Missä on Libelits?

"Käytämmehän mekin esimerkiksi nimimuotoja Maarianhamina ja Tukholma."

älä unohda älyä! kirjoitti:

"Käytämmehän mekin esimerkiksi nimimuotoja Maarianhamina ja Tukholma."

Puhummehan me Tukholmastakin, vaikka emme asu Ruotsissa. Käyttäköön siis muutkin omankielisiä nimimuotojaan - vaikka asuisivat hekin Suomessa.

muuan fenno kirjoitti:

Puhummehan me Tukholmastakin, vaikka emme asu Ruotsissa. Käyttäköön siis muutkin omankielisiä nimimuotojaan - vaikka asuisivat hekin Suomessa.

Taatusti joutuu surukin kattoo , mikä ihmeen Libelits. Missä on mikä maa..
Voihan jokainen täällä sanoo stocholm jos haluu,ylivoimainen käytäntö vaan on tukholma eikö liperiin käy sama käytäntö kysyn vaan.

Jookosta joo kirjoitti:

Taatusti joutuu surukin kattoo , mikä ihmeen Libelits. Missä on mikä maa..
Voihan jokainen täällä sanoo stocholm jos haluu,ylivoimainen käytäntö vaan on tukholma eikö liperiin käy sama käytäntö kysyn vaan.

Lue lisää

Hieman hassulta tuo Libelits tuntuu. hauskalta tuntui aikanaan ja vieläkin tuntuu historiassa väkisin suomennetut ulkomaankieleiset nimet. Oli Kaarle Suurta ja Pietari Suurta, Englannissa hallitsijoina oli Yrjöjä. Maantieteelliset nimet suomennettiin kuten tuo Stockholm. Petrograd oli Pietari ja London Lontoo etc.

Jookosta joo kirjoitti:

Taatusti joutuu surukin kattoo , mikä ihmeen Libelits. Missä on mikä maa..
Voihan jokainen täällä sanoo stocholm jos haluu,ylivoimainen käytäntö vaan on tukholma eikö liperiin käy sama käytäntö kysyn vaan.

Lue lisää

Kyllä saa surukin käyttää Liperi-nimeä, suomenkieliseen yhteyteen se kuuluukin. Mutta ei Stockholm.

8 kirjoitti:

Hieman hassulta tuo Libelits tuntuu. hauskalta tuntui aikanaan ja vieläkin tuntuu historiassa väkisin suomennetut ulkomaankieleiset nimet. Oli Kaarle Suurta ja Pietari Suurta, Englannissa hallitsijoina oli Yrjöjä. Maantieteelliset nimet suomennettiin kuten tuo Stockholm. Petrograd oli Pietari ja London Lontoo etc.

Lue lisää

Ovat ne vieläkin Kaarle Suuri, Yrjöjä ja Pietari ym. Kerran vakiintuneita ei hevin muuteta. Libelits kuuluu samaan sarjaan.

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.

Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.

Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.

wikipedia Filippiinit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Filippiinit

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.

Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.

Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.

wikipedia Filippiinit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Filippiinit

Lue lisää

Meillä on suomenkielisissä kartoissa suomen- ja kaksikielisillä alueilla melkein sataprosenttisesti suomenkieliset paikannimet. Ruotsinkieliset ovat vain rinnakkaisnimiä.
Suomentamattomia nimiä sentään rannikoilla vielä on, tunnetuin niistä kai Bodominjärvi, joka kuitenkin on puoliksi suomennettu Bodom träskistä.

Ei siis liene syytä verrata Filippiineihin.

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Ruotsinkieliset nimet johtuvat siitä että Ruotsinvallan aikana kuninkaan piti tietää valloittamiensa maidensa koko ja sijainti, jotta hän pystyi jakamaan niitä suosikeilleen ja tukijoilleen. Siksi kuninkaalla oli oma kartanpiirtäjä joka ei tietenkään tuntenut piirtämiään alueita vaan härskisti nimesi niitä ruotsiksi tutustumatta ollenkaan paikallisten, siis suomalaisten antamiin nimiin.

Näin vastaavanlaisesti on käynyt monessa maassa. Tútustukaa Filippiinien karttaan. Melkein kaikki maan paikannimet ovat espanjaksi vaikka kieltä ei enää puhuta. Silloin aikaisemminkin vain valloittajien hännystelijät opettelivat espanjan kielen. Vielä nykyäänkin Filippiinien asukkaat ovat nimetty lähes 100%sesti espanjankielisin nimin. Aivan kuten Suomessakin monilla on edelleen ruotsinkielinen nimi koska papisto oli satoja vuosia ruotsinkielistä.

Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.

wikipedia Filippiinit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Filippiinit

Lue lisää

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Mitkäs nimet täällä oikein on keinotekoisia??

Otetaan esimerkkinä Helsinki onko Helsingfors nimenä keinotekoinen?

"Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.

Helsingin kasvu oli pitkään hidasta. Paremman sataman toivossa Helsinki siirrettiin etelämmäksi kohti avomerta nykyiselle paikalleen 1600-luvun puolivälissä.

1700-luvulla Helsinki koki suuria koettelemuksia: sotia, ruttoa ja nälkävuosia. Venäläiset miehittivät Helsingin isonvihan aikana 1713 - 21 ja uudelleen 1742. Helsingin linnoittamisesta tuli Ruotsin puolustuspolitiikan tärkeä tehtävä.

Helsingin edustalle ryhdyttiin v. 1748 rakentamaan Suomenlinnan merilinnoitusta, joka kuuluu Euroopan suurimpiin. Linnoitusta kutsuttiin jo tuolloin Pohjolan Gibraltariksi. Nykyään linnoitus kuuluu Unescon maailmanperintölistalle ja vuonna 2000 se sai Europa Nostra-palkinnon."
http://www.helsinki.fi/fi/index/kaupunkijaseutu/helsinginhistorialyhyesti.html

On se vaan kovaa hommaa tuo oman maansa historian kieltäminen ja silmiensä ummistaminen todellisuudelta. Historian uudelleen kirjoituksella ja väärentämisellä oli edesmenneessä Neuvostoliitossa vankat perinteet ja teillä netti fennoilla tuntuu suurina Neuvostoliiton peesaajina olevan ihan sama meininki.

Ankdam kirjoitti:

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Mitkäs nimet täällä oikein on keinotekoisia??

Otetaan esimerkkinä Helsinki onko Helsingfors nimenä keinotekoinen?

"Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.

Helsingin kasvu oli pitkään hidasta. Paremman sataman toivossa Helsinki siirrettiin etelämmäksi kohti avomerta nykyiselle paikalleen 1600-luvun puolivälissä.

1700-luvulla Helsinki koki suuria koettelemuksia: sotia, ruttoa ja nälkävuosia. Venäläiset miehittivät Helsingin isonvihan aikana 1713 - 21 ja uudelleen 1742. Helsingin linnoittamisesta tuli Ruotsin puolustuspolitiikan tärkeä tehtävä.

Helsingin edustalle ryhdyttiin v. 1748 rakentamaan Suomenlinnan merilinnoitusta, joka kuuluu Euroopan suurimpiin. Linnoitusta kutsuttiin jo tuolloin Pohjolan Gibraltariksi. Nykyään linnoitus kuuluu Unescon maailmanperintölistalle ja vuonna 2000 se sai Europa Nostra-palkinnon."
http://www.helsinki.fi/fi/index/kaupunkijaseutu/helsinginhistorialyhyesti.html

On se vaan kovaa hommaa tuo oman maansa historian kieltäminen ja silmiensä ummistaminen todellisuudelta. Historian uudelleen kirjoituksella ja väärentämisellä oli edesmenneessä Neuvostoliitossa vankat perinteet ja teillä netti fennoilla tuntuu suurina Neuvostoliiton peesaajina olevan ihan sama meininki.

Lue lisää

Luuletko tosiaan ettei Helsingforsin alueella ollut alkuperäistä nimeä? Kuningas nimenomaan muutti paikallisen nimen ruotsinkieliseksi.

huusianna kirjoitti:

Luuletko tosiaan ettei Helsingforsin alueella ollut alkuperäistä nimeä? Kuningas nimenomaan muutti paikallisen nimen ruotsinkieliseksi.

alkuperäisen nimensä se sai Hälsingå'sta (Helsingin joki), eli nykyisestä Vantaan joesta, jonka suulle kaupunki Kustaa Vaasan määräyksestä perustettiin vuonna 1550.

"Vantaan nimien historia ja alkuperä

"Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors - Helsinginkoski), on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun vanha pitäjäjärjestelmä lakkautettiin."

"Ruotsinkieliset Vantaalla

Suomenruotsalaisten lukumäärä Vantaalla on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi heidän prosenttiosuutensa on koko ajan ollut laskusuunnassa. Vielä 1900-luvun alussa he olivat enemmistönä. Vuonna 1960 vantaalaisista noin 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2009 alussa vantaalaisista 3 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %).[18] Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on kaksikielinen, jos kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä. Prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaa#Vantaan_nimien_historia_ja_alkuper.C3.A4

Ankdam kirjoitti:

Ruotsinkieliset nimet suomenkielislle paikkakunnille ovat keinotekoisia. Ruotsinkielisille nimille ei ole mitään perusteita.

Mitkäs nimet täällä oikein on keinotekoisia??

Otetaan esimerkkinä Helsinki onko Helsingfors nimenä keinotekoinen?

"Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.

Helsingin kasvu oli pitkään hidasta. Paremman sataman toivossa Helsinki siirrettiin etelämmäksi kohti avomerta nykyiselle paikalleen 1600-luvun puolivälissä.

1700-luvulla Helsinki koki suuria koettelemuksia: sotia, ruttoa ja nälkävuosia. Venäläiset miehittivät Helsingin isonvihan aikana 1713 - 21 ja uudelleen 1742. Helsingin linnoittamisesta tuli Ruotsin puolustuspolitiikan tärkeä tehtävä.

Helsingin edustalle ryhdyttiin v. 1748 rakentamaan Suomenlinnan merilinnoitusta, joka kuuluu Euroopan suurimpiin. Linnoitusta kutsuttiin jo tuolloin Pohjolan Gibraltariksi. Nykyään linnoitus kuuluu Unescon maailmanperintölistalle ja vuonna 2000 se sai Europa Nostra-palkinnon."
http://www.helsinki.fi/fi/index/kaupunkijaseutu/helsinginhistorialyhyesti.html

On se vaan kovaa hommaa tuo oman maansa historian kieltäminen ja silmiensä ummistaminen todellisuudelta. Historian uudelleen kirjoituksella ja väärentämisellä oli edesmenneessä Neuvostoliitossa vankat perinteet ja teillä netti fennoilla tuntuu suurina Neuvostoliiton peesaajina olevan ihan sama meininki.

Lue lisää

Tietenkin Liperistä saa käyttää nimeä Libelits, mutta harva tuon sanan on tätä ennen kuullut. Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'. Nämä ruotsinkieliset nimet eivät pysy edes ruotsinkielisten mielessä - harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)

Asia voitaisiin sivuuttaa, mutta sillä on vakavakin puolensa, nimittäin hälyytyskeskukset. Olisi parempi, että yhdestä ja samasta paikasta ei käytettäisi eri nimiä. Muutenkin voitaisiin käyttää harkintaa. Ruotsinkieliset Gustaf Adolfs, Libelits ja Åminne kuuluvat huumoriosastoon, mutta esim. Ekenäs, Houtskär, Korsnäs ja Pedersöre ovat täyttä asiaa.

Vieraskieliset paikannimet ja henkilönimet, jotka viittaavat suuriin kaupunkeihin, hallitsijoihin ym. vääntyvät eri kielissä paremmin ao. kieltä vastaavaksi. Niimpä Pariisi on italiaksi 'Parigi' (-dz-), Lontoo ranskaksi 'Londres' Louis XIV ruotsiksi 'Ludvig XIV' ja Stockholm suomeksi 'Tukholma'.

Historiallisia nimiäkin joudutaan muutamaan, ja näin on Sveaborg saanut nimen Suomenlinna.

