja loput ovatkin sitten 10 vuoden päästä eläkeiässä muiden elätettävänä.
Eikö pitäisi varautua tuohon aikaan hyvissä ajoin, sillä eihän Suomi selviä tulevaisuudessa ilman työperäistä maahanmuuttoa, kun nyt jo nyt monilla vientiteollisuuden aloilla koetaan työvoimapulaa.Niin ja Helsingin julkinen liikenne ja puhtaanapito pyörii melko täydellisesti tuonti työvoimalla.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Poistuman osalta ei ole mitään järkeä tarkastella bruttopoistumaa. Uusista ikäluokista tulee aina uutta työvoimaa tilalle, minkä vuoksi pitää katsoa nettopoistuman määrää. Tästä on olemassa Työministeriön virallisselvitys 2025. Siinä arvioidaan, että ns. peruskehitysvaihtoehdossa nettopoistuma olisi noin 117 000 henkeä vuosina 2007-2025 eli noin 15-20 vuoden aikana. Tämä luku on huomattavan paljon pienempi kuin nykyinen työttömien määrä. Työttömien työllistäminen riittäisi sii ihan kevyesti täyttämään tämän vajeen lakennallisessa mallissa. Tästä selviää, ettei työvoima pienene mitenkään ratkaisevasti, kun ottaa huomioon työttömien suuren määrän.
Työttömyys toki vähenee nousukauden myötä, mutta työttömien määrä ei missään vaiheessa alentunut tuohon reilun 100 000 hengen tasoon, mikä siis on odotetun työvoimapulan määrä. Nykyinen talousennuste ei ole niin myönteinen, että voitaisiin olettaa työttömyyden laskevan alle 200 000 kovin nopeassa tahdissa. Niin kauan kuin työttömyys huitelee reilusti korkeammalla kuin laskennallinen työvoiman tarjonnan nettovaje, on aika turhanaikaista elämöidä työperäisellä maahanmuutolla. Myöskään eläkeiän nostaminen ei ole järkevä keino niin kauan, kun työvoiman kysyntä pysyy matalana.
Työvoimapulaa voi syntyä rakenneongelmien vuoksi. Näyttää kuitenkin siltä, ettei meille ole helposti saatavilla ulkomailtakaan koulutettua väkeä tällaisiin ongelmiin. Mainitsemiasi bussikuskeja ja puhtaanapitotyöntekijöitä on kyllä tulossa. Nämä koulutetaan usein tehtäviinsä työnantajayrityksissä eivätkä vaadi erityisen pitkää koulutusta. Kyse on puhtaasti matalapalkka-aloista. Virolainen hakeutuu niihin vielä mieluusti, koska palkka on parempi kuin mitä hän saa kotimaassa vastaavasta työstä. Näin suomalaiset työnantajat voivat eräillä aloilla pitää palkkatason matalana, mikä suosii nimenomaan ulkomaisia työnhakijoita, kun he tulevat meitä heikomman elintason maista.
Työn kysynnän kehitys riippuu talouskasvusta ja sen edellytyksistä. Talousennusteissa ei kukaan ole ennustanut nopeaa vähintään 5 prosentin kasvua seuraaviksi 10-15 vuodeksi. Tämä tarkoittaa, ettei työvoiman tarve kasva olennaisesti, mikä taas kertoo siitä, että työministeriön peruslakentamalli on varsin realistinen. Toki me tarvitsisimme suurempaa talouskasvua huoltosuhdeongelmien ratkaisuun, mutta tarve ja todellisuus eivät aina kulje käsi kädessä. Tämän vuoksi työvoiman tarjonnan lisääminen sen paremmin työuria pidentämällä kuin maahanmuuttoa lisäämällä ei ole kovin kummoinen konsti. Ongelma on tavoitetaso heikompi talouskasvu, mihin emme voi kaiken lisäksi edes itse kovin paljon vaikuttaa. Kun ei ole työtä, se ei lisäänny vaikka meille rahdattaisiin kuinka paljon tahansa maahanmuuttajia.
