Nykyinen oikiksen pääsykoejärjestelmä on täysin korruptoitunut ja suosii vain niitä keiden halutaan pääsevän sisään. Oikeustieteessä kun sama asia voidaan esittää monella eri tavalla sen ollessa kuitenkin oikein.
Nykyinen pääsykoejärjestelmä perustuu lähinnä ajatusten lukuun. Kaikista pääsykoekirjoissa mainittujen asioiden mainitsemisesta ei saa ollenkaa pisteitä vaikka ne olisivat oikein ja joitakin kysymyksiä taas painotetaan enemmän. Tällöin kukaan ei voi puhtaasti lukemalla tulla hyväksytyksi vaan opiskelupaikan saa vain suhteilla. Pääsykokeiden mallivastaukset joiden perusteella pisteet jaetaan räätälöidään niin että sisään pääsee ne keiden halutaan pääsevän.
Tiedän tämän koska olen kolmesti joutunut pääsykokeissa pettymään ja joka kerta olen lukenut kirjat neljästi läpi. Silti tälläkin palstalla on ihmisiä jotka pystyvät sanonaan "pääsin sisään vaikka jätin puolet kirjoista lukematta".
Nykyinen pääsykoejärjestelmä perustuu lähinnä ajatusten lukuun. Kaikista pääsykoekirjoissa mainittujen asioiden mainitsemisesta ei saa ollenkaa pisteitä vaikka ne olisivat oikein ja joitakin kysymyksiä taas painotetaan enemmän. Tällöin kukaan ei voi puhtaasti lukemalla tulla hyväksytyksi vaan opiskelupaikan saa vain suhteilla. Pääsykokeiden mallivastaukset joiden perusteella pisteet jaetaan räätälöidään niin että sisään pääsee ne keiden halutaan pääsevän.
Tiedän tämän koska olen kolmesti joutunut pääsykokeissa pettymään ja joka kerta olen lukenut kirjat neljästi läpi. Silti tälläkin palstalla on ihmisiä jotka pystyvät sanonaan "pääsin sisään vaikka jätin puolet kirjoista lukematta".
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kyllä vika on sinun lukutekniikassasi, vaikka katkera mieli kääntäisikin asiat "systeemin" syyksi.
kerropa sitten oikea luketekniikka jos sellaisen tiedät
Se, että sanot lukeneesi kirjat 4 kertaa ei kerro koko totuutta. Joku voi lukea kirjat 12 kertaa, eikä silti osaa riittävän hyvin. Itse luin n. 7 kertaa ja se riitti ja pääsin sisälle ja ihan ilman ensimmäistäkään suhdetta oikikseen. Lukutekniikassasi saattaa tosiaan myös olla jtn vikaa. Ja oikeasta lukutekniikasta puhuttaessa.. se on hyvin yksilöllistä, kuka oppii mitenkin, joten ei ole yhtä ainoaa lukutekniikkaa. Itse tein muistiinpanoja, kirjoitin käsitteet ylös ja kokosin niistä muistikortteja, piirtelin kaavioita, pänttäsin, luin syvällisemmin, käytin värikyniä, alleviivasin yms yms. Ja näiden kaikkien sekamelska yhdistelmänä toimi. Tosin varsinaisiin tentteihin luettaessahan ei kuitenkaan ole aikaa perehtyä yhtä syvällisesti kuin pääsykokeisiin lukiessa, joten joudun myös tarkistamaan hyväksi todettuja lukutekniikoita.
Myös vastaustekniikalla on olennainen osa oikiksen pääsykokeessa. Kokeessa mitataan muutakin kuin vain ulkolukua, vaikka tietenkin myös tätä.
Oletko ajatellut, että jos olet kolmesti käynyt pääsykokeessa ja joka kerta neljästi lukenut kirjat läpi, niin ehkä luku- ja/tai vastaustekniikassasi saattaa olla parantamisen varaa? Neljä kertaa kirjat läpi ei kuulosta paljolta, mutta voi tietysti olla hyvin riittävä, se mikä on paras lukutekniikka kullekin, on myös yksilöllistä. Se ei myöskään kerro mitään siitä, miten hyvin olet asiat omaksunut.