Ankdam kirjoitti:

alkuperäisen nimensä se sai Hälsingå'sta (Helsingin joki), eli nykyisestä Vantaan joesta, jonka suulle kaupunki Kustaa Vaasan määräyksestä perustettiin vuonna 1550.

"Vantaan nimien historia ja alkuperä

"Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors - Helsinginkoski), on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun vanha pitäjäjärjestelmä lakkautettiin."

"Ruotsinkieliset Vantaalla

Suomenruotsalaisten lukumäärä Vantaalla on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi heidän prosenttiosuutensa on koko ajan ollut laskusuunnassa. Vielä 1900-luvun alussa he olivat enemmistönä. Vuonna 1960 vantaalaisista noin 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2009 alussa vantaalaisista 3 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %).[18] Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on kaksikielinen, jos kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä. Prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaa#Vantaan_nimien_historia_ja_alkuper.C3.A4

Lue lisää

"--- kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta."

Onko näitä siis edelleen laskettu esimerkiksi kielilaissa? Tästä ilmenee selvä pyrkimys säilyttää vanha tilanne kaikesta kehityksestä piittaamatta. Aikanaan tulee painetta laskea kynnyksiä edelleen. Varotaankohan tässä itsensä suomenruotsalaisten vai Ruotsin reaktioita?

Aurora Koitto kirjoitti:

Tietenkin Liperistä saa käyttää nimeä Libelits, mutta harva tuon sanan on tätä ennen kuullut. Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'. Nämä ruotsinkieliset nimet eivät pysy edes ruotsinkielisten mielessä - harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)

Asia voitaisiin sivuuttaa, mutta sillä on vakavakin puolensa, nimittäin hälyytyskeskukset. Olisi parempi, että yhdestä ja samasta paikasta ei käytettäisi eri nimiä. Muutenkin voitaisiin käyttää harkintaa. Ruotsinkieliset Gustaf Adolfs, Libelits ja Åminne kuuluvat huumoriosastoon, mutta esim. Ekenäs, Houtskär, Korsnäs ja Pedersöre ovat täyttä asiaa.

Vieraskieliset paikannimet ja henkilönimet, jotka viittaavat suuriin kaupunkeihin, hallitsijoihin ym. vääntyvät eri kielissä paremmin ao. kieltä vastaavaksi. Niimpä Pariisi on italiaksi 'Parigi' (-dz-), Lontoo ranskaksi 'Londres' Louis XIV ruotsiksi 'Ludvig XIV' ja Stockholm suomeksi 'Tukholma'.

Historiallisia nimiäkin joudutaan muutamaan, ja näin on Sveaborg saanut nimen Suomenlinna.

Lue lisää

"--- kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta."

Onko näitä siis edelleen laskettu esimerkiksi kielilaissa? Tästä ilmenee selvä pyrkimys säilyttää vanha tilanne kaikesta kehityksestä piittaamatta. Aikanaan tulee painetta laskea kynnyksiä edelleen. Varotaankohan tässä itsensä suomenruotsalaisten vai Ruotsin reaktioita?

muuan fenno kirjoitti:

"--- kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta."

Onko näitä siis edelleen laskettu esimerkiksi kielilaissa? Tästä ilmenee selvä pyrkimys säilyttää vanha tilanne kaikesta kehityksestä piittaamatta. Aikanaan tulee painetta laskea kynnyksiä edelleen. Varotaankohan tässä itsensä suomenruotsalaisten vai Ruotsin reaktioita?

Lue lisää

tuli vahingossa toiseen kertaan.
Oli tarkoitukseni huomauttaa, että Jyväskylällä ei näytä olevan ruotsinkielistä nimeä. Ei ole Kuopiossakaan ollut tarvetta edes konsonanttien "ruotsalaistamiseen".

Ankdam kirjoitti:

alkuperäisen nimensä se sai Hälsingå'sta (Helsingin joki), eli nykyisestä Vantaan joesta, jonka suulle kaupunki Kustaa Vaasan määräyksestä perustettiin vuonna 1550.

"Vantaan nimien historia ja alkuperä

"Ruotsin Hälsinglandista 1300-luvulla tulleet uudisasukkaat asettuivat asumaan nykyisen Vantaan alueelle ja he nimittivät paikalla virrannutta jokea Helsinginjoeksi (ruots. Helsingå tai Helsingaa). Vantaan alkuperäinen nimi, Helsingin pitäjä (ruots. Helsinge), sai nimensä tämän joen mukaan. Sama joki tai oikeastaan yksi sen osista, Vanhankaupunginkoski, jonka nimenä oli aikoinaan Helsinge fors - Helsinginkoski), on antanut nimensä myös Helsingille (ruots. Helsingfors). Uuden kuntajaon myötä vuonna 1865 Vantaan nimeksi tuli Helsingin maalaiskunta, kun vanha pitäjäjärjestelmä lakkautettiin."

"Ruotsinkieliset Vantaalla

Suomenruotsalaisten lukumäärä Vantaalla on pysynyt vuosikymmeniä suunnilleen samalla tasolla, mutta paikkakunnalle suuntautuneen muuttoliikkeen vuoksi heidän prosenttiosuutensa on koko ajan ollut laskusuunnassa. Vielä 1900-luvun alussa he olivat enemmistönä. Vuonna 1960 vantaalaisista noin 10 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mutta vuonna 1980 enää 5 prosenttia. Vuoden 2009 alussa vantaalaisista 3 prosenttia oli ruotsinkielisiä, mikä oli selvästi vähemmän kuin muunkielisiä (6,4 %).[18] Vertailuna Helsingissä ruotsinkielisiä on 6,2 % ja Espoossa 8,6 %. Vantaa on yhä virallisesti kaksikielinen, koska kunta on kaksikielinen, jos kielivähemmistön (suomi tai ruotsi) koko on vähintään 3 000 henkilöä tai 8 % kunnan väkiluvusta. Vantaalla on hieman alle 6 000 ruotsinkielistä. Prosentuaalisesti laskettuna Vantaalla on kaikkein vähiten ruotsinkielisiä kaikista Suomen kaksikielisistä kunnista."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vantaa#Vantaan_nimien_historia_ja_alkuper.C3.A4

Lue lisää

1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

muuan fenno kirjoitti:

Meillä on suomenkielisissä kartoissa suomen- ja kaksikielisillä alueilla melkein sataprosenttisesti suomenkieliset paikannimet. Ruotsinkieliset ovat vain rinnakkaisnimiä.
Suomentamattomia nimiä sentään rannikoilla vielä on, tunnetuin niistä kai Bodominjärvi, joka kuitenkin on puoliksi suomennettu Bodom träskistä.

Ei siis liene syytä verrata Filippiineihin.

Lue lisää

Kyllä voi verrata ja todeta että Suomi on vieläkin kummallisempi maa kuin Filippiinit.

Kuten sanoin Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti, joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.

Oikeastaan myös nykyisillä ja entisillä ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset nimet ovat keinotekoisia kuten Helsingin esimerkki alla osoittaa.

huusianna kirjoitti:

Kyllä voi verrata ja todeta että Suomi on vieläkin kummallisempi maa kuin Filippiinit.

Kuten sanoin Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti, joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä.

Oikeastaan myös nykyisillä ja entisillä ruotsinkielisillä alueilla ruotsinkieliset nimet ovat keinotekoisia kuten Helsingin esimerkki alla osoittaa.

Lue lisää

"Kuten sanoin Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti, joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä. "

Suomessa siis puhutaan ruotsia yleisesti? Ok.

huusianna kirjoitti:

1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Lue lisää

Ai sitäkö että Helsinki on uudempi nimi kuin Helsingfors?

Tässä ketjussa puhutaan ruotsinkielisten nimien muka keinotekoisuudesta ja minä väitän että ne ovat usein niitä alkuperäisiä, oletko asiasta eri mieltä?
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä ja siitähän nimen omaan käy ilmi että valtaosa nimistöstä on käännetty ruotsin kielestä eikä päin vastoin.

Samasta linkistä: "Jo ennen kaupungin perustamista oli nykyisen Helsingin alueella useita ruotsinkielisiä kyliä. Niiden nimet ovat säilyneet Helsingin kaupunginosien ruotsinkielisissä nimissä. Esimerkiksi Gumtäkt (Kumpula), Kottby (Käpylä), Forsby (Koskela), Mejlans (Meilahti) ja Tölö (Töölö) ovat vanhoja kylännimiä."

Hahhaa.. Näin paljon esimerkkejä niistä ruotsalaistuneista:

"Helsingin ruotsalaistuneita paikannimiä

Uutta suomalaisasutusta Helsinki sai vasta kaupungin 1800-luvulla alkaneen kasvun myötä, jolloin myös uusille suomenkielisille nimille tuli jälleen tarvetta. Useimmissa tapauksissa nämä lainattiin ruotsista. Tällöin myös joukko vanhoja suomenkielisiä nimiä päätyi takaisin suomeen, mutta yleensä tunnistamattomaksi muuttuneessa asussa.

Esimerkiksi Huopalahden kaupunginosan nimi on laina ruotsalaisnimestä Hoplaks, joka puolestaan on lainattu keskiajalla suomesta ruotsiin. Nimen alkuperäinen asu on ollut Haapalaksi, jossa laksi on vanhempi muoto sanasta lahti. Ruotsin kielessä vuosisatojen aikana tapahtuneiden äänteenmuutosten myötä on nimi muuttunut tunnistamattomaksi. Alkuperäinen asu Hapalax esiintyy kuitenkin 1400-luvun asiakirjoissa nykyisen Haagan paikkeilla sijainneen kylän nimenä. Matalarantainen Iso Huopalahti Helsingin Talissa kasvaa tänäkin päivänä haapaa ja Pikku Huopalahden haavat kaadettiin vasta 1980-luvulla uutta kaupunginosaa rakennettaessa."
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/ruotsalaistuneita.shtml

Aurora Koitto kirjoitti:

Tietenkin Liperistä saa käyttää nimeä Libelits, mutta harva tuon sanan on tätä ennen kuullut. Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'. Nämä ruotsinkieliset nimet eivät pysy edes ruotsinkielisten mielessä - harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)

Asia voitaisiin sivuuttaa, mutta sillä on vakavakin puolensa, nimittäin hälyytyskeskukset. Olisi parempi, että yhdestä ja samasta paikasta ei käytettäisi eri nimiä. Muutenkin voitaisiin käyttää harkintaa. Ruotsinkieliset Gustaf Adolfs, Libelits ja Åminne kuuluvat huumoriosastoon, mutta esim. Ekenäs, Houtskär, Korsnäs ja Pedersöre ovat täyttä asiaa.

Vieraskieliset paikannimet ja henkilönimet, jotka viittaavat suuriin kaupunkeihin, hallitsijoihin ym. vääntyvät eri kielissä paremmin ao. kieltä vastaavaksi. Niimpä Pariisi on italiaksi 'Parigi' (-dz-), Lontoo ranskaksi 'Londres' Louis XIV ruotsiksi 'Ludvig XIV' ja Stockholm suomeksi 'Tukholma'.

Historiallisia nimiäkin joudutaan muutamaan, ja näin on Sveaborg saanut nimen Suomenlinna.

Lue lisää

"Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'."

Nyt meni pieleen. Hbl on täysin johdonmukainen ja Hufvudstadsbladetissa sanotaan pomminvarmasti aina Joensuu jos kyse on Joensuun kaupungista koska Joensuun KAUPUNGILLA ei ole ruotsinkielistä nimeä.

"Åminne, 1) del av Kurtby i Esbo stad 2) by och egendom i Pojo kn, Nyland 3) del av Yttermalax by i Malax kn, Österbotten 4) by och egendom i Halikko kn, Åbo o. Bjbgs län, fi. Joensuu"
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html

"....harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)"
Vaikea tärppi kieltämättä mutta tuolta Mikkelin suunnaltahan se Suomen ainoa kuningaskunta löytyy..

"Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31.8.1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987."
http://www.hartola.fi/

Ankdam kirjoitti:

"Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'."

Nyt meni pieleen. Hbl on täysin johdonmukainen ja Hufvudstadsbladetissa sanotaan pomminvarmasti aina Joensuu jos kyse on Joensuun kaupungista koska Joensuun KAUPUNGILLA ei ole ruotsinkielistä nimeä.