Vain joissakin työtehtävissä ja alueellisesti voi syntyä työvoimapulaa. Sairaanhoitajista tulee todennäköisesti pula, mutta se ei johdu liian vähäisestä koulutuksesta vaan huonosta palkkatasosta. Suomessa koulutettu sairaanhoitaja kun kelpaa helposti muualle Eurooppaan, missä on parempi palkkataso. Ongelma voitaisiin ratkaista vain sairaanhoitajien palkkoja nostamalla.
Huoltosuhteesta johtuvien ongelmien ratkaisuksi paras konsti ovat leikkaukset. Tämä koskee eritoten kuntataloutta. Kuntien menot ovat kasvamassa räjähdysmäisesti. Sen vuoksi pitäisi ryhtyä nopeasti rakenteellisiin uudistuksiin kuntasektorilla sekä miettiä menoleikauksia. Suurin ongelma on tässä suomalainen haja-asutusmalli, joka tulee tuhottoman kalliiksi.
Tässä vielä linkki työministeriön selvitykseen:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt325.pdf
..ymmärsin niin esittämäsi työministeriön tilastointi perutuu siihen, että ulkolaista työvoimaa tulee Suomeen 7500 vuosittain, sekä siihen, että Suomen syntyvyysaste on 1,8 prosenttia.
Näistä lähtökohdista Suomen työvoima poistuma v -25 olisi 920000, siis vuodessa 60000.
Tavoitetasona johon pyritään on että poistuma olisi 850000-25. Vuositasolla 53000.
Tähän voidaan päästä työssäolo aikaa jatkamalla, tai vaihtoehtoisesti lisäämällä työvoiman tuontia. Olen saanut käsityksen, että sossut eivät hyväksy kumpaakaan vaihtoehtoa?
Avaajallekin tiedoksi.
.."että ulkolaista työvoimaa tulee Suomeen 7500 vuosittain." Luku tarkoittaa netto lisäystä.
Jos Suomesta poistuu ulkomaille 2000 työntekijää, pitää ulkoa vastaavasti tulla tilalle 9500, jotta lukuun 7500 päästään.
Ulkomaista työvoimaa tulee Suomeen koko ajan ilman mitään erityistä maahanmuuttopolitiikkaa, jolla edistetään tällaista maahanmuuttoa. Syntyvyysasteella ei tässä ole paljon merkitystä. Sehän alkaa näkyä vasta vuoden 2025 jälkeen, kun nyt syntyneistä osa alkaa siirtyä työelämään. Muutoin ikäluokkien koko on jo tiedossa. Tilastoinnin olennaisin perusta on luonnollisesti eläköityvien ikäluokkien ja työelämään siirtyvien ikäluokkien erotus.
Työvoiman poistuman määrä ei ole yksin olennainen. Työelämään siirtyy uusia ikäluokkia. Kuten sanoin näiden erotus ja sen vertaaminen työttömyyteen on olennaista. Jos työttömien määrä on suurempi kuin mainittu erotus, mitään suurta työvoimapulaa ei ole. Lähinnä kyse on silloin rakenteellisesta työvoimapulasta, jota on esiintynyt 90-luvun alusta saakka.
Tavoitetasot ovat unelmia ja toiveunia. Heti kun niiden tueksi voidaan esittää realistisia toteutumismahdollisuuksia, asioita voi tarkastella uudelleen. Nyt siihen ei ole mitään syytä. Niin pitkään kun uutta työtä ei tule tarjolle, on turha puhua keinoista, joilla unelmien varaan rakennettu työvoimapula tulisi.
Työssäoloaikaa voidaan jatkaa, jos siihen on tarvetta. Sossut hyväksyvät tämän muitta mutkitta. Käsityksesi on tässä täysin virheellinen. Demarit kannattavat täysin varauksetta työurien pidentämistä. Ainoastaan keinoista on eri puolueiden välillä erimielisyyttä. Työurien pidentäminen on järkevää ja kaikkein järkevintä on tehdä sitä 20-50 -vuotiaiden osalta. Tämä väestönosa on kaiken lisäksi kaikkein tuottavin tuoelämässä, joten hyöty vain kertaantuu.