Oletko käynyt valmennuskursseilla? Miten siellä välikokeet ovat menneet ja millaista palautetta olet saanut?
mieleen, että vaikka oletkin kirjoittanut jonkin asian sanasta sanaan "oikein", se ei välttämättä ole se asia mitä kysymyksessä haetaan? kyse ei ole mistään korruptiosta, kokeessa pitää vain osata vastata siihen mitä kysytään..jos tosiaan haluat oikikseen suosittelen vastaustekniikan tarkkaa hiomista, ei siitä muuten tule yhtään mitään....
Ei mulla ainakaan mitään suhteita ole :D
Sul on todennäköisesti vika vastaustekniikassa tai lukutekniikassa... Jos osaat vain yleisellä tasolla? Muista kokonaisuus, joka on täynnä ihania yksityiskohtia!
Ja tärpit on melko tärkeitä... Ei ne kysy sellaista asiaa, jota ei voida tiivistää 1 x A4 paperille... Ainakin Turun pääsykoetehtävät tänä vuonna olivat täysin arvattavissa. Ja itse opettelen kaikki tärpit jopa ulkoa! Niistä on hyvä tehdä esim. lista.
Toki pääsykokeissa on myös mukana hieman tuuria. Itselleni oli se parempi, että kysymykset olivat kirjojen alusta. En ollut ehtinyt loppua opetella niin hyvin kuin alkua.. JA voi olla, että en olisi edes päässyt jos kaikki kysymykset olisivat olleet lopusta.
Voiko vikasi olla se, että osaat kaiken vain yleiselle tasolla ja ei ole kohtia, jotka osaisit todella hyvin? Muista kuitenkin se, että kaikkea ei tarvitse osata. Kukaan ei ole ainakaan Turkuun päässyt vielä siten, että olisi saanut täydet pisteet.
Toki koetyyppi voi vaihdella... Siksi myös kannattaa opetelle kaikki käsitteet!
Oletko tilannut pääsykokeitasi tiedekunnalta takaisin? Jos olet, niin mitä mieltä itse olet vastauksistasi? Missä asioissa olisi kehitettävää ja missä asioissa taas olet todella hyvä?
Millainen fiilis on ollut kokeiden jälkeen?
Kaikki sisään päässeet pröystäilevät sillä kuinka aloittivat lukemiset kaksi viikkoa ennen koetta ja silloinkin lukivat vain viikonloput tai tarkemmin ottaen sunnuntai-aamupäivät. se on kusetusta. itse pääsin lappiin vuonna 2009 toisella yrittämällä ja sitouduin urakkaan täysin. otin selvää ennen lukujen aloitusta internet-blogeista että paljonko sisäänpäässeet ovat keskimaarin lukeneet ja menin sen mukaan. luin seitsemän tai kahdeksan kertaa alueen läpi. 40 sivua päivässä pääsykoekirjojen ilmestymispäivästä lähtien eli ensimmäinen maaliskuuta muistaakseni. aika nopeasti tahdiksi muodostui että lukua kuutena päivänä vikkossa ja viikon seitsemäntenä päivänä lepoa. ja lauantaina luin monesti vaan 20 sivua. henkisesti raskas projektihan se on mutta tärkeintä on palata ruotuun aina repsahduksen jälkeen ja unirytmikin pyörähti kierroksella ympäri ties kuinka monta kertaa tuon kolmen kuukauden aikana. tai no pyörähtelee se mulla kyllä muutenkin vaikkei lukuja olisikaan mutta.. tosiaan äitikin oli musta vähän huolissaan ku jos mulla oli ollu jotain mitätöntä asiaa ja se oli ollu puolituntia poissa puhelimen luota oli ilmestynyt 20 puhelua tullut... että näin...