"Åminne, 1) del av Kurtby i Esbo stad 2) by och egendom i Pojo kn, Nyland 3) del av Yttermalax by i Malax kn, Österbotten 4) by och egendom i Halikko kn, Åbo o. Bjbgs län, fi. Joensuu"
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html

"....harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)"
Vaikea tärppi kieltämättä mutta tuolta Mikkelin suunnaltahan se Suomen ainoa kuningaskunta löytyy..

"Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31.8.1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987."
http://www.hartola.fi/

Lue lisää

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/finsksvensklista.html

Tässä luettelossa mainittu Joensuu/Åminne ei siis ole pohjoiskarjalalainen kaupunki, vaan länsisuomalaisia kyliä. Luettelossa asianlaita pitäisi ilmoittaa.

Ankdam kirjoitti:

"Huomasin sanan Hufvudstadsbladetissa, mutta tuo lehti ei ole johdonmukainen, sillä se ei käytä naapurikunnasta sen ruotsinkielistä nimeä 'Åminne', vaan siellä sanotaan usein suomeksi 'Joensuu'."

Nyt meni pieleen. Hbl on täysin johdonmukainen ja Hufvudstadsbladetissa sanotaan pomminvarmasti aina Joensuu jos kyse on Joensuun kaupungista koska Joensuun KAUPUNGILLA ei ole ruotsinkielistä nimeä.

"Åminne, 1) del av Kurtby i Esbo stad 2) by och egendom i Pojo kn, Nyland 3) del av Yttermalax by i Malax kn, Österbotten 4) by och egendom i Halikko kn, Åbo o. Bjbgs län, fi. Joensuu"
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/ortnamn4.html

"....harva tietää, missä on esim 'Gustaf Adolfs'. (Kyselty on!)"
Vaikea tärppi kieltämättä mutta tuolta Mikkelin suunnaltahan se Suomen ainoa kuningaskunta löytyy..

"Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31.8.1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987."
http://www.hartola.fi/

Lue lisää

Sana Joensuu/Åminne löytyy seuraavasta, Rkp:n hyväksymästä luettelosta:

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/finsksvensklista.html

Ote luettelon esiipuheesta:

Förord
Den föreliggande förteckningen över svenska ortnamn i Finland är fjärde upplagan av en publikation som tidigare har utgetts av Svenska folkpartiets centralstyrelse åren 1926, 1939 och 1963. Ännu en föregångare har namnlistan haft i den förteckning som 1897 publicerades av Svenska litteratursällskapet i Finland.
Upplagan från 1963 är numera slutsåld och har dessutom på många punkter hunnit bli inaktuell, beroende på kommunreformer och ny namngivning inom tätorter. Uppgiften att utge en ny upplaga av förteckningen har övertagits av Forskningscentralen för de inhemska språken, som sedan 1976 svarar för den officiella namnvården i landet. Den nya upplagan har redigerats vid Forskningscentralens byrå för svenska språket.
Fjärde upplagan är i princip en rättad och kompletterad version av föregångaren från 1963. Den bygger främst på tilläggsuppgifter som har införskaffats från olika statliga och kommunala myndigheter. Principerna för redigeringen är i huvudsak oförändrade och kan för det mesta redovisas med citat ur tredje upplagans förord.

muuan fenno kirjoitti:

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/finsksvensklista.html

Tässä luettelossa mainittu Joensuu/Åminne ei siis ole pohjoiskarjalalainen kaupunki, vaan länsisuomalaisia kyliä. Luettelossa asianlaita pitäisi ilmoittaa.

Lue lisää

Joensuu on siis suomeksi Åminne mutta se ei tarkoita sitä kaupunkia.

Listan lopulla sanotaan näin: "OBS! Listan är finsk-svensk. Om du söker på ett vanligt svenskt ortnamn är det inte sagt att den första träffen är den rätta! Om du söker på Brändö får du t.ex. både träffarna ’Kulosaari’ och ’Palosaari’. Se vidare webbredigerarens kommentar. "
.. ja tuo webbredigerarens kommentar-linkki ohjaa tälle sivustolle:

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/index.html#KOMM

Åminne, 1) del av Kurtby i Esbo stad 2) by och egendom i Pojo kn, Nyland 3) del av Yttermalax by i Malax kn, Österbotten 4) by och egendom i Halikko kn, Åbo o. Bjbgs län, fi. Joensuu

http://sv.wikipedia.org/wiki/Joensuu

Samoja paikannimiä esiintyy useilla eri paikkakunnilla joten niiden kanssa tulisi aina olla tarkkana niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
Totean taas että minusta on aivan erinomaisen kornia että te netti fennot täällä palstalla tämän tästä pyritte opettamaan meille natiiveille ruotsia ja kerrotte meille mitä milloinkin sopii käyttää ja mitä ei ja mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Aurora Koitto kirjoitti:

Sana Joensuu/Åminne löytyy seuraavasta, Rkp:n hyväksymästä luettelosta:

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/finsksvensklista.html

Ote luettelon esiipuheesta:

Förord
Den föreliggande förteckningen över svenska ortnamn i Finland är fjärde upplagan av en publikation som tidigare har utgetts av Svenska folkpartiets centralstyrelse åren 1926, 1939 och 1963. Ännu en föregångare har namnlistan haft i den förteckning som 1897 publicerades av Svenska litteratursällskapet i Finland.
Upplagan från 1963 är numera slutsåld och har dessutom på många punkter hunnit bli inaktuell, beroende på kommunreformer och ny namngivning inom tätorter. Uppgiften att utge en ny upplaga av förteckningen har övertagits av Forskningscentralen för de inhemska språken, som sedan 1976 svarar för den officiella namnvården i landet. Den nya upplagan har redigerats vid Forskningscentralens byrå för svenska språket.
Fjärde upplagan är i princip en rättad och kompletterad version av föregångaren från 1963. Den bygger främst på tilläggsuppgifter som har införskaffats från olika statliga och kommunala myndigheter. Principerna för redigeringen är i huvudsak oförändrade och kan för det mesta redovisas med citat ur tredje upplagans förord.

Lue lisää

.. ja tuleekin löytyä mutta se ei tarkoita Joensuun kaupunkia

ref: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9230655/45180413

Ankdam kirjoitti:

Joensuu on siis suomeksi Åminne mutta se ei tarkoita sitä kaupunkia.

Listan lopulla sanotaan näin: "OBS! Listan är finsk-svensk. Om du söker på ett vanligt svenskt ortnamn är det inte sagt att den första träffen är den rätta! Om du söker på Brändö får du t.ex. både träffarna ’Kulosaari’ och ’Palosaari’. Se vidare webbredigerarens kommentar. "
.. ja tuo webbredigerarens kommentar-linkki ohjaa tälle sivustolle:

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/ortnamn/index.html#KOMM

Åminne, 1) del av Kurtby i Esbo stad 2) by och egendom i Pojo kn, Nyland 3) del av Yttermalax by i Malax kn, Österbotten 4) by och egendom i Halikko kn, Åbo o. Bjbgs län, fi. Joensuu

http://sv.wikipedia.org/wiki/Joensuu

Samoja paikannimiä esiintyy useilla eri paikkakunnilla joten niiden kanssa tulisi aina olla tarkkana niin suomeksi kuin ruotsiksikin.
Totean taas että minusta on aivan erinomaisen kornia että te netti fennot täällä palstalla tämän tästä pyritte opettamaan meille natiiveille ruotsia ja kerrotte meille mitä milloinkin sopii käyttää ja mitä ei ja mitä mikäkin sana tarkoittaa.

Lue lisää

Koskee asia meitä suomenkielisiäkin, sillä mekin puhumme ja kirjoitamme joskus ruotsiksi. Tarvittaessa on osattava olla korrekti ja kielen mahdollisimman hyvin taitava, muuten voi jäädä alakynteen. Puhumattakaan mahdollisen opiskelun vaatimasta tarkkuudesta.

muuan fenno kirjoitti:

Koskee asia meitä suomenkielisiäkin, sillä mekin puhumme ja kirjoitamme joskus ruotsiksi. Tarvittaessa on osattava olla korrekti ja kielen mahdollisimman hyvin taitava, muuten voi jäädä alakynteen. Puhumattakaan mahdollisen opiskelun vaatimasta tarkkuudesta.

Lue lisää

.. haluat parantaa tarkkuuttasi poistamalla meiltä pari sanaa..

Tässä joku (olitko kenties sinä) vaati että meidän pitäisi väärinkäsityksiä välttääksemme lakata käyttämästä ruotsinkielisiä paikkakunnannimiä.
Teidän suomenkielisten mukavuuden tähden, meidän ruotsinkielisten pitäisi siis nöyrtyä ja luopua joistakin oman äidinkielemme paikkakunnannimistä koska te saatatte mennä niissä sekaisin!!! Kaikkea sitä kuuleekin..!!

Ankdam kirjoitti:

.. ja tuleekin löytyä mutta se ei tarkoita Joensuun kaupunkia

ref: http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/9230655/45180413

Lue lisää

JOENSUU. Stadens gamla svenska namn är Åminne, som är finlandssvenska för "åmynning".

http://sv.wikipedia.org/wiki/Joensuu

Ankdam kirjoitti:

.. haluat parantaa tarkkuuttasi poistamalla meiltä pari sanaa..

Tässä joku (olitko kenties sinä) vaati että meidän pitäisi väärinkäsityksiä välttääksemme lakata käyttämästä ruotsinkielisiä paikkakunnannimiä.
Teidän suomenkielisten mukavuuden tähden, meidän ruotsinkielisten pitäisi siis nöyrtyä ja luopua joistakin oman äidinkielemme paikkakunnannimistä koska te saatatte mennä niissä sekaisin!!! Kaikkea sitä kuuleekin..!!

Lue lisää

En ole juuri minä mitään vaatinut, päinvastoin painottanut ruotsinkielistenkin oikeutta käyttää omaa kieltään. Sitä olen perustellut vastaavilla suomenkielisillä nimillä, kuten Maarianhamina ja Tukholma. Samat oikeudet kaikilla.

Aurora Koitto kirjoitti:

JOENSUU. Stadens gamla svenska namn är Åminne, som är finlandssvenska för "åmynning".

http://sv.wikipedia.org/wiki/Joensuu

Lue lisää

Taisit löytää virheen wikistä. Pikaisella guuglauksella en löytänyt yhtään osumaa, jossa 'Åminne' olisi liittynyt Joensuun kaupunkiin. Ei vaikuta mitenkään sekavalta.

Aurora Koitto kirjoitti:

JOENSUU. Stadens gamla svenska namn är Åminne, som är finlandssvenska för "åmynning".

http://sv.wikipedia.org/wiki/Joensuu

Lue lisää

paikkakunnan nimien kanssa saakin olla tarkkana. Joensuun kaupungilla ei siis kuitenkaan ole virallista ruotsinkielistä nimeä. Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä että väitit Hbl:in olevan epäjohdonmukainen ja sehän ei siis pitänytkään paikkansa.

Joensuu stad heter Joensuu också på svenska men Nalle Wahlroos bor på Åminne gård.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Åminne_herrgård
mutta suomen kielellä Nalle asuu Halikossa Joensuun kartanossa.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1425015

Myös Sipoon joen suistolla sijaitsee Joensuun tila (A.I.Virtasen aikoinaan omistama) mutta se tunnetaan paikkakunnalla vain suomenkielisellä nimellään.

Kandee olla tarkkana!!

Ankdam kirjoitti:

paikkakunnan nimien kanssa saakin olla tarkkana. Joensuun kaupungilla ei siis kuitenkaan ole virallista ruotsinkielistä nimeä. Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä että väitit Hbl:in olevan epäjohdonmukainen ja sehän ei siis pitänytkään paikkansa.

Joensuu stad heter Joensuu också på svenska men Nalle Wahlroos bor på Åminne gård.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Åminne_herrgård
mutta suomen kielellä Nalle asuu Halikossa Joensuun kartanossa.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1425015

Myös Sipoon joen suistolla sijaitsee Joensuun tila (A.I.Virtasen aikoinaan omistama) mutta se tunnetaan paikkakunnalla vain suomenkielisellä nimellään.

