Toissa viikonloppuna mökilläni (Keski-Suomessa Keiteleen rannalla) kiinnitti huomiota
isokokoisten tummien vesilintujen parvi (7kpl), jotka lensivät joidenkin merilintujen tapaan hyvin
tiiviinä parvena.
Arvelin niitä rannalta alkuun mustalinnuiksi, vaikka vaikuttivatkin isommilta. En ole kesällä koskaan nähnyt
näillä seuduilla mustialintuja, joten kiinnostus heräsi. Myöhään syksyllä muuttoaikaan niitä kyllä Keiteleellä näkee.
Välillä linnut istuivat pitkiä aikoka selkävesillä. Myös vedessä parvi oli hyvin tiivis. En nähnyt lintujen sukeltavan kertaakaan.
Kun menin kajakilla katsomaan niitä lähempää, ne päästivät noin 100 metrin päähän. Aaltoa oli kohtalaisesti, joten kiikarilla kiikkerästä kajakista ei pystynyt kovin tarkaaan havainnoimaan.
Linnut olivat mustia ja tummanruskeita. Joillan poskessa ehkä hiukan vaaleanpaa. Kun ne lähtivät lentoon, oli lintujen siivissä selkeä isokokoinen valkoinen alue, joka erottui lennossa läheltä erittäin hyvin. Muutoin linnut olivat vatsa mukaanlukien tummia. Niinpä päädyin siihen, että linnut olivatkin pilkkasiipiä. Mustalintu on poissuljettu vaihtoehto.
En ole ennen nähnyt Pilkkasiipiä sisäjärvississä keskellä kesää. Pohjoisen suurilla järvillä kyllä syksyllä muuttoaikaan, mutta silloinkin hyvin harvoin.
Kiertelevätkö nuoret pesimättömät pilkkasiivet Etelä- ja Keski-Suomen suurilla sisäjärvillä?
Kuinka yleisiä tällaiset havainnot ovat?
Mitä muita vaihtoehtoja linnuille voisi olla kuin pilkkasiipi?
isokokoisten tummien vesilintujen parvi (7kpl), jotka lensivät joidenkin merilintujen tapaan hyvin
tiiviinä parvena.
Arvelin niitä rannalta alkuun mustalinnuiksi, vaikka vaikuttivatkin isommilta. En ole kesällä koskaan nähnyt
näillä seuduilla mustialintuja, joten kiinnostus heräsi. Myöhään syksyllä muuttoaikaan niitä kyllä Keiteleellä näkee.
Välillä linnut istuivat pitkiä aikoka selkävesillä. Myös vedessä parvi oli hyvin tiivis. En nähnyt lintujen sukeltavan kertaakaan.
Kun menin kajakilla katsomaan niitä lähempää, ne päästivät noin 100 metrin päähän. Aaltoa oli kohtalaisesti, joten kiikarilla kiikkerästä kajakista ei pystynyt kovin tarkaaan havainnoimaan.
Linnut olivat mustia ja tummanruskeita. Joillan poskessa ehkä hiukan vaaleanpaa. Kun ne lähtivät lentoon, oli lintujen siivissä selkeä isokokoinen valkoinen alue, joka erottui lennossa läheltä erittäin hyvin. Muutoin linnut olivat vatsa mukaanlukien tummia. Niinpä päädyin siihen, että linnut olivatkin pilkkasiipiä. Mustalintu on poissuljettu vaihtoehto.
En ole ennen nähnyt Pilkkasiipiä sisäjärvississä keskellä kesää. Pohjoisen suurilla järvillä kyllä syksyllä muuttoaikaan, mutta silloinkin hyvin harvoin.
Kiertelevätkö nuoret pesimättömät pilkkasiivet Etelä- ja Keski-Suomen suurilla sisäjärvillä?
Kuinka yleisiä tällaiset havainnot ovat?
Mitä muita vaihtoehtoja linnuille voisi olla kuin pilkkasiipi?
Vastaukset 6
Vanhimmat
otsikkoon
harvinaisia ovat mutta ei mahdottomia kuitenkaan. Atlaksen mukaan rannikolla Olun seudulla ja Lapissa mutta ei Kainuussa eikä Savossa. Toinen mahdollisuus mutta vieläkin harvinaisempi on Riskilä
Kaippa niitä pilkkasiipiä tuohonkin aikaan jokusia pesimättömiä lentelee keski-suomen järvillä tai järvien yli. Tosin aika vähäisiä määriä. Nyt myöhemmin niitä voi nähdä jo helpommin.
Tuntomerkit tosin voit vielä varmistaa lintuoppaita selaamalla.
Riskilä on pienempi vain alle 40cm. Pilkkasiipi taas yli 50cm
Eikö riskilän nokka ole mieluummin terävä, kuten kuikalla, kuin sorsalintujen lättänokka?
Näkemieni lintujen nokka oli samaa mallia kuin telkällä ja sorsilla. Otsa oli korkeahko.
Kuvauksen perusteella linnut ovat olleet pilkkasiipiä.
Havainto on sikäli tyypillinen, että nimen omaan koiraat lentävät pesinnän jälkeen takaisin etelään jo alkukesästä alkaen. Kyseessä on ns. sulkasatomuutto. Juurikin tähän aikaan, etenkin sateisina päivinä ja niiden jälkeen, voi nähdä levähtäviä parvia mm. sisämaajärvillä. Nuoret ja naaraat muuttavat sitten myöhemmin pitkin syksyä. Mainittakoon toki, että syksyisten nuorien ja naaraiden mukana voi lentää koiraitakin, samoin kesäisten koiraiden kanssa voi lentää naaraita, mutta pääasiallinen muuttojärjestys menee siten, että koiraat muuttavat etelään jo kesällä ja naaraat ja nuoret vasta syksyllä. Mainittakoon, ettei Lintuatlas luonnollisestikaan kerro kuin pesintään viittaavat havainnot, kun taas suurin osa pilkkasiipihavainnoista koskee arktista pesimälinnustoa, joka vain muuttaa Suomen läpi pesimäalueidensa ja talvehtimisalueidensa välillä.
Ja mitä tulee riskiläspekulointiin, niin riskilä on hyvin harvinainen vieras sisämaassa ja on suoraan sanottuna lähes mahdotonta törmätä riskiläparveen sisämaassa. Eli ainakin tämän havainnon kohdalla riskilän voi unohtaa vaihtoehdoista.