Itse luin 8-12h päivässä, mutta kirjat vain kerran. Ja pidin koko projektin aikana vain yhden vapaapäivän. Silloinkin olin tekemässä haroituspääsykokeen.
Eli älkää edes vaivautuko kysymään ihmisiltä " kuinka monta kertaa luit kirjat?" --> Tyhmään kysymykseen tyhmä vastaus.
Mulla ei ole suhteita ja lukiosta B:n paperit, sisällä ollaan.
Höpöhöpö, kyseessä on vain taidottomuus. Oikis ei valitettavasti ole niille, jotka eivät ole aiheista motivoituneita. Tätä pääsykokeet mittaavat: motivaatiota, verta ja hikeä.
Mitä jos lukisit kirjat viidesti läpi ja opettelisit säännökset ulkoa?
Panosta opiskelutekniikkaan:
- alleviivaa kirjoja eriväreillä, mutta järkevästi! Itse alleviivasin avainsanat punaisella, pääsäännöt sinisella, poikkeukset vihreällä, perustärkeät asiat keltaisella
- vaihtele lukunopeuksia esim. selaus - nopea - hidas - nopea - hidas - nopea
- tee erilaisia muistiinpanoja (mind map, ranskikset, käsitemäärittelyt)
- kokoa kaikki säännökset ja OPETTELE ULKOA!
- lue ainakin 6 h/ pvä
- harrasta liikuntaa, syö riittävästi, nuku hyvin
JA EIKÖHÄN ONNISTA!
Itse toimin esitetyn mukaisesti ja pääsin toisella yrittämällä onnellisesti Helsinkiin! :D
P.S. Minulla ei ole mitään ns. suhteita, eivätkä vanhempani ole lakimiehiä ed zilleen...
P.P.S. Mikset hankkisi noppia jo avoimen yliopiston puolella???
Itse pääsin tänä kesänä ensimmäisellä yrittämällä sisään Helsingin oikikseen. Tiedekuntaan tai sen henkilökuntaan minulla ei ole suhteita, vanhempani eivät ole juristeja tms.
Luin kohtuullisen paljon, mutta en missään nimessä hillittömästi. Viikonloput pidin yleensä vapaata, jottei väsymys veisi oppimiskykyä.
Tässäkin viestiketjussa on paljon hyviä vinkkejä lukemisen ja oppimisprosessin tehostamiseksi.
kysymykset ovat hyvin ennalta-arvattavia. ainakin turkuun. mahd suppeita kysymyksiä, helppo tiivistää, kappaleiden lopuista.. monet kysymyksistä on esitetty kirjassa ikäänkuin vähemmän tärkeinä sivuasioina.. itse opettelin ulkoa käsitteet ja jokaisen kohdan kirjasta jotka sai jotekin laitettua listan muotoon eli pisteytettyä helposti. luin kirjat 3 kertaa. ja käytin päivittäin aikaa n10-15h. Itse siis pidän ulkoa opettelua tärkeimpänä. sillä vaikka ymmärrät mitä olet lukenut sinun pitää myös muistaa se, siinä tehdään erot sunnuntai lukijoiden ja niiden välillä ketkä sinne oikikseen pääsevät. itse sain tällä ulkoa opettelulla huonoimmaksi pisteekseni kokeesta 8 pistettä yhdestä tehtävästä. TÄRPIT on se juttu! ja mitä enemmä tärppejä, sitä todennäkösempää että niitä kysytään..
Vinkki ensivuodelle: Kannattaa olla faija joka on professorina oikiksessa, helpottaa kummasti sisäänpääsyä!
Eräs naispuolinen ystäväni oli kuulemma päässyt sisään käyttämällä oraalisia avujaan!
