Tervehdys. Olen eronnut noin 4kk sitten. Otin sen todella rankasti. Haluaisin esitellä muutaman oireen jonka olen huomannut itsessäni.
-Ajattelen joka päivä suhdettani.
-En ole hymyillyt aikoihin paitsi kavereiden seurassa. Tunteet ovat kadonneet. Tekisi mieli itkeä mutta ei vaan pysty. Ei millään.
-Mielenkiinto joistakin asiosta kadonnut.
-Tuntuu että ole alempiarvoisempi kuin muut.
-Olen todella epävarma itsestäni. Minun piti perustaa firma mutta sekin on jo kuopattu koska tuntuu että en ole kykeneväinen siihen hommaan, niinkuin mihinkään muuhunkaan.
-Töissä ei jaksa olla. Tai oikeastaan ei voi olla.
-Tuntuu että useat ihmiset vihaavat minua, etenkin exäni sukulaiset. Minulle on sanottu että näin ei ole mutta en usko.
-Saatan saada lievän ahdistuskohtauksen silloin tällöin.
-Pelkään isoa ihmisjoukkoa. Se ainakin ahdistaa.
-Olen lukkiutunut huoneeseeni.
-Tätäkin kirjoittaessa on sellainen olo että itke poika itke mutta ei niin ei.
Tässä nyt muutama näitä. En tiedä luotanko tuohon Beckin masennustestiin mutta kumminkin sain siitä 31 pistettä. Kävin lääkärissäkin jo aikaa sitten. Diagnoosi oli akuutti stressireaktio. Olin silloin ollut viikon pelkästään sängyssä lukkiutuneena huoneeseeni. En liikkunut yhtään mihinkää ja en syönyt mitään. Nyt luulen että tuo saattoi olla väärä diagnoosi, koska eihän tuollaisen pitäisi kestää kauaa? Voisiko tämä olla rehellistä masennusta?
Terapiasta ei ole ollut hyötyä.
-Ajattelen joka päivä suhdettani.
-En ole hymyillyt aikoihin paitsi kavereiden seurassa. Tunteet ovat kadonneet. Tekisi mieli itkeä mutta ei vaan pysty. Ei millään.
-Mielenkiinto joistakin asiosta kadonnut.
-Tuntuu että ole alempiarvoisempi kuin muut.
-Olen todella epävarma itsestäni. Minun piti perustaa firma mutta sekin on jo kuopattu koska tuntuu että en ole kykeneväinen siihen hommaan, niinkuin mihinkään muuhunkaan.
-Töissä ei jaksa olla. Tai oikeastaan ei voi olla.
-Tuntuu että useat ihmiset vihaavat minua, etenkin exäni sukulaiset. Minulle on sanottu että näin ei ole mutta en usko.
-Saatan saada lievän ahdistuskohtauksen silloin tällöin.
-Pelkään isoa ihmisjoukkoa. Se ainakin ahdistaa.
-Olen lukkiutunut huoneeseeni.
-Tätäkin kirjoittaessa on sellainen olo että itke poika itke mutta ei niin ei.
Tässä nyt muutama näitä. En tiedä luotanko tuohon Beckin masennustestiin mutta kumminkin sain siitä 31 pistettä. Kävin lääkärissäkin jo aikaa sitten. Diagnoosi oli akuutti stressireaktio. Olin silloin ollut viikon pelkästään sängyssä lukkiutuneena huoneeseeni. En liikkunut yhtään mihinkää ja en syönyt mitään. Nyt luulen että tuo saattoi olla väärä diagnoosi, koska eihän tuollaisen pitäisi kestää kauaa? Voisiko tämä olla rehellistä masennusta?
Terapiasta ei ole ollut hyötyä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
sanoa, että ehkä se jonakin päivänä helpottaa... ja antaa voimahalin!
Halit vastaanotettu :)
Toivotaan että helpottuu. Mutta kuinka kauan menee, sitä ei tiedä.
Opettele suremaan. Se on välttämätön taito elämässä menetysten ja vastoinkäymisten sattuessa. Elämä on sarja luopumisia. Jonain päivänä elämä alkaa taas tuntua elämisen arvoiselta. Jokaisen elämänpolkuun kuuluu kaikenlaisia ajanjaksoja. Sitä kutsutaan eletyksi elämäksi. Sulla voi olla viiden vuoden kuluttua monia asioita sun elämässä jotka tekee sut onnelliseksi:)