Demarit eivät vastusta myöskään työvoiman tuontia silloin, kun kotimaassa ei ole entuudestaan tarjolla vastaavaa työvoimaa. Meillä on tuotu asiantuntijatehtäviin ja muihin pitkäaikaista koulutusta vaativiin tehtäviin työvoimaa ulkomailta. Demarit eivät minun havaintojeni mukaan ole koskaan vastustaneet tällaisen työvoiman tuontia.
Olet siis elänyt aika pahasti virheellisten näkemysten kanssa. Olet varmaan kiitollinen, kun oikaisen nyt virheellisiä käsityksiäsi.
Saattaa olla, että väärinkäsityksesi johtuu siitä, että demarit vastustavat lakimääräisen alemman eläkeiän nostamista nykyisestä 63 vuodesta. Sitä onkin syytä vastustaa. Työurien pidentämiseen pitää päästä muilla keinoilla. Näyttää siltä, että myös hallitus on luopunut ajatuksesta nostaa eläkeikää. Ne siis ovat tainneet tulla tässä järkiinsä ja sossujen linjalle. Mauri Pekkarinen on antanut asiasta erittäin järkeviä lausuntoja kesällä. Ne ovat ihan identtisia demarien käsitysten kanssa.
..on tietenkin, että uudet ikäluokat siirtyvät työ elämään, mutta kun poistuma, johtuen eläköitymisestä ja maasta muutosta, on vuodessa pahimmillaan ehkä 15000 suurempi kuin tulema, niin sitä eroa pitää täyttää nykyisillä työttömillä ja tuonti työvoimalla niin kuin firmat kaikenaikaa tekevät.Hallitushan ei värvää ulkomaista työvoimaa maahan.
Jos suomalaisia työntekijöitä ei löydy, jotka tietenkin ovat etusijalla, niin sitten firmat etsivät tekijöitä ulkomailta, jotta yritysten pyörät pyörisivät. Siitä kait olemme yhtä mieltä.
Työntekijöiden saannin pullonkaulana on ollut työlupien saannin pitkittyminen. Tähän työlupien saanti ongelmaan hallitus on esittänyt joustavampaa menettelyä.
Ja nyt sitten Urpilainen ja Heinäluoma heittäytyivät populisteiksi ja alkoivat flirttailla rasisti äänestäjiä väittämällä valheellisesti, että hallitus tietoisesti lisää ulkomaisen työvoiman maahantuontia, vaikka maassa on 300000 työtöntä.Kaikki tällaiset väittämät ovat ns.hevonperseestä. Mutta kun muistaa samojen punapäälliköiden menettelyn ns Kreikan paketin käsittelyssä, niin ei kait tätä viimeistäkään pluffia tarvitse suuremmin ihmetellä.
- Suurten ikäluokkien eläköitymisestä johtuva tulevaisuuden "työvoimapula" on turhaa pelottelua. Sitä ei tule koskaan. Tällä hetkellä Suomessa 55 - 64 vuotiaista vain hieman yli puolet on työelämässä, eli vastaavasti lähes 50 presenttia on jo nyt poissa työelämästä. Joten todellinen vähennys työvoimaan on huomattavasti pienempi kuin hallituksemme väittää.
- Edes työikäisten määrä ei ole valtavasti laskemassa. Tällä hetkellä 15 - 64 vuotiaita on suunnilleen 3,5 miljoonaa ja vielä viidenkymmenen vuoden päästäkin nykyisellä syntyvyydellä 3,4 miljoonaa.
- Jos kävisi sellainen ihme, että talous lähtee oikeasti nousuun. Niin maassatamme löytyy "reservistä" lähes 400 000 osa-aikaistatyötekijää. Jos nämä osa-aikaiset siirtyisivät kokopäiväisiksi niin se vastaisi noin 70 000 ihmisen työpanosta. Lisäksi tietysti ne 300 000 työtöntä ja noin(?) 200 000 tukityöllistettyä, työkkärin tilastojen kaunistelu-kursseilla olevaa ja karenssin työvoimatoimistosta saanutta. Samoin pitää huomioida lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat, jotka joskus siirtyvät takaisin työelämään (Paljonko heitä on?)