En tiedä suhteista tai niiden puutteista, mutta kyllä se pääsykoe vähän tuuripeliäkin on. Esimerkiksi tänä vuonna 1-tehtävässä mallivastauksen perusteluiden mukaan piti arvioida A:n asemaa velkojana ja velallisen mahdollista kuittausoikeutta. Kysymys oli suurin piirtein niin, että Voiko A olla velkoja ja jos voi, voiko vaatia summaa kokonaan tai osittain. Mallivastauksessa luki "B on velvollinen maksamaan H:lle 35.000 euroa". Miten moinen mallivastaus edes vastaa kysymykseen A:n roolista ja oikeudesta vaatia summaa kokonaan tai osittain??? Ei siis yhtään fucking mitenkään. Sen lisäksi mallivastaustekstissä oli virhe. Siinä väitettiin, että summa piti maksaa H:lle. Mallivastauksen perusteluissa luki kuitenkin, että summa piti maksaa A.lle, mikä onkin oikein. Herää kyllä kysymys, miten tehtävä 1:sen vastaukset onkaan oikein arvosteltu, kun mallivastauskin on terveisiä sieltä jostain.
Toinen hyvä esimerkki oli kysymys viivästyskorosta. Tehtävässä sanotaan, että "osapuolet allekirjoittivat velkakirjan, jossa velan eräpäiväksi sovittiin lauantai 10.4.2010." Nyt kun viivästyskorkopäiviä piti laskea, niin tuli pohdittavaksi, siirtyikö eräpäivä maanantaihin ja viivästyskoron alkaminen tiistaihin VAI alkoiko viivästys jo sunnuntaista. Pääsykoekirjan mukaan eräpäivä siirtyy maanantaihin PAITSI jos on NIMENOMAISESTI sovittu, että eräpäivä on viikonlopun päivä. Mallivastauksen perusteluissa väitettiin, että lauantai oli annettu vain lisätiedoksi eikä se tarkoittanut, että lauantaista oli sovittu. Mutta silloin tehtävä olisi kyllä pitänyt kirjoittaa toisin, esim. Eräpäivä sattui olemaan lauantai. Kyllä tehtävän vastauksessa oli perusteltua olettaa, että eräpäiväksi oli sovittu nimenomaisesti lauantai. Itse asiassa tehtävässä voisi hyväksyä kaksikin oikeaa vastausta edellyttäen, että perustelut ovat kohdallaan.
Tämän kokemuksen jäljiltä ei kovin suurta luottamusta ole pääsykoejärjestelyyn. Itse valitin, mutta en ole toiveikas . Katsoin tiedekuntaneuvoston pöytäkirjoista vuodesta 2004 lähtien, miten valituksia on hyväksytty ja trendi näyttää olevan vahvasti se, että oikaisuja tehdään itseoikaisuina, jotka saattavat kyllä perustua tehtyihin valituksiin. Valitusten hyväksyminen on koko ajan vähentynyt ja itseoikaisusta tullut pääasiallinen tapa hoitaa asia. Sillä tavalla tulevat huomioineeksi myös ne opiskelijat, jotka eivät ole valittaneet, mutta kärsineet samasta asiasta. Metodi näyttää olevan sellainen, että poistavat tulkinnanvaraisen tai virheellisen vastauksen tuloksista, tekevät ajon ketkä sitten pääsisisvät sisään. Jos listaan tulee nimiä, joita alkuperäisessä valinnassa ei ollut, nämä hyväksytään itseoikaisuna sitten sisään. Sinänsä minusta parempi malli kuin se, että vain valituksen tehneet hyväksyttäisiin.
Mutta nyt on kohdalla ne hetket, jolloin kuullaan, miten valituksissa on käynyt. Toivon mukaan asia ratkeaa pian.
Kuulemma tänään soitettu tiedekunnasta niille, joiden valitukset hyväksytty. Koska itselleni ei ole soitettu, tästä voinee aika luotettavasti päätellä, että valitustani ei hyväksytty.
Onnea niille, jotka hyväksyttiin!