Kandee olla tarkkana!!

Lue lisää

Riikinruotsalainen tietosanakirja Nordisk familjebok tunsi v. 1910 vain Joensuun:
http://runeberg.org/nfbl/0779.html

Ankdam kirjoitti:

paikkakunnan nimien kanssa saakin olla tarkkana. Joensuun kaupungilla ei siis kuitenkaan ole virallista ruotsinkielistä nimeä. Tämä keskusteluhan lähti liikkeelle siitä että väitit Hbl:in olevan epäjohdonmukainen ja sehän ei siis pitänytkään paikkansa.

Joensuu stad heter Joensuu också på svenska men Nalle Wahlroos bor på Åminne gård.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Åminne_herrgård
mutta suomen kielellä Nalle asuu Halikossa Joensuun kartanossa.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1425015

Myös Sipoon joen suistolla sijaitsee Joensuun tila (A.I.Virtasen aikoinaan omistama) mutta se tunnetaan paikkakunnalla vain suomenkielisellä nimellään.

Kandee olla tarkkana!!

Lue lisää

Olen siis erehtynyt lukiessani nimilistaa. Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää. Ruotsinkielisten nimien kanssa kannattaa olla varovainen, ettei toiste erehtyisi. Iva ja pilkka eivät rohkaise ruotsinkielisten nimien käyttöön, parasta olla yrittämättä - sitähän te, Ankdam ja Rautalapio haluatte.

Aurora Koitto kirjoitti:

Olen siis erehtynyt lukiessani nimilistaa. Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää. Ruotsinkielisten nimien kanssa kannattaa olla varovainen, ettei toiste erehtyisi. Iva ja pilkka eivät rohkaise ruotsinkielisten nimien käyttöön, parasta olla yrittämättä - sitähän te, Ankdam ja Rautalapio haluatte.

Lue lisää

"Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää."

Arvelen, että useimmille ruotsinkielisillekin Joensuusta tulee mieleen se pohjoiskarjalainen kaupunki, mutta siitä Åminnestä taas tuskin koska se taas tarkoittaa toista paikkaa. Tai ilmeisesti senkin nimisiä paikkoja on useita.

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Kuten sanoin Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti, joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä. "

Suomessa siis puhutaan ruotsia yleisesti? Ok.

Lue lisää

Et taaskaan ymmärätänyt asian logiikkaa.

Ankdam kirjoitti:

Ai sitäkö että Helsinki on uudempi nimi kuin Helsingfors?

Tässä ketjussa puhutaan ruotsinkielisten nimien muka keinotekoisuudesta ja minä väitän että ne ovat usein niitä alkuperäisiä, oletko asiasta eri mieltä?
Kiitos mielenkiintoisesta linkistä ja siitähän nimen omaan käy ilmi että valtaosa nimistöstä on käännetty ruotsin kielestä eikä päin vastoin.

Samasta linkistä: "Jo ennen kaupungin perustamista oli nykyisen Helsingin alueella useita ruotsinkielisiä kyliä. Niiden nimet ovat säilyneet Helsingin kaupunginosien ruotsinkielisissä nimissä. Esimerkiksi Gumtäkt (Kumpula), Kottby (Käpylä), Forsby (Koskela), Mejlans (Meilahti) ja Tölö (Töölö) ovat vanhoja kylännimiä."

Hahhaa.. Näin paljon esimerkkejä niistä ruotsalaistuneista:

"Helsingin ruotsalaistuneita paikannimiä

Uutta suomalaisasutusta Helsinki sai vasta kaupungin 1800-luvulla alkaneen kasvun myötä, jolloin myös uusille suomenkielisille nimille tuli jälleen tarvetta. Useimmissa tapauksissa nämä lainattiin ruotsista. Tällöin myös joukko vanhoja suomenkielisiä nimiä päätyi takaisin suomeen, mutta yleensä tunnistamattomaksi muuttuneessa asussa.

Esimerkiksi Huopalahden kaupunginosan nimi on laina ruotsalaisnimestä Hoplaks, joka puolestaan on lainattu keskiajalla suomesta ruotsiin. Nimen alkuperäinen asu on ollut Haapalaksi, jossa laksi on vanhempi muoto sanasta lahti. Ruotsin kielessä vuosisatojen aikana tapahtuneiden äänteenmuutosten myötä on nimi muuttunut tunnistamattomaksi. Alkuperäinen asu Hapalax esiintyy kuitenkin 1400-luvun asiakirjoissa nykyisen Haagan paikkeilla sijainneen kylän nimenä. Matalarantainen Iso Huopalahti Helsingin Talissa kasvaa tänäkin päivänä haapaa ja Pikku Huopalahden haavat kaadettiin vasta 1980-luvulla uutta kaupunginosaa rakennettaessa."
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/ruotsalaistuneita.shtml

Lue lisää

Yritä ymmärtää että olimme täällä paljon ennen teitä. Suomalaiset ovat asuneet Suomenniemellä jo tuhansia vuosia. Luuletko ettei alueella asunut suomalaisia jo reilusti ennen 1300-lukua?

Lainaus:
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Aurora Koitto kirjoitti:

Olen siis erehtynyt lukiessani nimilistaa. Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää. Ruotsinkielisten nimien kanssa kannattaa olla varovainen, ettei toiste erehtyisi. Iva ja pilkka eivät rohkaise ruotsinkielisten nimien käyttöön, parasta olla yrittämättä - sitähän te, Ankdam ja Rautalapio haluatte.

Lue lisää

"Olen siis erehtynyt lukiessani nimilistaa. Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää."

Et sinä ole erehtynyt, niitä vaihtoehtoja vain sattuu olemaan useita. Noita Joensuu-nimisiä paikkojahan on nimen omaan suomen kielessä useita mutta meille ruotsinkielisille se tarkoittaa vain Joensuun kaupunkia (ellei sitten satu tarkoittamaan sitä sipoolaista maatilaa).
Vastaavasti ruotsinkielellä on useita Åminne nimisiä paikkoja joiden suomenkielinen nimi on Joensuu mutta Joensuun kaupunki on ruotsiksikin aina Joensuu.

Veikkaan kuten Tapsakin että Wikissä saattaa olla jopa virhe kun kertovat että Joensuun vanha ruotsinkielinen nimi olisi ollut Åminne.. . never höörd minä ainakaan.

Kielet eivät aina käänny yksi yhteen.. ref finländare..

huusianna kirjoitti:

Et taaskaan ymmärätänyt asian logiikkaa.

No, en todellakaan. Kirjoitit:

"Kyllä voi verrata ja todeta että Suomi on vieläkin kummallisempi maa kuin Filippiinit.
Kuten sanoin Filippiineillä tilanne on neutraalimpi koska espanjaa ei puhuta yleisesti, joten se ei loukkaa ketään tai loukkaa kaikkia yhtä paljon kun käytetään kaikille vierasta kieltä. "

Tilanne on siis Filippiineillä eri kuin Suomessa koska espanjaa ei puhuta yleisesti. Miten tilanne on siis eri? Tarkoititko, että Suomessa puhutaan yleisesti espanjaa?

huusianna kirjoitti:

Yritä ymmärtää että olimme täällä paljon ennen teitä. Suomalaiset ovat asuneet Suomenniemellä jo tuhansia vuosia. Luuletko ettei alueella asunut suomalaisia jo reilusti ennen 1300-lukua?

Lainaus:
1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.

http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/

Lue lisää

Luettelepa nyt sitten niitä alkuperäisiä suomenkielisiä paikkakuntien nimiä joiden perusteella sinä syytät rannikon ruotsinkielistä nimistöä keinotekoiseksi.

Selitä samalla miksi sitä alkuperäistä suomenkielistä nimistöä ei sitten ole otettu käyttöön vaan on kuitenkin päädytty suomentamaan niitä myöhäisemmältä aikakaudelta peräisin olevia ruotsinkielisiä kylän- ja paikkakunnan nimiä, siis niitä joiden sinä väität olevan uudempia kuin niitten alkuperäisten suomenkielisten.

Ankdam kirjoitti:

"Olen siis erehtynyt lukiessani nimilistaa. Meille suomalaisille Joensuu tarkoittaa ensisijassa Pohjois-Karjalassa olevaa suurehkoa kaupunkia, ruotsinkielisille jotain pienempää."

Et sinä ole erehtynyt, niitä vaihtoehtoja vain sattuu olemaan useita. Noita Joensuu-nimisiä paikkojahan on nimen omaan suomen kielessä useita mutta meille ruotsinkielisille se tarkoittaa vain Joensuun kaupunkia (ellei sitten satu tarkoittamaan sitä sipoolaista maatilaa).
Vastaavasti ruotsinkielellä on useita Åminne nimisiä paikkoja joiden suomenkielinen nimi on Joensuu mutta Joensuun kaupunki on ruotsiksikin aina Joensuu.

Veikkaan kuten Tapsakin että Wikissä saattaa olla jopa virhe kun kertovat että Joensuun vanha ruotsinkielinen nimi olisi ollut Åminne.. . never höörd minä ainakaan.

Kielet eivät aina käänny yksi yhteen.. ref finländare..

Lue lisää

Wikin kirjoittaja lienee hänkin luottanut edellä kahdestikin linkittämääni Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen listaan. Minullakin alkoi horjua lähinnä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta muodostunut käsitys, ettei Joensuulla ole erityistä ruotsinkielistä nimimuotoa.

muuan fenno kirjoitti:

Wikin kirjoittaja lienee hänkin luottanut edellä kahdestikin linkittämääni Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen listaan. Minullakin alkoi horjua lähinnä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta muodostunut käsitys, ettei Joensuulla ole erityistä ruotsinkielistä nimimuotoa.

Lue lisää

Joensuun kaupungin ruotsinkielisellä verkkosivuilla kaupungin nimi on Joensuu. Paikkakuntalaiset ovat näistä asioista yleensä hyvin perillä.

muuan fenno kirjoitti:

Wikin kirjoittaja lienee hänkin luottanut edellä kahdestikin linkittämääni Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen listaan. Minullakin alkoi horjua lähinnä Suomen tilastollisesta vuosikirjasta muodostunut käsitys, ettei Joensuulla ole erityistä ruotsinkielistä nimimuotoa.

Lue lisää

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_Finlands_kommuner

Ankdam kirjoitti:

Luettelepa nyt sitten niitä alkuperäisiä suomenkielisiä paikkakuntien nimiä joiden perusteella sinä syytät rannikon ruotsinkielistä nimistöä keinotekoiseksi.

Selitä samalla miksi sitä alkuperäistä suomenkielistä nimistöä ei sitten ole otettu käyttöön vaan on kuitenkin päädytty suomentamaan niitä myöhäisemmältä aikakaudelta peräisin olevia ruotsinkielisiä kylän- ja paikkakunnan nimiä, siis niitä joiden sinä väität olevan uudempia kuin niitten alkuperäisten suomenkielisten.

Lue lisää

Odotan vastaustasi. Minua kiinnostaa kovasti nämä rannikon vanhat suomenkieliset kylien nimet.

Ankdam kirjoitti:

Luettelepa nyt sitten niitä alkuperäisiä suomenkielisiä paikkakuntien nimiä joiden perusteella sinä syytät rannikon ruotsinkielistä nimistöä keinotekoiseksi.

Selitä samalla miksi sitä alkuperäistä suomenkielistä nimistöä ei sitten ole otettu käyttöön vaan on kuitenkin päädytty suomentamaan niitä myöhäisemmältä aikakaudelta peräisin olevia ruotsinkielisiä kylän- ja paikkakunnan nimiä, siis niitä joiden sinä väität olevan uudempia kuin niitten alkuperäisten suomenkielisten.

Lue lisää

Ei niitä nimiä kenenkään ole helppo jälkikäteen todentaa, koska kuningas on ne tuhonnut määräyksillään. Eikä minun ole tarpeen nimiä löytää vaan todeta asia tapahtuneeksi kun asiantuntijat niin sanovat. En edes varsinaisesti tarkoittanut Ahvenanmaan nimistöä mutta seuraavasta linkistä voit tutustua suomalaisperäisiin nimiin Ahvenanmaalla.

