En tiedä pitäisikö tästä huolestua, mutta hänestä on tullut ihan erilainen ihminen armeijassa. Toivottavasti tämä olisi vain väliaikaista. Ennen poikaystäväni oli huomaavainen ja kohtelias, nykyään hän on sellainen äijjä. On aloittanut tupakanpolton intissä, kertoo tarinoita varuskuntahuorasta, joka oli tullut häneltäkin pummaamaan tupakkaa ja ehdottelemaan seksiä, kertoo muutenkin pervoja juttuja ja haluaa rajua seksiä, missä ei sinänsä ole vikaa, mutta lomilla tuntuu, etten saa yhtään hellyyttä ja rakkautta, että se on vain pelkkää seksiä ja miehen paineiden poistoa.
Tupa on täynnä samanlaisia äijjiä, joten puhelimessakin on hankala sanoa rakkaudenosoituksia tai yhtään mitään. On vain helppo kiroilla, manata inttiä ja jutella pervoja. Lomilla poikaystävä on tietysti väsynyt ja jotenkin poissaoleva, itse kun haluaisin hempeillä ja olla toisen kainalossa. Lähes koko ajan on sellainen tunne, että tähänkö tämä nyt kaatuu. Viime lomilla koitin puhua asiasta poikaystävälleni, mutta hän vaan tiuskaisi, että kaikki on hyvin.
Välillä en vaan enää jaksa. Olo on kuin jollain ilmaisella lomahuoralla eikä kuin avovaimolla.
Poikaystävä muuttunut armeijassa
19
5723
Vastaukset
- trioidhas
Älä näe häntä ensi lomalla tai älä anna seksiä. Katso sitten saatteko puhetta akaiseksi vai haluaako hän erota. Kuulostaa pahalle muuttunut käytös.
- erihöajgiåa
Kai tuo joillekin on ihan tavallista käytöstä armeija-aikoina, ja tavallaan ymmärrettävääkin vaikkakin rasittavaa. Kertomasi kuulostaa osittain hyvinkin tutulta, vaikka omista noista ajoista onkin jo aikaa. Ei ole ikävä sitä vaihetta... Suhde päättyi kylläkin myöhemmin muista syistä ja onneksi päättyikin. Eli ei se intti suhdettanne lopeta, jos vain itse jaksat olla kärsivällinen ja pistää vähäksi aikaa omia tarpeitasi sivuun, mutta mieti nyt onko suhteenne niin loistava että sitä kannattaa jatkaa kaikesta huolimatta... Jos on, niin sitten vaan toivot, että pahin vaihe menee pian ohi, koska tuskinpa stressaantunutta ihmistä kannattaa lähteä painostamaankaan käyttäytymään jotenkin muuten, vaikka tietysti voit hienovaraisesti selvitellä hänelle omia toiveitasi. Jos et jaksa niin et jaksa, kyllä eroja tulee varmaan pienemmistäkin syistä.
- ap
En mä tässä ole siis jättämässä, pelkään vaan sitä, että muhun on kyllästytty ja poikaystäväni jättää mut. En muista edes koska viimeksi hän olisi oma-aloitteisesti kertonut rakastavansa mua ja viimeksi tekstiviestikin tullut viikko sitten. Tuntuu, että muut saa tekstareita poikaystäviltään päivittäin.
- ilkiä
ap kirjoitti:
En mä tässä ole siis jättämässä, pelkään vaan sitä, että muhun on kyllästytty ja poikaystäväni jättää mut. En muista edes koska viimeksi hän olisi oma-aloitteisesti kertonut rakastavansa mua ja viimeksi tekstiviestikin tullut viikko sitten. Tuntuu, että muut saa tekstareita poikaystäviltään päivittäin.
Toivottavasti jättää. Mä en ainakaan jaksais olla tollasen kanssa.
- ap
ilkiä kirjoitti:
Toivottavasti jättää. Mä en ainakaan jaksais olla tollasen kanssa.
Okei, mä voin kertoa sitten sulle miten kävi :D
- nax
ap kirjoitti:
En mä tässä ole siis jättämässä, pelkään vaan sitä, että muhun on kyllästytty ja poikaystäväni jättää mut. En muista edes koska viimeksi hän olisi oma-aloitteisesti kertonut rakastavansa mua ja viimeksi tekstiviestikin tullut viikko sitten. Tuntuu, että muut saa tekstareita poikaystäviltään päivittäin.