HY:n oikiksen valintakokeen arvostelusta valittaminen on tuttua itsellenikin. Lopulta koko prosessi sai viimeisen sinetin HelHAOn päätöksellä, jossa viitattiin vain epämääräisesti yliopistojen oikeuteen päättää opiskelijavalinnoistaan yms.
Ja kyse oli siis lopulta YHDEN AINOAN TERMIN hallinnasta - tai sen puutteesta, siis näin muodollisesti, paperilla. Valitin siis ensisijassa sellaisen esseetehtävän arvostelusta, johon muutenkin olisi voinut vastata tehtävän laaja-alaisuuden takia "melkein mitä vain". Olen edelleen aivan varma, että oma vastaukseni olisi oikeuttanut korkeampaan pistemäärään kuin mitä lopulta faktisesti sain. Se tehtävä oli jollakin tavalla sellainen tehtävä, että siitä saatava pistemäärä ratkaisi useimmissa tapauksissa sisäänpääsyn ja saatava pistemäärä sitten puolestaan määräytyi jollakin ei ehkä niinkään objektiivisella perusteella - näin siis tosiasiassa.
Minulla meni myös luottamus aivan viimeisen päälle täysin HY:n oikeustieteellisen valintamenettelyn objektiivisuuteen ja tasapuolisuuteen tuolloin.
No, nyt onnekseni olen oikiksessa aloittava fuksi, mutta en suinkaan HY:ssä; koetun pelleilyn jälkeen olisin tuntenut itseni lähinnä säälittäväksi idiootiksi, mikäli olisi samaa bingoa kokeillut toistamiseen.
Tsemppiä sulle ensi vuoteen! Pidä fiksu välivuosi.
Oletko varma että soitettiin tänään? Tänään kyllä pidettiin tiedekunnan kokous, kysyin itse asiasta. Yleensä he ovat soittaneet vain jos koulu alkaisi seuraavana maanantaina.
Kyllä, esimieheni itse asiassa soitti tiedekuntaan. Itse en halunnut. Olivat soittaneet kaikille hyväksytyille, mutta eivät olleet tavoittaneet yhtä henkilöä. Joten siinä mielessä yhdellä on toivoa. Itselläni kyllä oli kännykät mukana koko päivän, joten itse en voi olla se yksi "tavoittamaton".
Olen niin vanha, että en aio toista kertaa pyrkiä. Tämä oli ainutkertainen yritys ja onnenpyörä ei minun kohdallani onnistunut. En usko että yritän enää toista kertaa, koska millään lukemisen määrällä en voi vastata kysymyksiin virheellisesti tai ohi varsinaisen kysymyksen, kuten mallivastauksessa tänä vuonna oli edellytetty. Asiat osasin ja se ei riittänyt. Ehkä muut osasivat tosiasiallisesti paremmin tai ehkä heillä oli matkassa sitä tuuria, jota minulla ei nyt ollut. Who knows.
Mutta en jaksa toista kertaa. Se on jo rahallisestikin niin iso uhraus pitää palkatonta lukuvapaata. Valmennuskurssin hinta on hyttysenkakkaa verrattuna siihen, mitä palkan menettäminen itselle kustantaa.
Miten niin "vanha"? Vilkaisepas Lakimiesmatrikkelia ja sieltä tutkaile juristien valmistumisikää. Voin veikata, että iloisesti "yllätyt". Sen jälkeen voit vielä havaintosi vahvistaa Lakimiesliiton tilastoista. Et sinä "vanha" ole - ainakaan kun kyse on koko loppuelämästäsi. Vuosi tai kaksi sinne tai tänne - näin ei toki saa ajatella, mutta realiteetit ovat mitä ovat.
Kannattaa hakea uudestaankin - varsinkin jos nyt vasta ensimmäistä kertaa hait! Todella - siis TODELLA harva ensimmäisellä kerrala edes tajuaa, mitä oikeasti piti osaaman pääsykokeessa. Juridiikka on vähän kuin opettelisit uudestaan lukemaan: pakko kärsiä ja kestää, aikaa menee, mutta lopussa - ihan oikeasti - kiitos seisoo. En nyt halua oikista mitenkään "hehkuttaa" mutta hehkutan kuitenkin, on se kuitenkin sitä kuuluisaa "jotain". Piste.