Lainaus:

Lars Huldénin mukaan Ahvenanmaan nimistöstä osa on myös mahdollisesti suomalaisperäisiä tai suomalaisiin viittaavia nimiä.[1]

* Finbo
* Finby
* Finholma
* Finnö
* Finström
* Geta (Kaita)
* Jomala
* Jomalby
* Jurmo (Juurimaa t. Uhrimaa)
* Korsö (Koskenpää)
* Lappo
* Lappvesi
* Leisor (Laitasaari)
* Lemböte
* Lemland
* Lumparby
* Lumparland
* Lumpo
* Posta
* Seglinge (Seilonen)
* Simskälä (Simasalo)
* Sålis (Saarilaksi t. Suolaksi)
* Töftö (Toivottu).

Muita suomalaisperäisiä nimiä ovat muun muassa

* Kökar (Kaukokari?)
* Kihla (Jomalassa)
* Ledsåra (Laitasaari, Lausara)
* Paetaböle (Getassa)
* Tosarby (Tuorisalo, Tuorsalo)


http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Ahvenanmaan_suomalaisperäisistä_paikannimistä_ja_eksonyymeista

muuan fenno kirjoitti:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_över_Finlands_kommuner

Ihan hyvä lista, mutta kuka suomenkielinen tuhlaisi aikaansa sen opettelmiseen. Suomenruotsalaiset voisivat muistaa, että kieli on kommunikaatioväline, eikä tapa osoittaa erillisyyttä.

Aurora Koitto kirjoitti:

Ihan hyvä lista, mutta kuka suomenkielinen tuhlaisi aikaansa sen opettelmiseen. Suomenruotsalaiset voisivat muistaa, että kieli on kommunikaatioväline, eikä tapa osoittaa erillisyyttä.

Lue lisää

Sieltä voi katsoa, jos tarvitsee kuntien ruotsinkielisiä nimiä. Jotakin jää aina mieleenkin.

Libelits on Liperin ruotsinkielinen nimi - höhlä!

Miten kestät suomen kielessä kaikki ne ruotsin kielestä käännetyt paikkakunnan nimet?
Niitä on nimittäin PALJON!!

Ois hyvä käyttää vakiintuneita suomenkielisiä nimiä, ihan kohteliaisuudesta. Minä olen varma edelleen ettei suurin osa ruotsinkielisistäkään tiedä missä hitossa "Libelits" on. Ei se ole halveksuntaa sanoa tukholma stockholmin sijasta se on virallinen suomennos jota yli 90%´kansasta käyttää. Minusta tuntuu että suomalaiset kunnioittaa muitten kielten puhujia enemmän, kuin suomenruotsalainen suomee puhuvia.
Osaltaan tuo yllä oleva teidän kirjoitus vahvistaa käsitystäni tästä asiasta. Miksi ruotsinkieliset eivät voi käyttää suomenkielistä versiota niissä tapauksissa joissa ruotsinkielinen nimi ei kerro suomalaiselle selvästi paikkaa, se olisi kohteliasta. Vai onko tuo yksi syy pitää pakkoruotsi.
Suomi on ainut maa jossa kaikki paikannimet on alle 5% kielivähemistön kielelle. Miksi..!!

Jookosta joo kirjoitti:

Ois hyvä käyttää vakiintuneita suomenkielisiä nimiä, ihan kohteliaisuudesta. Minä olen varma edelleen ettei suurin osa ruotsinkielisistäkään tiedä missä hitossa "Libelits" on. Ei se ole halveksuntaa sanoa tukholma stockholmin sijasta se on virallinen suomennos jota yli 90%´kansasta käyttää. Minusta tuntuu että suomalaiset kunnioittaa muitten kielten puhujia enemmän, kuin suomenruotsalainen suomee puhuvia.
Osaltaan tuo yllä oleva teidän kirjoitus vahvistaa käsitystäni tästä asiasta. Miksi ruotsinkieliset eivät voi käyttää suomenkielistä versiota niissä tapauksissa joissa ruotsinkielinen nimi ei kerro suomalaiselle selvästi paikkaa, se olisi kohteliasta. Vai onko tuo yksi syy pitää pakkoruotsi.
Suomi on ainut maa jossa kaikki paikannimet on alle 5% kielivähemistön kielelle. Miksi..!!

Lue lisää

Ei läheskään kaikki paikannimet. Katso luettelo edellä.

Jookosta joo kirjoitti:

Ois hyvä käyttää vakiintuneita suomenkielisiä nimiä, ihan kohteliaisuudesta. Minä olen varma edelleen ettei suurin osa ruotsinkielisistäkään tiedä missä hitossa "Libelits" on. Ei se ole halveksuntaa sanoa tukholma stockholmin sijasta se on virallinen suomennos jota yli 90%´kansasta käyttää. Minusta tuntuu että suomalaiset kunnioittaa muitten kielten puhujia enemmän, kuin suomenruotsalainen suomee puhuvia.
Osaltaan tuo yllä oleva teidän kirjoitus vahvistaa käsitystäni tästä asiasta. Miksi ruotsinkieliset eivät voi käyttää suomenkielistä versiota niissä tapauksissa joissa ruotsinkielinen nimi ei kerro suomalaiselle selvästi paikkaa, se olisi kohteliasta. Vai onko tuo yksi syy pitää pakkoruotsi.
Suomi on ainut maa jossa kaikki paikannimet on alle 5% kielivähemistön kielelle. Miksi..!!

Lue lisää

Moniko suomenkielinen tietää missä hitossa Liperi on?

bbb kirjoitti:

Moniko suomenkielinen tietää missä hitossa Liperi on?

Siellä oli ennen kuuluisa Ylämyllyn varuskunta, monille meille hyvinkin tuttu.

suurlähettiläs Johan Molander sai hepulin, kun hän SAS:n koneessa kuuli kapteenin kuuluttavan, että "just mu flyger vi över Turku"! :-DDDDD Sama äijä hortoili Suomen valtion virastoissa tutkimassa hissien opastekilpiä ja kauhukseen huomasi, että joistakin puuttui ruotsin kieliset tekstit. Hän vaatikin, että ruotsin kielen pitää näkyä kaikkialla, muuten se häviää. Kovin heikoissa kantimissa tuntuu ruotsin kieli Suomessa olevan; hissit sentään kulkevat ylös ja alas, ruotsi vain alas.

heikki_tala kirjoitti:

suurlähettiläs Johan Molander sai hepulin, kun hän SAS:n koneessa kuuli kapteenin kuuluttavan, että "just mu flyger vi över Turku"! :-DDDDD Sama äijä hortoili Suomen valtion virastoissa tutkimassa hissien opastekilpiä ja kauhukseen huomasi, että joistakin puuttui ruotsin kieliset tekstit. Hän vaatikin, että ruotsin kielen pitää näkyä kaikkialla, muuten se häviää. Kovin heikoissa kantimissa tuntuu ruotsin kieli Suomessa olevan; hissit sentään kulkevat ylös ja alas, ruotsi vain alas.

Lue lisää

Helsinkikin pitää ollajoku helvetin Helsingfors. Tukholmassa sentään Arlandan lentokentällä määränpää lukee sentään oikein ja sehän on tietenkin Helsinki.

Vakostadehaukikilo kirjoitti:

Helsinkikin pitää ollajoku helvetin Helsingfors. Tukholmassa sentään Arlandan lentokentällä määränpää lukee sentään oikein ja sehän on tietenkin Helsinki.

muuten tuskin olisit löytänyt kotiin!

Vakostadehaukikilo kirjoitti:

Helsinkikin pitää ollajoku helvetin Helsingfors. Tukholmassa sentään Arlandan lentokentällä määränpää lukee sentään oikein ja sehän on tietenkin Helsinki.

Miten muuten pääsit sinne Tukholmaan? Täällä Helsinki-Vantaalla kun lukee Stockholm.. vai menitkö varmuuden vuoksi laivalla?

Ankdam kirjoitti:

muuten tuskin olisit löytänyt kotiin!

kun määränpää olisi väännelty käsittämättömään muotoon.
Siellä Helsingforssissa muuten pitää katukyltitkin olla väännelty Sipoon murteelle, että , että tämä muutaman prosentin ns. "kielivähemmistö " löytäisi kotiinsa.
Ehkä pian tarvitaan myös Somalian,- venäjän -ja vironkieliset katukyltit!

Ankdam kirjoitti:

Miten muuten pääsit sinne Tukholmaan? Täällä Helsinki-Vantaalla kun lukee Stockholm.. vai menitkö varmuuden vuoksi laivalla?

Olin nimittäin jo aivan unohtanut ,mitä yhteistä on Helsingillä, Kööpenhaminalla, Oslolla ja Tukholmalla .
No tietenkin se, että kaikista on tunnin matka Arlandaan!

Vakostadehaukikilo kirjoitti:

kun määränpää olisi väännelty käsittämättömään muotoon.
Siellä Helsingforssissa muuten pitää katukyltitkin olla väännelty Sipoon murteelle, että , että tämä muutaman prosentin ns. "kielivähemmistö " löytäisi kotiinsa.
Ehkä pian tarvitaan myös Somalian,- venäjän -ja vironkieliset katukyltit!

Lue lisää

Onhan täällä Helsingforsissa aikoinaan ollutkin venäjänkieliset kyltit mutta en jaksa uskoa että ne tulisivat takaisin. Suomen- ja ruotsinkieliset kadunnimikyltit Helsingissä selittyy sillä että Helsinki on kaksikielinen kaupunki. Etkö muka tiennyt??

Katukylttejä ei ripusteta maahanmuuttajia ja turisteja varten vaan ne ripustetaan ihan maan omille kaupunkilaisille ja kansalaisille.

Ankdam kirjoitti:

Onhan täällä Helsingforsissa aikoinaan ollutkin venäjänkieliset kyltit mutta en jaksa uskoa että ne tulisivat takaisin. Suomen- ja ruotsinkieliset kadunnimikyltit Helsingissä selittyy sillä että Helsinki on kaksikielinen kaupunki. Etkö muka tiennyt??

Katukylttejä ei ripusteta maahanmuuttajia ja turisteja varten vaan ne ripustetaan ihan maan omille kaupunkilaisille ja kansalaisille.

Lue lisää

Helsinki on "kaksikielinen" suhteessa 6 % ruotsinkielisiä ja lähes 90 % suomenkielisiä. Nykyisin venäjääkin kuulee jo enemmän kuin ruotsia - jopa Stockmannilla. Muistatteko, kun tapahtui, että Stockman ilmoitti, että ruotsin taito ei enää ole rekrytoinnin edellytys. Suomalaiset ovat näet päättäneet jättää pakkoruotsin taakseen historian roskakoppaan. Jopa ministeriöitten nuoremmat virkamiehet vastaavat englanniksi ruotsinkieliseen avaukseen, kuten Anu Sajavaaran tutkimus osoitti.

Lisäksi kieli-ilmapiiri on muuttunut ruotsinkielivastaiseksi (Åbo Akademi) ja vanha mediakin on ottanut tulevan virallisen yksikielisyyden agendalleen. Puhumattakaan suurimman kannatuksen puolue, jonka ylimmän päättävän elimen äänestyksessä voitti pakkoruotsin poistamista vaativa aloite.

Suomi on lopultakin itsenäistymässä. 600 vuotta Ruotsin vallan alla, 100 vuotta ruotsinkielisen apartheidhallinnon alamaisina, 100 vuotta suomenruotsalaisten röykytyksen kohteena erityisesti hävittyjen viime sotien luomassa YYA-ilmapiirissä. Nyt 2000-luku on vihdoin avannut padot ja kielipolitiikka etenee ihan harppauksin kohti kielivapautta ja pohjoismaista ja itämerellistä virallista yksikielisyyttä.

netti fenno raivoaa kun niin monilla paikkakunnilla Suomessa on vanhat ruotsinkieliset nimet.. ON SE NIIN KAUHEETA!!! ..vaikka vain 600 vuotta olimme osa Ruotsia niin silti.

.. mutta ruotsin kielikö ei kuulu Suomeen?