- Lisäksi kun työvoimapulaa ennustetaan 10 vuoden päähän, niin pitää ottaa huomioon työn tehostuminen automaation seurauksena. Onkin realistista sanoa, että sen takia maastamme katoaa seuraavien vuosien aikana ainakin 100 000 työpaikkaa. Lisäksi pitää ottaa huomioon teollisuutemme yhä jatkuva joukkopako maamme rajojen ulkopuolelle.
Ongelma ei ole siis työvoiman saatavuus, vaan se mistä suomalaisille ja täällä jo oleville maahanmuuttajille saataisiin työpaikkoja. Sen takia Hallitus tekee todella ison virheen, jos se poistaa työvoiman saatavuusharkintaperusteen jo ennestääkin euroopan liberaaleimmasta maahanmuuttolaista.
Työvoiman supistuminen ei ole erityisen suuri ongelma, jos työvoiman kysyntä pysyy nousukaudellakin normaalin nouskauden tasolla eli nyt lamaa edeltäneellä tasollaan.
Puhuttaessa työvoimapulasta helposti sekoitetaan asioita, mikä aiheuttaa hämmennystä. Voidaan puhua nimittäin realistisesta työvoiman kysynnästä ja tavoitellusta työvoiman kysynnästä. Tavoitellulla työvoiman kysynnällä tarkoitetaan sitä, että huoltosuhde eli karkeasti ottaen työssä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien suhde pysyisi samana. Työssäkäyvät nimittäin joutuvat ottamaan aina suuren vastuun työelämän ulkopuolella olevien saamista tulonsiirroista ja verotulojen keräämisestä julkisen talouden pyörittämistä varten.
Kun puhutaan huoltosuhteen parantamisen tarpeesta, silloin talouskasvun pitäisi vaihdittua huomattavasti eli 5-10 prosentin vuotuiseen tasoon. Tämä tarkoittaisi työvoiman kysynnän selvää kasvua ja silloin pitäisi nopeasti toimia työurien pidentämiseksi ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Lapsilisien ja eläkkeiden maksamisesta ei syntyisi silloin mitään ongelmia. Valitettavasti tällaisen talouskasvun saavuttaminen on täyttä utopiaa eikä hallitus ole sellaiseen viitannut lennokkaimmissakaan päiväunissa.
Työttömyyden ajaminen alas tarkoittaa myös huoltosuhteen parantamista. Julkisten menojen tarve vähenee silloin ja verotulot lisääntyvät. Tämän jälkeen työllisyysastetta pitää nostaa. Meillä on työkyisessä väestössä siis paljon sellaisia, jotka pitäisi saada työelämään mukaan. Tässä voitaisiin tehdä poliittisiakin ratkaisuja. Aikoinaan lasten päivähoito oli tällainen työvoimapoliittinen ratkaisu, vaikka Kepu sitä juuri vastusti. Toinen sellainen on ollut Heinluoman ideoima muuttoavustus työn perässä muuttaville. Työelämän laatutekijöiden parantaminen houkuttelee väkeä töihin. Erityistä huomiota pitää kiinnittää matalapalkka-aloille, jotta nettopalkan houkutteluvuus lisääntyisi. Siis että kannattaisi mennä työhön eikä jäädä kotiin makaamaan. Sairaanhoitajien kohdalla on ollut ongelmana työn luisuminen ulkomaille. Tässä auttaisi kunnon palkkaus, jota Kokoomus aikoi poliittisesti ajaa mutta vaihtoikin sitten vaalien jälkeen reilun korvauksen pikkurahoiksi.
Kirjoitin: - "Samoin pitää huomioida lapsiaan kotona hoitavat, jotka joskus siirtyvät takaisin työelämään"
Olisi pitänyt kirjoittaa suunnilleen näin: - Samoin pitää huomioida vapaiden työpaikkojen vähyyden takia lapsiaan kotiin hoitamaan jääneet, jotka laman loputtua yrittävät palata takaisin työelämään.
Tälläisetkään henkilöt eivät nimittäin näy työttömyystilastossa. Paljonko heitä on? tarkkaa määrää en tiedä. Mutta luultavasti paljon...
politiikan asijantuntijat eivät luultavasti ymmärrä asioita sen kummemmin kuin NATO Liisa työvoimaministeriaikanaan.