Sympatiani ovat kyllä sun puolellasi tässä asiassa. Suosittelen vielä puhumista poikaystäväsi kanssa, mutta lohdutuksen sanaksi voin sanoa sen, että monelle miehelle armeija on sen verran kova elämänmuutos, että on vaikea lomillakaan rentoutua kunnolla tai ehkä hänen on vaikea osoittaa hellyyttä sanoin tai teoin sua kohtaan.
Voimia sulle. Kysy itseltäsi jaksatko tuollaista kauaa, koska jos tuo sama jatkuu, on parempi päättää suhde.
Oma tilanteeni on melkein yhtä ikävä. En tiedä missä mennään, jätkä luultavasti haluaa minusta vain pelkkää seksiä lomillaan. Mitä nyt häntä yritän tulkita. Emme seurustele, mutta tämä suhteemme ei ole mikään uusi juttu. On sitä seksisuhteeksikin kutsuttu..
- ex-inttileski
Armeija on aika rankka paikka miehelle aluksi... Milloin hän on mennyt sinne? Jos siitä on jo kauan, niin syytä on vähän huolestua. Jos siitä on lyhyt aika, en ihmettele ollenkaan, vaikka käytös on muuttunutkin äijämäisemmäksi. Siellä on kuitenkin tupa täynnä miehiä, eikä ole ollenkaan itsestäänselvyys hempeillä puhelimessa tms... Viikonloppuna saattaa olla melko väsy, varsinkin jos on joutunut sykkimään paljon maastoharjoituksissa, marsseilla tms.. Anna poikaystävällesi aikaa, älä tee hätäisiä päätöksiä. Luulen, että hän haluaa olla viikonloput rauhassa ja levossa, kerrankin kun sitä omaa aikaa on tarjolla - intissä sitä ei juurikaan ole.
Siitä on pari vuotta, kun oma poikaystäväni kävi armeijan. Hän muuttui myös hieman äijämäisemmäksi, ja viikonloppuvapailla haki ennen kaikkea seksuaalista tyydytystä - paineet varmaan kasvoivat parinkin viikon kiinnioloilla sellaisiksi, ettei jaksanut kovin hellä ja herkkä rakastaja olla. Armeijasta päästyään hän oli melko lailla oma itsensä, eli ei jäänyt liiallinen äijävaihe päälle. :D Mitä nyt niitä inttijuttuja sai sitten kuunnella todelliseen kyllästymiseen saakka.
Kiteytettynä: koeta ymmärtää poikaystäväsi tilannetta, ja anna hänelle mahdollisuus ja aikaa. Mieti omalle kohdallesi samankaltaista tilannetta. Jos välinpitämättömyys vain jatkuu, niin sitten kannattaa miettiä tarkasti.
Koeta vielä puhua tilanteesta ja kerro oma kantasi tuosta itsesi lomahuoraksi tuntemisesta, ja muistakin tuntemuksistasi. Onko hän ollut muuten hyvä puhumaan asioista? - Intistä 2003 päässyt
Joo, sellaista se armeija-aika oli myös itsellenikin. Ehkä se on vaikeaa ymmärtää sellaisen joka ei ole itse siellä ollut, mutta kun on 18-19 vuotias poika, ympärillä pyörii 24/7 samanikäistä yhtä keskenkasvuista porukkaa, niin eihän se ole mikään ihme että myös niiden omien juttujen taso laskee huonompaan suuntaan. Seksiä ei paljoa ole, eikä aina edes näe naista useampaan päivään, ja runkkaaminenkin on monelle melko vaikeaa siellä, ja tähän kun lisätään vielä se normaali 18 vuotiaan seksuaalivietti, niin eihän se mikään ihme ole että niin jutut kuin ajatuksetkin pyörivät siinä seksissä kaiket päivät. Se että intissä ollaan 24/7, myös lomilla on myös täyttä totta, siitä ajatusmaailmaan on vaikea päästää irti muutaman päivän lomalla kun siihen on jo ehtinyt tottua. Viikonloppulomalla käydään vain joko juomassa tai naimassa, onnekkaimmat niitä molempia.