Ankdam kirjoitti:

netti fenno raivoaa kun niin monilla paikkakunnilla Suomessa on vanhat ruotsinkieliset nimet.. ON SE NIIN KAUHEETA!!! ..vaikka vain 600 vuotta olimme osa Ruotsia niin silti.

.. mutta ruotsin kielikö ei kuulu Suomeen?

Lue lisää

Ruotsalaiset hävitti ne tosivanhat suomalaiset nimet.(600-vuotta hävittää ne alkuperäiset suomalaiset nimet) Ruotsinkieliset nimet eioo niin vanhoja,kuin suomalaiset nimet. Se on tosisaan kauheaa, voitais luulla että tässä maassa on ollut ruotsinkielistä asutusta ennen suomenkielisiä. Vaikka ne pähkäili tovin miten pääsis tanskan salmien yli (siis ruotsinkieliset) Sillä aikaa täällä taottiin sampoa ja tehtiin muuta mukavaa mitä nyt sen ajan sivistyskansalta voi odottaa. Eli tuohan on selvää taktiikkaa pitää "ruotsinkielisistä" nimistä jotta voidaan väittää ihan mitä vaan uskomatonta , olevinaan historiana..

Jookosta joo kirjoitti:

Ruotsalaiset hävitti ne tosivanhat suomalaiset nimet.(600-vuotta hävittää ne alkuperäiset suomalaiset nimet) Ruotsinkieliset nimet eioo niin vanhoja,kuin suomalaiset nimet. Se on tosisaan kauheaa, voitais luulla että tässä maassa on ollut ruotsinkielistä asutusta ennen suomenkielisiä. Vaikka ne pähkäili tovin miten pääsis tanskan salmien yli (siis ruotsinkieliset) Sillä aikaa täällä taottiin sampoa ja tehtiin muuta mukavaa mitä nyt sen ajan sivistyskansalta voi odottaa. Eli tuohan on selvää taktiikkaa pitää "ruotsinkielisistä" nimistä jotta voidaan väittää ihan mitä vaan uskomatonta , olevinaan historiana..

Lue lisää

Suomen väkiluku oli 1500-luvulla 250 000 hlöä, vuonna 1750 430 000 hlöä ja 1800 luvun alussa n.1000 000 hlöä. Tuskinpa niittä nimettyjä taajamia kovin tiuhassa oli. Olimme siihen aikaan osa Ruotsia joten virkakoneisto on silloin toiminut ruotsin kielellä. En epäile etteikö paikallisella väestöllä ole saattanut ollut omia nimiä taloille ja kylille mutta kyllä nuo ruotsinkieliset nimet ovat ainakin niitä vanhoja virallisia nimiä.
Nimistön tutkijat voivat varmasti kertoa aiheesta enemmän. Olisiko sinulla esimerkkejä näistä hävitetyistä
nimistä? Ja jos tarkkoja ollaan niin ei nimi voi olla vanha jos sitä ei enää ole olemassakaan.

http://www.netikka.net/mpeltonen/vakiluku.htm

Jookosta joo kirjoitti:

Ruotsalaiset hävitti ne tosivanhat suomalaiset nimet.(600-vuotta hävittää ne alkuperäiset suomalaiset nimet) Ruotsinkieliset nimet eioo niin vanhoja,kuin suomalaiset nimet. Se on tosisaan kauheaa, voitais luulla että tässä maassa on ollut ruotsinkielistä asutusta ennen suomenkielisiä. Vaikka ne pähkäili tovin miten pääsis tanskan salmien yli (siis ruotsinkieliset) Sillä aikaa täällä taottiin sampoa ja tehtiin muuta mukavaa mitä nyt sen ajan sivistyskansalta voi odottaa. Eli tuohan on selvää taktiikkaa pitää "ruotsinkielisistä" nimistä jotta voidaan väittää ihan mitä vaan uskomatonta , olevinaan historiana..

Lue lisää

käytetty vahvan ruotsalaisuuden tukemiseen Suomessa.


Loisto ja tuho
Kuusiston linna eli loistokauttaan piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alussa. Hänen sanotaan rakennuttaneen linnasta suurimman osan.

Noin vuonna 1485 suuri tulipalo tuhosi osia linnasta, mutta vauriot korjattiin. Linnan varustamista jatkoi Maunu Särkilahti (1489-1500). Hänen kuitenkin sanotaan valittaneen korkeita rakennuskustannuksia.

Linnan vahvistaminen jatkui 1500-luvun alkupuolelle. Keskiaikaisen Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki yritti paeta 1522 Ruotsiin. Linna joutui sinne hyökänneiden tanskalaisten käsiin. Linnan tykit oli jo aiemmin viety Turkuun tukemaan ruotsalaisten yritystä valloittaa tanskalaisten hallussa ollut Turun linna.

Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan uudelleen vuonna 1523. Kruunu ei kuitenkaan tuntenut kiinnostusta linnaan ja kuninkaan käskystä Turun linnan päällikkö Maunu Sveninpoika joukkoineen tuhosi linnan 1528. Katolisen kirkon ei haluttu saavan linnasta uudelleen tukikohtaa.

Kuusistosta purettua materiaali on ehkä käytetty Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Lisäksi Piikkiön kirkon rakentamisessa on saatettu käyttää Kuusistosta purettua kiveä. Kuusiston linnan lähistöltä on löydetty kivilastissa ollut proomu. Niinkin myöhään kuin 1800-luvun lopulla linnan alueelta purettiin suuria määriä tiiliä ja kuljetettiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjaustöihin.

7913 kirjoitti:

käytetty vahvan ruotsalaisuuden tukemiseen Suomessa.


Loisto ja tuho
Kuusiston linna eli loistokauttaan piispa Maunu Tavastin aikana 1400-luvun alussa. Hänen sanotaan rakennuttaneen linnasta suurimman osan.

Noin vuonna 1485 suuri tulipalo tuhosi osia linnasta, mutta vauriot korjattiin. Linnan varustamista jatkoi Maunu Särkilahti (1489-1500). Hänen kuitenkin sanotaan valittaneen korkeita rakennuskustannuksia.

Linnan vahvistaminen jatkui 1500-luvun alkupuolelle. Keskiaikaisen Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki yritti paeta 1522 Ruotsiin. Linna joutui sinne hyökänneiden tanskalaisten käsiin. Linnan tykit oli jo aiemmin viety Turkuun tukemaan ruotsalaisten yritystä valloittaa tanskalaisten hallussa ollut Turun linna.

Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan uudelleen vuonna 1523. Kruunu ei kuitenkaan tuntenut kiinnostusta linnaan ja kuninkaan käskystä Turun linnan päällikkö Maunu Sveninpoika joukkoineen tuhosi linnan 1528. Katolisen kirkon ei haluttu saavan linnasta uudelleen tukikohtaa.

Kuusistosta purettua materiaali on ehkä käytetty Turun linnan esilinnan rakennustöissä. Lisäksi Piikkiön kirkon rakentamisessa on saatettu käyttää Kuusistosta purettua kiveä. Kuusiston linnan lähistöltä on löydetty kivilastissa ollut proomu. Niinkin myöhään kuin 1800-luvun lopulla linnan alueelta purettiin suuria määriä tiiliä ja kuljetettiin Ahvenanmaalle Kastelholman linnan korjaustöihin.

Lue lisää

Oli puhe siitä että onko rannikon ruotsinkieliset paikannimet keinotekoisia käännöksiä. Väität että rannikolla oli aiemmin vielä vanhempia suomenkielisiä nimiä mutta että ruotsinkieliset ovat ne hävittäneet. Onko Kuusiston linna mielestäsi sellainen?

Kuusiston linnan ruotsinkielinen nimi on Biskopsborgen Kustö

"Biskopsborgen Kustö
Kustö medeltida biskopsborg byggdes vid Pikisvikens strand som en tillflyktsort för den katolska kyrkans biskopar i Finland. Borgen tjänstgjorde som de katolska biskoparnas fasta punkt ända till reformationen. Borgen byggdes om, reparerades och byggdes till och var i användning i ca 200 år. På Gustav Vasas befallning revs den år 1528."

http://www.nba.fi/sv/kustoslott
http://www.nba.fi/fi/kuusiston_linna

Sinä siis väität että "Kuusiston linna" on linnan alkuperäinen nimi ja "Biskopsborgen Kustö" sen keinotekoinen käännös, niinkö?
Vai mihin oikein tähtäsit viestilläsi?

Ankdam kirjoitti:

Suomen väkiluku oli 1500-luvulla 250 000 hlöä, vuonna 1750 430 000 hlöä ja 1800 luvun alussa n.1000 000 hlöä. Tuskinpa niittä nimettyjä taajamia kovin tiuhassa oli. Olimme siihen aikaan osa Ruotsia joten virkakoneisto on silloin toiminut ruotsin kielellä. En epäile etteikö paikallisella väestöllä ole saattanut ollut omia nimiä taloille ja kylille mutta kyllä nuo ruotsinkieliset nimet ovat ainakin niitä vanhoja virallisia nimiä.
Nimistön tutkijat voivat varmasti kertoa aiheesta enemmän. Olisiko sinulla esimerkkejä näistä hävitetyistä
nimistä? Ja jos tarkkoja ollaan niin ei nimi voi olla vanha jos sitä ei enää ole olemassakaan.

http://www.netikka.net/mpeltonen/vakiluku.htm

Lue lisää

Miten luulit ihmisten kulkeneen paikasta toiseen tai tietäneen missä ovat.Sinä menet tuossa svekkoprogandasasi aivan äärettömyyyksiin ja niistä puuttuu järki suoraan sanoen. On selvää että on annettu paikoille nimet heti kun vähän enmmän ihmisiä on yhteen paikkaan asetunu asumaan.
Loisto heitto lainaan="Ja jos tarkkoja ollaan niin ei nimi voi olla vanha jos sitä ei enää ole olemassakaan. " Saanko kysyä onko tuo lause svekkopropagandan käsikirjasta vai mistä.. ;)
Heh..heh..hih..hih.. Niinpä ei voi olla vanha jos ei ole, muistuuko mieleen mitä ruotsin valta teki hävitti todennäköisesti paljon alkuperäisiä paikannimiä jotka oli suomalaisia. Siinä ajassa mitä ne oli vallassa kaikki on unohtunu, mihin kaikki on tähdännykkin. Ootelen mielenkiinolla mitä svekkopropagandan ksikirjasta seuraavaksi löytyy..!!!

Jookosta joo kirjoitti:

Miten luulit ihmisten kulkeneen paikasta toiseen tai tietäneen missä ovat.Sinä menet tuossa svekkoprogandasasi aivan äärettömyyyksiin ja niistä puuttuu järki suoraan sanoen. On selvää että on annettu paikoille nimet heti kun vähän enmmän ihmisiä on yhteen paikkaan asetunu asumaan.
Loisto heitto lainaan="Ja jos tarkkoja ollaan niin ei nimi voi olla vanha jos sitä ei enää ole olemassakaan. " Saanko kysyä onko tuo lause svekkopropagandan käsikirjasta vai mistä.. ;)
Heh..heh..hih..hih.. Niinpä ei voi olla vanha jos ei ole, muistuuko mieleen mitä ruotsin valta teki hävitti todennäköisesti paljon alkuperäisiä paikannimiä jotka oli suomalaisia. Siinä ajassa mitä ne oli vallassa kaikki on unohtunu, mihin kaikki on tähdännykkin. Ootelen mielenkiinolla mitä svekkopropagandan ksikirjasta seuraavaksi löytyy..!!!

Lue lisää

"Miten luulit ihmisten kulkeneen paikasta toiseen tai tietäneen missä ovat."

"Niinpä ei voi olla vanha jos ei ole, muistuuko mieleen mitä ruotsin valta teki hävitti todennäköisesti paljon alkuperäisiä paikannimiä jotka oli suomalaisia."

Kertoisitko miten nimi hävitetään? Käsittääkseni nimen voi "hävittää" vain sen käyttäjä lakkaamalla käyttämästä sitä. Väitätkö siis että suomenkieliset ottivat käyttöönsä taloilleen ja kylilleen uusia ruotsinkielisiä nimiä joita paikkakunnan ruotsinkieliset virkamiehet niille antoivat. Kuulostaa aika oudolta minusta. Ei sinulla sattuisi olemaan tästä yhtään esimerkkiä?