Ellet hae, mietit sitä KUITENKIN sitten "oikeasti" vanhana (= eläkkeellä) tyyliin: "miksen mää silloin..."
Kehotan miettimään! Sanon: Hae uudestaan.
Oikikseen pääseminen on todella jotensakin "oma juttunsa" mutta kyllä se aivan mahdollista on.
Päätä tähän tyyliin: ellei ensi vuonna niin milloin sitten; eikö muka koskaan; ellen minä niin kuka sitten?
Kiitos kannustuksesta, mutta minä olen todella vähän iäkkäämpi ja minulla on jo tutkinto ja varsin hyvä työpaikka ja urakin. Mutta halusin vähän suunnata asioita elämässä uudestaan. Olin kaksi kuukautta pois töistä ja osasin kyllä sisällön ja luin riittävästi. Mutta en oikeasti pysty pyrkimään uudestaan, koska en voi vastata kysymyksiin väärin niin kuin tänä vuonna näköjään olisi pitänyt, kuten aiemmin selitin tuolla esim. viivästyskorosta ja 1-kysymyksestä.
tiedä koska olen syksyn 09 fuksi mutta tiedän pääsäreistä sen että kysymykset ja niiden mallivastaukset laaditaan jo keväällä kirjojen julkaisun aikoihin. vaikka oikiksen stigmassa olisikin "taikaa", sisäänpääsyprosessi on kuitenkin täysin "mekaaninen". jo ennen lukujen aloittamista sun on ymmärrettävä se että kokeessa varsinaisesti Sinä et ole mitään, lainaat vain kirjan tekstiä sanatarkasti siihen vaadittuihin kohtiin ja annat heille vain sen vastauksen minkä he kirjoissaan sinulle antoivat siihen kysymykseen. ymmärrän että harmittaa jos tuntuu että kysymykset ovat "hölmöjä" tai niissä ei tunnu olevan järkeä tai "kyselevät mitättömiä" mutta virheitä niissä ei ole.
Jännä juttu, että sisäänpäässeiden mielestä kysymyksissä ja vastauksissa ei ole koskaan virheitä. Kyllä niissä on. Jos ei olisi, olisi kai Helsingin yliopisto keksinyt täydellisyyden, joka muulta maailmalta vielä puuttuu. Mielenkiintoinen tehtävä oli tänä vuonna sellainen, jossa alussa puhuttiin kuorma-autoista ja kesken tehtävän ne muuttuivat pakettiautoiksi. Lopputulema oli, että HY hyväksyi siinä kohdassa kaikki vastaukset oikeiksi (monivalinta), koska tosiasiallisesti oikeaa vastausta ei voinut ollakaan.
Joten se siitä virheettömyydestä.
Ja mitä tulee siihen, mitä pääsykoekirjassa lukee: minähän vastasin tehtävään nimenomaan pääsykokekirjan kirjaimellisen tekstin mukaan. Tulkinta tulee siitä, tarkoittaako tehtävän teksti velkakirjan osalta sitä, että sana "lauantai" luki velkakirjassa vai ei lukenut. Ja sitä ei tosiasiassa pysty 100-prosenttisella varmuudella tietämään. Minä luin tehtävän siten, että velkakirjaan oli kirjoitettu sana lauantai. Mutta se sai tehtävästä pisteen, joka ei kiinnittänyt huomiota sanaan lauantai tai ei muistanut siihen liittyviä poikkeuksia tai tulkitsi, että lauantaista ei ollut nimenomaisesti sovittu. Sillä, miten hyvin osasi pääsykokekirjan tekstin, ei siis itse asiassa ollut kuin sekundääristä merkitystä. Primääri merkitys on annettu sille, mitä tehtävän kirjoittaja tarkoitti, vaikka sitä tarkoitusta ei pysty yksiselitteisesti ja kiistattomasti tekstistä tulkitsemaan.