Mutta älä huoli, tuo kaikki on vain hetkellistä. Kun armeija sitten jonain kauniina päivänä päättyy, niin miehesi palaa entiselleen, ainakin noin pääpiirteittäin. Toki hän on siellä voinut muutaman "tuhman" jutun oppia ja kielenkäyttö voi olla vähän aikaa siviilissä vielä hakusssa, mutta nopeasti se sitten palaa sille entiselle tasolleen, kuten myös tuo teidän parisuhteenne. Pien se inttiaika on vain muisto mielessä ja ehkä jokin ääliöinttikaveri jonka mies näkee vuosien jälkeen ja taantuu taas hetkeksi tuolle samalle 18v tasolle, olipa hän sitten 30 tai 50. Tosin joillekin meistä tuo armeija toimii myös henkisenä kasvattajana ja sieltä päästestään jotkin meistä ovat henkisesti kasvaneet useilla vuosilla, joten jos tuo tiedän suhteenne on ollut jonkin ns. seksintäytteinen teinisuhde, niin mies voi ehkä sen päättääkin, myös sinä huomaat että poikaystäväsi ei ehkä enää ole se saman kuin aiemmin, vaan hänestä on tullut vanhempi, eikä hän siksi enää kiinnosta sinua. Sitä myös huomaa toisen muuttuvan paljonkin kun häntä ei enää välttämättä edes joka viikko tapaa, sama muutos olisi voinut ehkä jäädä huomaamattakin jos olisit häntä tavannut päivittäin, nyt se muutos on vain silmiinpistävämpää. Toki jokainen miestä on yksilö ja armeija vaikutta erillalailla miehin kaikkiin.
Mutta älä nyt miestäsi ainakaan hänen inttiaikanaan jätä. Et voi kuvitellakaan kuinka tärkeää se seksi lomalla olevalle inttipojalle on. Itselläni parisuhde kariutui kun armeijaa oli jäljellä jotain 2 kuukautta ja kyllä siinä melko kamala olo oli kun tiesi ettei saa pimppaa lomilla.- ap
En todellakaan ole siis jättämässä, rakastan poikaystävääni yli kaiken ja totta kai me tästä intistä selvitään, jos se musta on kiinni! Poikaystäväni ei vaan aina ole ollut varma meidän suhteesta, viikko ennen inttiä hän halusi miettiä, että haluaako jatkaa ja päätyi siihen, että jatketaan. Nyt sitten kerroin puhelimessa hänelle, että minusta hän on muuttunut siellä intissä ja kysyin samalla, että miettiikö hän vielä eroa. Ei kuulemma miettinyt, mutta sain haukut, kun en mukamas luota häneen ja en tiedä, millaista intti on, että turha valittaa turhasta.
No, aloin sitten itkemäänkin puhelimessa, vaikka tiedän, että poikaystäväni ei kestä yhtään itkua. Tuli vaan kamalan paha olo ja itku purkautui, vaikka yritin pidätellä. Poikaystäväni suuttui ja alkoi huutamaan. Ei kuulemma kestä enää, eikä jaksa tapella minun kanssa, vaikka missään vaiheessa en halunnut tietenkään tapella. Kerroin vain miltä musta tuntuu. Yritin siinä itkun lomassa sanoa, että ei lopeteta puhelua näin, mutta iski sitten luurin korvaan :(
Mä en tosiaankaan tiiä, miten mä aina onnistun tekemään kaiken väärin. Mä oon kolunnut varmaan koko internetin läpi kaikenlaisia parisuhdevinkkejä, että miten voisin kertoa tunteistani ja huolistani kumppanille ilman, että se räjähtää. Yksikin sana tai teko väärin, niin tulee huutoa ja luuria korvaan. Mä oon niin hukassa vaikeempien asioiden kommunikoinnin kanssa, kun tuntuu, ettei poikaystävä kestä kuulla niitä ollenkaan. Se sanoi jo puhelimessakin, että sitä kaduttaa, että ylipäätänsä soitti mulle. Sanoin, että älä sano noin, toi sattuu. Iski vaan luurin korvaan ilman minkäänlaista empatiaa.