"On selvää että on annettu paikoille nimet heti kun vähän enmmän ihmisiä on yhteen paikkaan asetunu asumaan."

Luepa Ulvilan varhaishistoriasta, se oli yksi Ruotsin kuningaskunnan, Suomen puolen merkittävimpiä keskiajan kauppapaikkoja ja sen historia tunnetaan hyvin.

"Ulvilan kaupunki syntyi joskus 1300-luvun alkupuolella vanhemman kauppapaikan pohjalle. Alueella sijainnutta maalaiskylää lienee nimitetty jo pian tämän jälkeen Vanhaksikyläksi, vaikka nimi Gammelby siirtyikin asiakirjoihin vasta kaupungin häviämisen jälkeen. Ulvilan porvareita ja saksoja on kutsuttu kaupunkilaisiksi jo 1344, mutta varsinaiset kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen 7. helmikuuta 1365. Kokemäen kauppa oli siirtynyt ulvilalaisille joskus 1340-luvulla, kun porvarit saivat luvan käydä Kokemäen talvimarkkinoilla. Ulvila ei kuitenkaan päässyt kehittymään, sillä kaupungilla ei ollut tapulioikeuksia. Kauppaa saatiin käydä vain Tukholman ja Turun kanssa eivätkä sisämaan talonpojat ja metsästäjät asioineet yksinomaan Ulvilan porvareiden kanssa. Kaupungin porvaristo ruotsalaistui saksalaisten muuttaessa pois. Vasta 1400-luvun lopulla Ulvila sai vapaan purjehdusoikeuden, mutta tämän hyöty jäi rajalliseksi, sillä aika oli sotaista ja rauhatonta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvila

Ankdam kirjoitti:

"Miten luulit ihmisten kulkeneen paikasta toiseen tai tietäneen missä ovat."

"Niinpä ei voi olla vanha jos ei ole, muistuuko mieleen mitä ruotsin valta teki hävitti todennäköisesti paljon alkuperäisiä paikannimiä jotka oli suomalaisia."

Kertoisitko miten nimi hävitetään? Käsittääkseni nimen voi "hävittää" vain sen käyttäjä lakkaamalla käyttämästä sitä. Väitätkö siis että suomenkieliset ottivat käyttöönsä taloilleen ja kylilleen uusia ruotsinkielisiä nimiä joita paikkakunnan ruotsinkieliset virkamiehet niille antoivat. Kuulostaa aika oudolta minusta. Ei sinulla sattuisi olemaan tästä yhtään esimerkkiä?

"On selvää että on annettu paikoille nimet heti kun vähän enmmän ihmisiä on yhteen paikkaan asetunu asumaan."

Luepa Ulvilan varhaishistoriasta, se oli yksi Ruotsin kuningaskunnan, Suomen puolen merkittävimpiä keskiajan kauppapaikkoja ja sen historia tunnetaan hyvin.

"Ulvilan kaupunki syntyi joskus 1300-luvun alkupuolella vanhemman kauppapaikan pohjalle. Alueella sijainnutta maalaiskylää lienee nimitetty jo pian tämän jälkeen Vanhaksikyläksi, vaikka nimi Gammelby siirtyikin asiakirjoihin vasta kaupungin häviämisen jälkeen. Ulvilan porvareita ja saksoja on kutsuttu kaupunkilaisiksi jo 1344, mutta varsinaiset kaupunkioikeudet Ulvilalle myönsi Ruotsin kuningas Albrekt Mecklenburgilainen 7. helmikuuta 1365. Kokemäen kauppa oli siirtynyt ulvilalaisille joskus 1340-luvulla, kun porvarit saivat luvan käydä Kokemäen talvimarkkinoilla. Ulvila ei kuitenkaan päässyt kehittymään, sillä kaupungilla ei ollut tapulioikeuksia. Kauppaa saatiin käydä vain Tukholman ja Turun kanssa eivätkä sisämaan talonpojat ja metsästäjät asioineet yksinomaan Ulvilan porvareiden kanssa. Kaupungin porvaristo ruotsalaistui saksalaisten muuttaessa pois. Vasta 1400-luvun lopulla Ulvila sai vapaan purjehdusoikeuden, mutta tämän hyöty jäi rajalliseksi, sillä aika oli sotaista ja rauhatonta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulvila

Lue lisää

Sulla on asenne ongelma lainaan="Luepa Ulvilan varhaishistoriasta, se oli yksi Ruotsin kuningaskunnan, Suomen puolen merkittävimpiä keskiajan kauppapaikkoja ja sen historia tunnetaan hyvin."
Joo historia alkaa kuinka ollakkaan ruotsinvallan aikaan ihmeelistä, vai mitä. Sitä ennen todetaan,"ulvilan kaupunki syntyi joskus 1300-luvulla." Kaikki positiivinen tullu määrättynä aikana ihmeelistä , vai mitä. Vaikka tuossa ei peitelläkkään kaikkia "rasistisia" piirteitä ulvilaa kohtaan..
Nimi hävitetään muutamalla karttoja ja asiakirjoja, tarpeeksi kauan tehtynä alkuperäisiä nimiä, ei löydy mistään..
Lyhyesti=Kaikki paska on tullu vuoronperään sekä idästä että lännestä, tätä vanhaasivistyskansaa kiusaamaan.

Jookosta joo kirjoitti:

Sulla on asenne ongelma lainaan="Luepa Ulvilan varhaishistoriasta, se oli yksi Ruotsin kuningaskunnan, Suomen puolen merkittävimpiä keskiajan kauppapaikkoja ja sen historia tunnetaan hyvin."
Joo historia alkaa kuinka ollakkaan ruotsinvallan aikaan ihmeelistä, vai mitä. Sitä ennen todetaan,"ulvilan kaupunki syntyi joskus 1300-luvulla." Kaikki positiivinen tullu määrättynä aikana ihmeelistä , vai mitä. Vaikka tuossa ei peitelläkkään kaikkia "rasistisia" piirteitä ulvilaa kohtaan..
Nimi hävitetään muutamalla karttoja ja asiakirjoja, tarpeeksi kauan tehtynä alkuperäisiä nimiä, ei löydy mistään..
Lyhyesti=Kaikki paska on tullu vuoronperään sekä idästä että lännestä, tätä vanhaasivistyskansaa kiusaamaan.

Lue lisää

"Nimi hävitetään muutamalla karttoja ja asiakirjoja, tarpeeksi kauan tehtynä alkuperäisiä nimiä, ei löydy mistään..
Lyhyesti=Kaikki paska on tullu vuoronperään sekä idästä että lännestä, tätä vanhaa sivistyskansaa kiusaamaan."

Niin se vain menee se historia, vaikutteita tulee useammalta suunnalta, niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Me olemme monen kulttuurin ja erilaisten vaikutteiden yhdistelmä, kaikki ovat jättäneet jälkensä niin hyvässä kuin pahassakin. Paskasta ja kiusaamisesta puhuminen on turhaa, useimmiten ne ulkoiset vaikutteet ovat kuitenkin edesauttaneet kehitystä ja vieneet Suomea eteenpäin.

Olisiko sinulla jotain tarkempia tietoja mainitsemastasi Suomen alueella asuneesta vanhasta suomenkielisestä sivistyskansasta joka asusteli täällä jo ennen keskiaikaa? Keitä he olivat? Kiinnostaa kovasti.

Ankdam kirjoitti:

"Nimi hävitetään muutamalla karttoja ja asiakirjoja, tarpeeksi kauan tehtynä alkuperäisiä nimiä, ei löydy mistään..
Lyhyesti=Kaikki paska on tullu vuoronperään sekä idästä että lännestä, tätä vanhaa sivistyskansaa kiusaamaan."

Niin se vain menee se historia, vaikutteita tulee useammalta suunnalta, niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Me olemme monen kulttuurin ja erilaisten vaikutteiden yhdistelmä, kaikki ovat jättäneet jälkensä niin hyvässä kuin pahassakin. Paskasta ja kiusaamisesta puhuminen on turhaa, useimmiten ne ulkoiset vaikutteet ovat kuitenkin edesauttaneet kehitystä ja vieneet Suomea eteenpäin.

Olisiko sinulla jotain tarkempia tietoja mainitsemastasi Suomen alueella asuneesta vanhasta suomenkielisestä sivistyskansasta joka asusteli täällä jo ennen keskiaikaa? Keitä he olivat? Kiinnostaa kovasti.

Lue lisää

Sulle se on varmaan yllätys että täällä on puhuttu ennen hurreja murre-eroin samaa kieltä, eli suomea. Laulaen on omaa historiaa kerrottu eteenpäin,(esim.amerikan intiaanit käyttivät samaa) suomenkielenkirjoitusasuhan on uudempaa alkuperää.Toisaalta murre on vaikutanu siihen ettei yhtenäinen kirjoitusasu ollut enemmin käytössä (olettaisin niin). Minua suuresti huvittaa tuo teidän idioottimainen väittämä, ettei suomalaiset osanneet, puhua, kirjoittaa ennen ruotsalaisten valloitajien tuloa. Asiahan on niin ettei suomalaiset kelvanneet muuhun kuin tykinruuaksi suur-ruotsia tekemään. Asia erikseen on sit nämä niinkutsutut="perseen nuolijat" jotka omaa etua tavoitellakseen tekivät mitä tahansa. On se vaan jännä ajatella ettei suomalaisilla ollu paikannimiä kun ne ei osannu puhua kirjoittaa, miten ne sitten osasi liikkua tai mennä sovittun paikkaan, kun ei ollu vielä ruotsalaisia neuvomassa

Ankdam kirjoitti:

"Nimi hävitetään muutamalla karttoja ja asiakirjoja, tarpeeksi kauan tehtynä alkuperäisiä nimiä, ei löydy mistään..
Lyhyesti=Kaikki paska on tullu vuoronperään sekä idästä että lännestä, tätä vanhaa sivistyskansaa kiusaamaan."

Niin se vain menee se historia, vaikutteita tulee useammalta suunnalta, niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Me olemme monen kulttuurin ja erilaisten vaikutteiden yhdistelmä, kaikki ovat jättäneet jälkensä niin hyvässä kuin pahassakin. Paskasta ja kiusaamisesta puhuminen on turhaa, useimmiten ne ulkoiset vaikutteet ovat kuitenkin edesauttaneet kehitystä ja vieneet Suomea eteenpäin.

Olisiko sinulla jotain tarkempia tietoja mainitsemastasi Suomen alueella asuneesta vanhasta suomenkielisestä sivistyskansasta joka asusteli täällä jo ennen keskiaikaa? Keitä he olivat? Kiinnostaa kovasti.

Lue lisää

Ruotsinkielisten historiankirjoitus väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista.

Ruotsinkieliset eivät ymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luulevatko ruotsinkieliset että emme olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin koska olimme menettäneet itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

huusianna kirjoitti:

Ruotsinkielisten historiankirjoitus väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista.

Ruotsinkieliset eivät ymmärrä edes mitä tarkoittaa SAAMINEN. Saaminen tarkoittaa että toinen antaa eli LUOPUU jostain toisen hyväksi. Jos Suomi on saanut jotain Ruotsista niin Ruotsin olisi pitänyt luopua jostain, mitä Ruotsi ei todellakaan ole tehnyt.

Ruotsi on pakottanut meille järjestelmänsä. Me emme saaneet valita, emmekä saaneet kehittää omaa tapaamme toimia. Me olemme antaneet Ruotsille, koska me olemme joutuneet LUOPUMAAN päättää omista asioistamme. Koska emme saaneet päättää omista asioistamme emmekä saaneet käyttää omaa äidinkieltämme viranomaisten kanssa, jouduimme syrjityiksi omassa maassamma josta kärsimme vielä tänä päivänäkin.

Luulevatko ruotsinkieliset että emme olisi kyenneet omaan sivistykseen omilla avuillamme? Me olisimme menestyneet yksin paljon paremmin koska olimme menettäneet itsenäisyytemme ja oikeuden päättää asioistamme.