"Antaa markkinavoimien hoitaa, kyllä markkinavoimat hoitaa"!
Eihän toto kukaan tiedä!
Olettaa voi ja tutkia, mutta silloinkin tulos on sen suuntainen kun tutkiva ja esittävä taho haluaa!
Hallitus perustelee maahanmuuton lisäämistä huoltosuhteen parantamisella, työvoimapulalla ja hyvinvointivaltion pelastamisella. Nämä perustelut ovat täysin älyttömiä, eivätkä kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua.
Jotta hallituksen perustelut toimisivat, niin maahanmuuttopolitiikan pitäisi olla erittäin valikoivaa. Tulijoiden pitäisi olla nuorehkoja, valmiiksi koulutettuja, omillaan toimiin tulevia henkilöitä, jotka siirtyvät suoraan työelämään ja eivät juurikaan kuluta yhteiskunnan palveluita (asumistuki, terveydenhoito...). Nythän näin ei ole, vaan maahanmuuttajat ovat lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä tulevia, täysin koulujakäymättömiä luku- ja kirjoitustaidottomia henkilöitä, jotka "saavat" yhteiskunnalta enemmän kuin "antavat".
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Moni maahanmuuttaja on lukutaidoton/1135232068976
Tälläisellä maahanmuuttopolitiikalla, mitä hallitus harjoittaa, maamme talouden ongelmia ei pystytä korjaamaan, vaan niitä ainoastaan pahennetaan entisestään.
Tarkkalaukaus taitaa olla oikeilla jäljillä siksi demareiden Heinäluoman johdolla ajama kanta, että työperäsitä muuttoa on kalehdittava, mutta muuten ovat pidetään avoinna kuulostaa entistä ihmeellisemmältä.
tehdä ero työperäiselle maahanmuutolle ja humanitaariselle maahanmuutolle. Afrikasta ja arabimaista tulleet maahanmuutajat ovat pääosin poliittisia pakolaisia. Tässä ei ole lainkaan siis kyse työperäisestä maahanmuutosta. Näiden maahanmuuttajien kotouttamiseen pitäisi tietysti kuulua koulutus- ja työllistämistoimet, sikäli kuin muuttajien arvioidaan asettuvan asumaan Suomeen pysyvästi tai pitemmäksi aikaa. Himanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin. Suomi kantaa tässä kohdin vain sille kuuluvan osuuden.
Työperäinen maahanmuutto on luonnollisesti valikoivaa. Se on jätetty suureksi osaksi markkinatalouden varaan. Näitä maahanmuuttajia haetaan niin, että työpaikka on valmiina heidä tullessaan tänne. Maahanmuuton kesto vaihtelee tältä osin suuresti. Osa tulee pysyvästi ja osa kuukaudeksi poimimaan mainsikoita.
Hallitukset perustelut työperäisen maahanmuuton lisäämikseksi voivat olla jossain olosuhteissa täysin perusteltuja. Nykyisessä ja lähitulevaisuuden työllisyystilanteessa emme juurikaan tarvitse työperäistä maahanmuuttoa. Sitä tarvitaan kohdennetusti joillekin aloille kuten terveydenhoitosektorille. Siihenkin sitä tarvitaan paljolti sen vuoksi, että terveydenhoitotyöntekijöiden palkkataso on eurooppalaista tasoa alhaisempi. Suomalaiset koulutetut sairaanhoitajat menevät töihin ulkomaille ja heidän tilalleen joudutaan värväämään ulkomaista työvoimaa. Työvoimapula on siis eräiltä osin täysin näennäistä, kyse on palkkatason alhaisuudesta.
En ole demari, mutta Heinäluoma on täysin oikeassa siinä, että hallituksen esittämät muutokset entisestään liian löysään maahanmuuttolakiimme ovat täysin älyttömiä.
Esimerkiksi rakennusalalla, meillä on tällä hetkellä 30 tuhatta suomalaista työttömänä ja samaan aikaan 30 tuhatta virolaista raksoilla duunissa.