Tää nyt meni vähän aiheen vierestä, koska toi ongelma on ollut jo ennen inttiä. Se on tosta sen aggressiivisesta riitelystä ja temperamentistaan jutellut myös äitinsäkin kanssa, kun eihän sitä voi olla kuulematta ja huomaamatta, kun toinen vaan paukuttaa ovia ja huutaa ja riehuu. Ei se tosin ketään muuta kohtaan ole tuollainen paitsi mua, joten on tässä monesti tullut mietityttä, että vika on mussa. Ehkä nytkin olisi vaan parempi, että oon hiljaa ja annan sen olla kunnon äijjä koko inttiajan ja katon sitten siviiliin päästyä, että jatkuuko polttelu ja huono huumori.
Kiitos viesteistä kaikille :) - ^P^
ap kirjoitti:
En todellakaan ole siis jättämässä, rakastan poikaystävääni yli kaiken ja totta kai me tästä intistä selvitään, jos se musta on kiinni! Poikaystäväni ei vaan aina ole ollut varma meidän suhteesta, viikko ennen inttiä hän halusi miettiä, että haluaako jatkaa ja päätyi siihen, että jatketaan. Nyt sitten kerroin puhelimessa hänelle, että minusta hän on muuttunut siellä intissä ja kysyin samalla, että miettiikö hän vielä eroa. Ei kuulemma miettinyt, mutta sain haukut, kun en mukamas luota häneen ja en tiedä, millaista intti on, että turha valittaa turhasta.
No, aloin sitten itkemäänkin puhelimessa, vaikka tiedän, että poikaystäväni ei kestä yhtään itkua. Tuli vaan kamalan paha olo ja itku purkautui, vaikka yritin pidätellä. Poikaystäväni suuttui ja alkoi huutamaan. Ei kuulemma kestä enää, eikä jaksa tapella minun kanssa, vaikka missään vaiheessa en halunnut tietenkään tapella. Kerroin vain miltä musta tuntuu. Yritin siinä itkun lomassa sanoa, että ei lopeteta puhelua näin, mutta iski sitten luurin korvaan :(
Mä en tosiaankaan tiiä, miten mä aina onnistun tekemään kaiken väärin. Mä oon kolunnut varmaan koko internetin läpi kaikenlaisia parisuhdevinkkejä, että miten voisin kertoa tunteistani ja huolistani kumppanille ilman, että se räjähtää. Yksikin sana tai teko väärin, niin tulee huutoa ja luuria korvaan. Mä oon niin hukassa vaikeempien asioiden kommunikoinnin kanssa, kun tuntuu, ettei poikaystävä kestä kuulla niitä ollenkaan. Se sanoi jo puhelimessakin, että sitä kaduttaa, että ylipäätänsä soitti mulle. Sanoin, että älä sano noin, toi sattuu. Iski vaan luurin korvaan ilman minkäänlaista empatiaa.
Tää nyt meni vähän aiheen vierestä, koska toi ongelma on ollut jo ennen inttiä. Se on tosta sen aggressiivisesta riitelystä ja temperamentistaan jutellut myös äitinsäkin kanssa, kun eihän sitä voi olla kuulematta ja huomaamatta, kun toinen vaan paukuttaa ovia ja huutaa ja riehuu. Ei se tosin ketään muuta kohtaan ole tuollainen paitsi mua, joten on tässä monesti tullut mietityttä, että vika on mussa. Ehkä nytkin olisi vaan parempi, että oon hiljaa ja annan sen olla kunnon äijjä koko inttiajan ja katon sitten siviiliin päästyä, että jatkuuko polttelu ja huono huumori.
Kiitos viesteistä kaikille :)Hei Ap,
En lukenut kaikkia viestejä, mutta vastaan ensimmäiseen kirjoitukseesi.
Minun mies oli n. neljä vuotta sitten armeijassa. Hän on aina ollut kohtelias ja hyväkäytöksinen mies, ja minulle aina hyvin hellä. Armeija oli hänelle aika kova paikka, mutta hänen käytöksensä minua kohtaan ei muuttunut, päinvastoin; hänen tunteensa minua kohtaan vain vahvistui. Ikävä oli suuri molemminpuolin ja kaikilla lomilla mies tuli minun luokse, ei lähtenyt kavereidensa kanssa ryyppäämään tms. vaikka sanoin hänelle että voi vapaasti mennä.