Luulisi kaikkien muistavan kuinka suomalaisten on käynyt yhteistyössä Ruotsin kanssa. Kävimme Ruotsin sotia, maksoimme Ruotsin sotia, kärsimme Venäjän hyökkäyksistä omalle alueellemme kun Ruotsi kävi sotia Venäjän kanssa. Maksoimme veroa, sotamiehiä ja luonnonvaroja saamatta mitään itsellemme.

M.m. tämä seuraava on tärkeä asia suomen kielen kehityksen kannalta.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti

" Agricola aloitti käännöstyön jo 1530-luvun alussa opiskellessaan Wittenbergin yliopistossa, minne tuohon aikaan lähetettiin kääntäjiksi sopivia nuoria miehiä opiskelemaan.[2] Käännös oli valmiina jo vuonna 1543, mutta kuningas antoi sille painoluvan vasta vuonna 1547. Kirja painettiin Tukholmassa Amund Laurentssonin kirjapainossa. "

Taas jälleen ruotsinkielinen esti jälleen suomen kielen kehityksen monella vuodella.

Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Agricola

" Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. SacharJa. Maleachi. "

Rahoituksen puute ei vaivannut kun ruotsin kielistä raamattua käännettiin ja painettiin, kuitenkin suomalaiset ovat olleet maksamassa veroillaan ruotsin kielistä Raamattua Ruotsin kuningaskunnassa. Suomenkieliset maksoivat ruotsinkielisen Raamatun käännöksen mutta eivät saaneetkaan rahoja omankieliseen Raamatun käännökseen.

Tässä on selitys sille miksi raamattu käännettiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta 101 vuotta myöhemmin kuin ruotsin kielelle. Suomenkieliset kustansivat raamatun käännöksen ruotsiksi mutta kuningas epäsi rahoituksen 101 vuotta suomenkieliselle käännökselle.

Lue lisää

"Ruotsinkielisten historiankirjoitus väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista. "

Antaisitko jonkun referenssin siihen historiankirjoitukseen, joka niin väittää?

Tapio Rautalapio kirjoitti:

"Ruotsinkielisten historiankirjoitus väittää että olemme saaneet kaiken edistyksen ja sivistyksen Ruotsista. "

Antaisitko jonkun referenssin siihen historiankirjoitukseen, joka niin väittää?

Lue lisää

Eikös sellaisen käsityksen saa kaikesta suomalaisesta historiankirjoituksesta? Lisäksi ne puheet ruotsalaisuudestamme, kun on kysymys myönteisistä piirteistä yhteiskunnassamme. Viitteitä riittäisi.
Paljonhan Ruotsinkin kautta on saatu sellaista, mitä ei ole/olisi saatu Venäjän kautta. Mutta jos Suomi olisi aina ollut itsenäinen, se epäilemättä olisi yhtä edistynyt, vaikkapa Itämeren ja Saksan kautta. Mutta maan olisi kyllä pitänyt joutua vuosituhat sitten läntisen uskonnon piiriin.

muuan fenno kirjoitti:

Eikös sellaisen käsityksen saa kaikesta suomalaisesta historiankirjoituksesta? Lisäksi ne puheet ruotsalaisuudestamme, kun on kysymys myönteisistä piirteistä yhteiskunnassamme. Viitteitä riittäisi.
Paljonhan Ruotsinkin kautta on saatu sellaista, mitä ei ole/olisi saatu Venäjän kautta. Mutta jos Suomi olisi aina ollut itsenäinen, se epäilemättä olisi yhtä edistynyt, vaikkapa Itämeren ja Saksan kautta. Mutta maan olisi kyllä pitänyt joutua vuosituhat sitten läntisen uskonnon piiriin.

Lue lisää

Suomalainen ei ole koskaan ruotsalainen eikä koskaan pyrikkään siihen, vaan on ylpeä omista esi-isistään. Mitä myönteistä ruotsi on tuonnu tähän maahan ei mitään. Ne hyvät asiat peittyy pahojen alle ja turha yrittää unohtaa menneet koska oikea historia on rehellistä historiaa. Mitä uskonto liittyy sivistykseen varsinkin meidän länsimainen uskonto so.tuotu ruotsista. Arabian niemimaalla ja kiinassa olitiin melkein vuosituhat edellä eurooppaa eräissä asioissa. Munkit kyllä luostareissa oli lukutaitoisia, mutta pitää muistaa. Todellinen sivistys alkaa vasta sitten kun "koko kansa" osaa lukea ja kirjoittaa.. Eikä kirkkon etu siihen aikaan ollut tuo asia.
Länsimainen uskonto orjuutti alamaisiaan siihen aikaan että se siitä..

lueppa historiaa kirjoitti:

Suomalainen ei ole koskaan ruotsalainen eikä koskaan pyrikkään siihen, vaan on ylpeä omista esi-isistään. Mitä myönteistä ruotsi on tuonnu tähän maahan ei mitään. Ne hyvät asiat peittyy pahojen alle ja turha yrittää unohtaa menneet koska oikea historia on rehellistä historiaa. Mitä uskonto liittyy sivistykseen varsinkin meidän länsimainen uskonto so.tuotu ruotsista. Arabian niemimaalla ja kiinassa olitiin melkein vuosituhat edellä eurooppaa eräissä asioissa. Munkit kyllä luostareissa oli lukutaitoisia, mutta pitää muistaa. Todellinen sivistys alkaa vasta sitten kun "koko kansa" osaa lukea ja kirjoittaa.. Eikä kirkkon etu siihen aikaan ollut tuo asia.
Länsimainen uskonto orjuutti alamaisiaan siihen aikaan että se siitä..

Lue lisää

En ylistä länsimaista kirkkoa tai uskontoja yleensäkään, vaan muistutan, että ainoa muu vaihtoehto olisi 1000-luvun alussa käytännössä ollut itäinen kirkko eli kreikkalaiskatolinen kirkko. Sen luulen olevan paljon sen takana, mitä Itä-Euroopassa ja Venäjällä on nähty ja nähdään tapahtuvan.

Millaisia Kiina ja Arabia ovat nyt?

muuan fenno kirjoitti:

Eikös sellaisen käsityksen saa kaikesta suomalaisesta historiankirjoituksesta? Lisäksi ne puheet ruotsalaisuudestamme, kun on kysymys myönteisistä piirteistä yhteiskunnassamme. Viitteitä riittäisi.
Paljonhan Ruotsinkin kautta on saatu sellaista, mitä ei ole/olisi saatu Venäjän kautta. Mutta jos Suomi olisi aina ollut itsenäinen, se epäilemättä olisi yhtä edistynyt, vaikkapa Itämeren ja Saksan kautta. Mutta maan olisi kyllä pitänyt joutua vuosituhat sitten läntisen uskonnon piiriin.

Lue lisää

Lainaus:

Turjalaisen valtakunta
Suomi - Kristillinen maa jo ennen ristiretkiä

Näyttää erittäin vahvasti siltä, että käsitys jonka mukaan kristinuskon ja kulttuurin olisivat maahamme tuoneet ruotsalaiset, ei pidä uudemman tutkimuksen mukaan lainkaan paikkaansa. Kristinuskon kannalta merkille pantavaa on, että jo 900-luvun alussa, noin pari sataa vuotta ennen väitettyä ensimmäistä ristiretkeä, noin 12% varsinais-suomalaisista oli arkeologian valossa kristittyjä, ja ilman miekkalähetystä (Suomen Historian Pikkujättiläinen 2004). On arveltu, että 1100-luvulla, siis väitetyn ensimmäisen ristiretken aikaan, Varsinais-Suomi ja Satakunta olisivat olleet jo pääosin kristittyä aluetta.

Emeritusprofessori Unto Salon mukaan kristinuskon historia Suomessa on vieläkin varhaisempaa perua. Arkeologian valossa kristinusko tuli Suomeen ennen Ruotsia. Ensimmäiset merkittävämmät arkeologiset merkit kristinuskosta Suomessa ovat 500-luvulta alkaen, ja ne ovat bysanttilaista alkuperää. Ensimmäiset merkit kristinuskosta Ruotsissa ovat vasta 600-luvulta, ja nekin bysanttilaista alkuperää. Kristinusko siis tuli idästä ja rantautui ensin Suomeen ja vasta myöhemmin Ruotsiin.

Salon mukaan kristinusko rantautui Kalantiin ja Satakunnan ydinalueille viimeistään 500-luvun lopulla, ja 600-luvun loppuun mennessä koko Satakunta, Kalanti, ja Etelä-Pohjanmaan rannikko sekä Lounais-Suomi olivat jo jossain määrin kristinuskon piirissä olevaa aluetta. Hämeeseen ja Karjalaan kristinusko levisi nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan 800-luvulla, ja sielläkin se oli itäistä perua. Merkittävintä maamme kristillisen historian kannalta kuitenkin on, että bysanttilaisperäinen kristinusko oli 800-luvun loppuun mennessä levinnyt ja tunnettu koko suomalaisalueella, ja vanhaslaavilaisten kirkollisten lainasanojen, kuten suntio, pappi, Raamattu ja risti, perusteella Suomessa on ollut myös seurakuntia.

Suntio tulee muinais-venäjän tuomaria merkitsevästä .....

http://turjalainen.blogspot.com/2010/03/suomen-kristillinen-varhaishistoria-ja.html

muuan fenno kirjoitti:

En ylistä länsimaista kirkkoa tai uskontoja yleensäkään, vaan muistutan, että ainoa muu vaihtoehto olisi 1000-luvun alussa käytännössä ollut itäinen kirkko eli kreikkalaiskatolinen kirkko. Sen luulen olevan paljon sen takana, mitä Itä-Euroopassa ja Venäjällä on nähty ja nähdään tapahtuvan.

Millaisia Kiina ja Arabia ovat nyt?

Lue lisää

lainaus:

Kristinuskon vaikutus Suomeen ennen ristiretkiä

Kieli ja kulttuuriperinne

Kieli- ja kulttuuriperinne osoittaa, että ensimmäiset syvälliset kosketukset uuteen yksijumalaiseen uskontoon, kristinuskoon, esi-isämme saivat idästä. Tästä kertovat vanhat kristilliset termit pappi, risti, raamattu, pakana, perkele ja kummi, jotka ovat idän kielten lainaa meille. Täten Suomeen muodostui ilman varsinaista käännytystyötäkin vähitellen kristillisiä saarekkeita.

http://www.suol.fi/raamattunet/krvaiksu.html

muuan fenno kirjoitti:

En ylistä länsimaista kirkkoa tai uskontoja yleensäkään, vaan muistutan, että ainoa muu vaihtoehto olisi 1000-luvun alussa käytännössä ollut itäinen kirkko eli kreikkalaiskatolinen kirkko. Sen luulen olevan paljon sen takana, mitä Itä-Euroopassa ja Venäjällä on nähty ja nähdään tapahtuvan.

Millaisia Kiina ja Arabia ovat nyt?

Lue lisää

Älä luule kreikkalaiskatollisenkirkon olevan venäjän tai itä-euroopan kurjuuden takana. Sinun pitää muistaa että kirkkoa ei käytänössä ollut neuvostoliitossa eikä muissa sateliittivatioissa. (kirkko kyllä oli mutta, täynnä KGB yms. työntekijöitä) Kansa kyllä tiesi tämän. Tuo on mielenkiintoinen pointti Lainaan=". Sen luulen olevan paljon sen takana, mitä Itä-Euroopassa ja Venäjällä on nähty ja nähdään tapahtuvan." Kukaan ei voi varmasti sanoa mitä tapahtuu mutta, jos kirkon valta lisääntyy näissä valtioissa, tulemme elämään mielenkiintoisia aikoja. Minun mielestä kirkko ja valtio pitäisi aina erottaa toisistaan, nythän nähdään jopa länsimaissa samanlaista "korruptiota" yms. kirkoissa kuin valtionhallinossa ja se on huolestuttavaa. Kiina on todennäköisesti number uno tulevaisuudessa. Arabia nukkuu vielä loistavassa menneisyydessä. Mutta "maailma muuttuu" on vanha kansanviisaus joka pitää paikansa edelleen