Jos saatavuusharkintapykälästä ulkomaalaislaissa luovutaan, niin se tarkoittaa sitä että, että näiden virolaisten, puolalaisten ym. lisäksi maahamme tunkee samantien EU:n ulkopuolelta satatuhatta turkkilaista polkemaan rakennusalan palkkoja entisestään.
Vastustan siis, sekä halpatyövoiman tuontia että elintasopakolaisuusta.
ei suinkaan ole vain demarien ajama kanta. Nykyinen porvarihallitushan ei ole tehnyt tässä kohdin minkäänlaisia muutosesityksiä. Humanitaarinen maahanmuutto perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, joihin olemme sitoutuneet. Porvarihallituksella ei ole minkäänlaisia aikeita irtisanoutua näistä sopimuksista eikä se Suomen maineelle olisi hyväksikikään.
Maahanmuuttajia pitää tietysti kotouttaa niin, että he integroituvat suomalaiseen työelämään. Helppoa se ei tietenkään ole, koska maahanmuuttajat ovat usein vailla mitään koulutusta. Lähinnä seuraava sukupolvi, joka saa Suomessa koulutuksen ja oppii suomenkielen, on se, joka integroituu helpommin suomalaiseen työelämään. Muuten integraatiota tapahtuu lähinnä yritystoiminnan kautta. Joissain maahanmuuttajakulttureissa (aasialaiset, turkkilaiset) yritystoiminta on perinteistä, minkä vuoksi näiden ryhmien sopeutuminen on helpointa. Afrikkalaiset kulttuurit ovat maatalousvaltaisia, minkä vuoksi heillä on suurimmat vaikeudet päästä mukaan työelämään.
Mitään ihmeellistä maahanmuuttopolitiikassa ei ole. Kannattaisi puhua asioista suoraan, jos niin haluaa. Haluatko esimerkiksi, että Suomi irtisanoutuu kansainvälisistä sopimuksistaan eikä kanna osaansa humanitaarisesta pakolaispolitiikasta?
Työperäinen maahanmuutto tulee humanitaarisen maahanmuuton päälle. Sinällään työeperäisessa maahanmuutossa ei ole mitään huonoa, jos perustuu todelliseen tarpeeseen. Nykytilanteessa työttömyys on suurta ja pysyy sellaisena, jos maahanmuuttoa lisätään. Sellainen ei ole järkevää politiikkaa, koska se nostaa yhteiskunnan manoja. Järkevää on työllistää ensin kotimaassa olevat työttömät, kantasuomalaiset ja ulkomaalaiset, ja vasta sitten harkita toimia työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi.
.. Kuten arvata saattoi tämän aiheen mielipiteiden vaihdossa ei ainoastaan"puurot ja vellit" menneet sekaisin, vaan paljon muutakin.
Punaisten Saitti- politrukkien sekameteli soppahan siitä synty. Mitä URPILAINEN ja HEINÄLUOMA edellä sitä saittipunikit perässä.On sekoitettu pakolaiset, turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset, sosiaalipummit. Kysymys on niistä joilla on jo Suomessa työpaikka tiedossa, mutta ei ole työlupaa.
Yksi asia tuli kuitenkin selväksi ja se on se, että Suomi ei selviä tulevaisuudessakaan ilman vierastyövoimaa.Ei hallitus niitä maahan värvää, vaan yritykset hankkivat sitä omiin tarpeisiinsa 7-10 tuhatta työntekijää vuodessa. Oma lukunsa on se, miksi Suomesta ei työntekijöitä löydy yritysten tarpeisiin. Onhan tutkittu, että joka kolmas työtön kuuluu siihen parveen joka on takertunut yhteiskunnan tukiverkkoihin ja on siinä menettänyt halunsa ja kykynsä työntekoon. Lopuistakin pitäisi olla varaa valita ja varmaan nousukauden viritessä työttömyys vähenee huomattavasti.
Laajeneva yritys joka ei siis saa tarvitsemiaan työntekijöitä Suomesta hakee ja löytää niitä ulkomailta. Tässä on ollut hidastavana tekijä työlupien saannin hitaus.Tämän ja vain tämän epäkohdan korjaamiseen hallituksen esityksellä haetaan korjausta.
-