Eli minun mielestä poikaystäväsi käytös on melko sovinistista ja epäkypsää, et varmasti ansaitse moista käytöstä. Ymmärrän hyvin ikäväsi ja hellyyden kipeyden ja varmasti sinuun sattuu, kun mies sitten tuolla tavalla käyttäytyy.
Kannattaa ehdottomasti jutella hänen kanssaan tai sitten osoitat muulla tavalla, että tuollainen käytös ei ole mistään kotoisin. Älä anna hänen käyttää sinua hyväkseen. - ap
^P^ kirjoitti:
Hei Ap,
En lukenut kaikkia viestejä, mutta vastaan ensimmäiseen kirjoitukseesi.
Minun mies oli n. neljä vuotta sitten armeijassa. Hän on aina ollut kohtelias ja hyväkäytöksinen mies, ja minulle aina hyvin hellä. Armeija oli hänelle aika kova paikka, mutta hänen käytöksensä minua kohtaan ei muuttunut, päinvastoin; hänen tunteensa minua kohtaan vain vahvistui. Ikävä oli suuri molemminpuolin ja kaikilla lomilla mies tuli minun luokse, ei lähtenyt kavereidensa kanssa ryyppäämään tms. vaikka sanoin hänelle että voi vapaasti mennä.
Eli minun mielestä poikaystäväsi käytös on melko sovinistista ja epäkypsää, et varmasti ansaitse moista käytöstä. Ymmärrän hyvin ikäväsi ja hellyyden kipeyden ja varmasti sinuun sattuu, kun mies sitten tuolla tavalla käyttäytyy.
Kannattaa ehdottomasti jutella hänen kanssaan tai sitten osoitat muulla tavalla, että tuollainen käytös ei ole mistään kotoisin. Älä anna hänen käyttää sinua hyväkseen.Ihana kuulla, että teillä meni noin! Noin sen musta kuuluisikin mennä, jos toista rakastaa ja ikävöi.
Mä en vaan tiedä, että miten jutella äkkipikaisen miehen kanssa. Tuntuu, että kaikesta tulee riitaa, jos otan ongelmia esille, ilmeisesti huono stressinsietokyky. Poikaystäväni kerran jopa kehotti mua tappamaan itseni ja on sanonutkin, että on ollut lähellä lyödä turpaan :D En kyllä ole ottanut pitkään aikaan tollaisia puheita tosissani, vaikka ne joka kerralla satuttaa. Hänen isänsäkin on uhannut jättää vaimonsa ja lapset ja muuta kamalaa, kun on ollut vihainen. Perinyt varmaan tuon hullun temperamenttinsa ja äkkipikaisuuden isältään tai sitten vaan oppinut huonoja käyttäytymismalleja.
Koitan siis pitää meidän parisuhteen mahdollisimman tasapainoisena ja ongelmattomana, mutta minkäs välillä tunteillaan mahtaa, kun kyllä muakin alkaa joskus jotkut asiat ärsyttämään ja tekee mieli valittaa. - htaqnhgkn
No on se armeija monille rankkaa totta kai, mutta ei kai nyt ketään voi ohjeistaa antamaan pelkästään pillua siksi, että se on inttipojalle niin tärkeää sitä saada, viis omista tunteista. Että voi voi, enhän mä voi sitä jättää, kun eihän se raukka varmaan edes saa pesää keltään enää...
- Inna...
ap kirjoitti:
Ihana kuulla, että teillä meni noin! Noin sen musta kuuluisikin mennä, jos toista rakastaa ja ikävöi.
Mä en vaan tiedä, että miten jutella äkkipikaisen miehen kanssa. Tuntuu, että kaikesta tulee riitaa, jos otan ongelmia esille, ilmeisesti huono stressinsietokyky. Poikaystäväni kerran jopa kehotti mua tappamaan itseni ja on sanonutkin, että on ollut lähellä lyödä turpaan :D En kyllä ole ottanut pitkään aikaan tollaisia puheita tosissani, vaikka ne joka kerralla satuttaa. Hänen isänsäkin on uhannut jättää vaimonsa ja lapset ja muuta kamalaa, kun on ollut vihainen. Perinyt varmaan tuon hullun temperamenttinsa ja äkkipikaisuuden isältään tai sitten vaan oppinut huonoja käyttäytymismalleja.