Joten, please, älkää tuputtako tota omahyväistä paskaa, että pääsykokeissa ei ole virheitä. Kyllä niissä on. Maailma ei ole virheetön edes yliopiston pääsykokeissa.
Ai niin, vielä sellainen asia: Katsoin tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat vuodesta 2004 asti. Joka vuosi on tehty itseoikaisuja. Niiden lisäksi on hyväksytty valituksia. Jos virheitä ei kerran kokeissa tai niiden arvosteluissa ole, niin miksi näitä oikaisuja sitten ylipäätään tehdään??
Ja mitähän sanoisivat ne jo hyväksytyt, jos he tipahtaisivatkin itseoikaisun tuloksena? Tuskinpa pitäisivät järjestelmää kovin reiluna. Laki estää sen, että oikaisun tuloksena jo valitut tipahtaisivat. Joten joka vuosi opinahjoon pääsee pääsykokeen perusteella niitä, joiden ei olisi pitänyt päästä. Talk about fairness.
Entä sitten kysymys, johon kysymykseen: "Oliko A:lla oikeus esiintyä velkoja ja jos oli, niin koko summan osalta vai osittain?" oikea vastaus oli mallivastauksen mukaan: "B:llä oli velvollisuus maksaa H:lle 35.000 euroa." Mallivastauksen perusteluissa luki, että piti maksaa A:lle, mutta niin tai näin: millään määrällä kirjojen lukemista en olisi keksinyt, että kysymykseen pitää vastata tuolla tavalla. Varsinkaan kun mallivastauksen perusteluissa toisaalta sanottiin, että olennaista oli havaita mahdollinen kuittausoikeus, mutta eri kohdassa samoja perusteluja sanottiin, että kuittausta ei tarvinnut käsitellä. Siis, mitä ihmettä kysymykseen piti vastata?
Jos joku osaa kertoa minulle, miten kysymys, mallivastaus ja mallivastauksen perustelut muodostavat loogisen kokonaisuuden, niin perun kaikki pahat puheeni pääsykokeen tuuriperäisyydestä.
Pakko vastata nyt kollektiivisesti kaikille valittajille. LOPETTAKAA SE MUSSUTTAMINEN!!! Lukekaa ensi kerralla kunnolla ja yrittäkää uudelleen. Oikiksen pääsykoe on siitä epäkiitollinen, että pisteitä saa siitä, että laskettelee kirjan tekstiä ulkoa. Ulkoaopettelu vaatii verta, hikeä ja kyyneliä, muta ei siinä mitään sen ihmeellisempää ole. Toki systeemistä voi olla eri mieltä, mutta yhden ihmisen mielipide ei paljon asiaa muuta suuntaan eikä toiseen, joten eikös nyt vaan olisi helpompaa sopeutua siihen systeemiin kuin muuttaa siitä. Ette ole "väärinkohdeltuja", vaan ette vain yksinkertaisesti ole vastanneet siihen mitä kysyttiin.
Moikka!
Edellinen kirjoittaja on täysin oikeassa. Väitän kuitenkin, että oma tietotasoni riitti tänä vuonna. Jäin kuitenkin 3 pistettä. Myönnän, että olin ylikunnossa. Laitoin B ja Z 2b -tehtävässä väärinpäin, joista meni 4 pongoo. Toiset neljä lähti 4a -tehtävässä, jossa tulkitsin tehtävänannon toisin päin mitä olivat halunneet mallivastauksessa. Tämä menee vain ylikunnon piikkiin ja hieman huonon suomen.
Ensi vuonna kanssani hakevat annan teille neuvoksi, ettette vedä heti ekasta viikosta lähtien 50 tehokkaan tunnin viikkoja, 40 riittää ekat kolme viikkoa. Todistettu.