Koitan siis pitää meidän parisuhteen mahdollisimman tasapainoisena ja ongelmattomana, mutta minkäs välillä tunteillaan mahtaa, kun kyllä muakin alkaa joskus jotkut asiat ärsyttämään ja tekee mieli valittaa.Kuulostaa aika pelottavalta :O
Oletko ajatellut, että tuommoinen käytös voi joskus oikeasti purkautua sinuun pahimmassa tapauksessa fyysisenä väkivaltana..?
Tyttö hyvä, ei ole sinun tehtävä "pitää suhdetta tasapainoisena". Sinun pitää nyt ajatella itseäsikin hei! Se mieshän pompottaa sinua kuus nolla. Et varmaan itse huomaa, mutta pyrit koko ajan vain miellyttämään miestäsi. Entä sinä? Mitä sinä haluat suhteelta? Pelkkää seksiä, uhkailua ja sitä että saat koko ajan pelätä, milloin mies purkaa agressiivisuutensa sinuun?
Jos et halua erota miehestäsi, niin tee asialle kuitenkin jotain! Ihan sama vaikka suuttuu ja hermostuu! Vai sitäkö juuri pelkäät, sitä että mies käy sinuun käsiksi? Ei sellainen ole rakkautta. - intti takana jo -98
ap kirjoitti:
En todellakaan ole siis jättämässä, rakastan poikaystävääni yli kaiken ja totta kai me tästä intistä selvitään, jos se musta on kiinni! Poikaystäväni ei vaan aina ole ollut varma meidän suhteesta, viikko ennen inttiä hän halusi miettiä, että haluaako jatkaa ja päätyi siihen, että jatketaan. Nyt sitten kerroin puhelimessa hänelle, että minusta hän on muuttunut siellä intissä ja kysyin samalla, että miettiikö hän vielä eroa. Ei kuulemma miettinyt, mutta sain haukut, kun en mukamas luota häneen ja en tiedä, millaista intti on, että turha valittaa turhasta.
No, aloin sitten itkemäänkin puhelimessa, vaikka tiedän, että poikaystäväni ei kestä yhtään itkua. Tuli vaan kamalan paha olo ja itku purkautui, vaikka yritin pidätellä. Poikaystäväni suuttui ja alkoi huutamaan. Ei kuulemma kestä enää, eikä jaksa tapella minun kanssa, vaikka missään vaiheessa en halunnut tietenkään tapella. Kerroin vain miltä musta tuntuu. Yritin siinä itkun lomassa sanoa, että ei lopeteta puhelua näin, mutta iski sitten luurin korvaan :(
Mä en tosiaankaan tiiä, miten mä aina onnistun tekemään kaiken väärin. Mä oon kolunnut varmaan koko internetin läpi kaikenlaisia parisuhdevinkkejä, että miten voisin kertoa tunteistani ja huolistani kumppanille ilman, että se räjähtää. Yksikin sana tai teko väärin, niin tulee huutoa ja luuria korvaan. Mä oon niin hukassa vaikeempien asioiden kommunikoinnin kanssa, kun tuntuu, ettei poikaystävä kestä kuulla niitä ollenkaan. Se sanoi jo puhelimessakin, että sitä kaduttaa, että ylipäätänsä soitti mulle. Sanoin, että älä sano noin, toi sattuu. Iski vaan luurin korvaan ilman minkäänlaista empatiaa.
Tää nyt meni vähän aiheen vierestä, koska toi ongelma on ollut jo ennen inttiä. Se on tosta sen aggressiivisesta riitelystä ja temperamentistaan jutellut myös äitinsäkin kanssa, kun eihän sitä voi olla kuulematta ja huomaamatta, kun toinen vaan paukuttaa ovia ja huutaa ja riehuu. Ei se tosin ketään muuta kohtaan ole tuollainen paitsi mua, joten on tässä monesti tullut mietityttä, että vika on mussa. Ehkä nytkin olisi vaan parempi, että oon hiljaa ja annan sen olla kunnon äijjä koko inttiajan ja katon sitten siviiliin päästyä, että jatkuuko polttelu ja huono huumori.
Kiitos viesteistä kaikille :)"Poikaystäväni suuttui ja alkoi huutamaan. Ei kuulemma kestä enää, eikä jaksa tapella minun kanssa, vaikka missään vaiheessa en halunnut tietenkään tapella. Kerroin vain miltä musta tuntuu. Yritin siinä itkun lomassa sanoa, että ei lopeteta puhelua näin, mutta iski sitten luurin korvaan :( "
se on se armeija. siellä miesten pinna lyhenee ja opitaan kuinka ongelmia voi ratkaista huutamalla.
muistan itsekin kun tuli lomille ja joku pikkujuttu tökki, niin ensimmäisenä olisi haluttanut alkaa huutamaan samalla tavalla kuin intissä huudetaan. myös kaikenlaiset viivytykset saivat pinnan palamaan hyvin nopsaan.
kun poikaystävä pääsee intistä niin se palautuminen voi sitten viedä useamman kuukauden, ei se mentaliteetti jää kun kassun ovesta kävellään viimeisen kerran.
- hblh
se poika on kasvamassa mieheksi. se hakee rajojaan ja itseään ja rakentaa identiteettiään. ihan kuin sinäkin noin 14-vuotiaana. jotkut tulevat jälkijunassa.
- trioidhas
>On aloittanut tupakanpolton intissä, kertoo tarinoita varuskuntahuorasta, joka oli tullut häneltäkin pummaamaan tupakkaa ja ehdottelemaan seksiä, kertoo muutenkin pervoja juttuja ja haluaa rajua seksiä, missä ei sinänsä ole vikaa, mutta lomilla tuntuu, etten saa yhtään hellyyttä ja rakkautta, että se on vain pelkkää seksiä ja miehen paineiden poistoa.
>En muista edes koska viimeksi hän olisi oma-aloitteisesti kertonut rakastavansa mua ja viimeksi tekstiviestikin tullut viikko sitten. Tuntuu, että muut saa tekstareita poikaystäviltään päivittäin.
>Poikaystäväni ei vaan aina ole ollut varma meidän suhteesta, viikko ennen inttiä hän halusi miettiä, että haluaako jatkaa ja päätyi siihen, että jatketaan. Nyt sitten kerroin puhelimessa hänelle, että minusta hän on muuttunut siellä intissä ja kysyin samalla, että miettiikö hän vielä eroa. Ei kuulemma miettinyt, mutta sain haukut, kun en mukamas luota häneen ja en tiedä, millaista intti on, että turha valittaa turhasta.
>Tuli vaan kamalan paha olo ja itku purkautui, vaikka yritin pidätellä. Poikaystäväni suuttui ja alkoi huutamaan. Ei kuulemma kestä enää, eikä jaksa tapella minun kanssa, vaikka missään vaiheessa en halunnut tietenkään tapella. Kerroin vain miltä musta tuntuu. Yritin siinä itkun lomassa sanoa, että ei lopeteta puhelua näin, mutta iski sitten luurin korvaan :(
>Yksikin sana tai teko väärin, niin tulee huutoa ja luuria korvaan.
> Se sanoi jo puhelimessakin, että sitä kaduttaa, että ylipäätänsä soitti mulle. Sanoin, että älä sano noin, toi sattuu. Iski vaan luurin korvaan ilman minkäänlaista empatiaa.
> Ei se tosin ketään muuta kohtaan ole tuollainen paitsi mua, joten on tässä monesti tullut mietityttä, että vika on mussa.
> Ihana kuulla, että teillä meni noin! Noin sen musta kuuluisikin mennä, jos toista rakastaa ja ikävöi.
> Poikaystäväni kerran jopa kehotti mua tappamaan itseni ja on sanonutkin, että on ollut lähellä lyödä turpaan :D
Lue omia ajatuksiasi uudelleen. Noista ei hyvää seuraa. Mies ei arvosta sinua yhtään, kohtelee huonosti, eikä ollenkaan välitä tunteistasi.
Miksi odottaisit inttiaikaa, että hänen käytöksensä muuttuisi? Sehän oli huonoa jo ennen inttiä. Kuten huomaat, ei ole tavat muuttunut mihinkään, kaikki menee vain pahemmaksi.
Miltä tuntuisi, jos hän jättäisi sinut heti intin jälkeen, kun on aikaa etsiä toisia naisia?
Älä ole hänelle valmiina ensi lomalla. Katso, onko hänellä sinua ikävä, jos et olekaan tavoitettavissa. Koittaako hän tavoittaa sinua?
Tuleeko riitaa, jos et anna seksiä, kun hän on kohdellut sinua huonosti puhelimessa edeltävät viikot. Jos tulee, voit olla varma, että hän ei ymmärrä, miten huonosti on sinua kohdellut.
Ansaitsisit paremman miehen. - m88helsinki
Itsekin olin yleensä lomilla huonotuulinen ja väsynyt, mutta varoin purkamasta tätä tyttöystävääni. Olin itse pasifisti, suoritin aseettomasti palveluksestani 6kk ja 6kk sivarissa, kun muut palveluserästäni lähtivät kotiin, päätin vaihtaa samalla sivariin. (mikä oli upea ratkaisu, pääsin nukkumaan seuraavat 6kk kotiin rakkaani viereen ja nähtiin päivittäin).
Mutta takaisin asiaan. Onko miehesi kuinka usein lomilla ? Itse olin lomilla vähän vajaa joka toinen viikko. Pidimme suhdetta yllä soittelemalla ja viestimällä päivittäin.
Armeijassa miehistä tulee usein sovinisteja ja älykkyys putoaa. Se johtuu yleensä siitä yleisestä ilmapiiristä, miehistä tehdään taas keskenkasvuisia poikia. Sivistyneisyys tai keskustelu eivät kuulu siihen kulttuuriin, ongelmat ratkaistaan huutamalla. Valitettavasti miehesi siirtää tätä siviilielämään, minne se ei kuulu.
Älä ryhdy miehellesi vain seksiseuraksi, seuraavan kerran katsokaa vaikka joku leffa yhdessä, viettäkää aikaa lähekkäin sohvalla, mutta ilman seksiä. Jutelkaa siitä millainen viikko hänellä oli, sinulla oli, jne. Älä aloita suoraan latomalla ongelmaa ongelman perään... - Purnukkapoika
19-vuotiaat lapset pannaan leirille syömään hernaria ja piereskelemään tuvassa. Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Pojat taantuvat 5 vuotta armeijassa. Se on nyrkkisääntö. Ne jotka eivät suostu, lähtevät "kasvamaan" E-luokkaan tai kärsivät. Useimmat valitsevat helpomman vaihtoehdon, eli sulautuvat joukkoon.
Nähkääs armeijan tupakavereita ei erotella sillä perusteella, kellä on mikäkin ÄO. Vaan samassa tuvassa vierekkäisissä punkissa makaavat alokas Metsälä, joka valmistui juuri lukiosta 4:llä ällällä, tie lääkikseen auki ja alokas Saviaho, jonka amisputki on vielä arvoitus tie vankilaan auki.
Se on sitä kuuluisaa "armeija tekee pojista miehiä", kun ne alkaa kiroilla ja jutut muuttuu härskeiksi. Useimmat eivät opi siisteiksi edes armeijassa vaan armeijan jälkeen sama meno jatkuu, luontoon ei saa enää kirveelläkään. Mutta ne jutut sentään pysyy vielä puoli vuotta, ja härskit jutut koko elämän.
Onneksi nykyään on naisiakin alokkaina, ettei enää tarvitse ihan homosteluksi mennä. - kkk88
Katsos kun intti ikäiset suomalaiset miehet on ihan vitun pentuja vielä. Sen kyllä huomasi armeijassa ihan ekana päivänä.
Poikaystäväsi kuuluu ko. kategoriaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Alle 15 oli
Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata421472Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?
Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.981365Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin
Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l3051313- 1091125
- 191081
- 661068
Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!
Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva161039- 711012
Heh, persut = vassarit = 10,0 %
Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f177892Vihdoinkin lavatansseja tv:ssä - Juhannuksena tanssitaan, bändeinä Yölintu ja Komiat!
Jes, vihdoinkin lavatansseja taas televisiossa! Keskikesän juhlaa vietetään tänä juhannuksena Tuuloksen Kapakanmäellä ju18841