heti ollut rehellinen toista kohtaan (myöskin itseään) keskustellut tunteistaan ja itsestään, arvostanut toista omana itsenään, niin mitä siitä olisikaan syntynyt. Jälkeenpäin sitä on mahdoton tietää ja selvittää välejä
Eikä tietty jälkipyykistä ole mitään hyötyä. Ja onhan se kuva toisesta valheineen päivineen muodostunut niin vahvaksi. Emmehän me olleet edes mitään teinejä...
Eikä tietty jälkipyykistä ole mitään hyötyä. Ja onhan se kuva toisesta valheineen päivineen muodostunut niin vahvaksi. Emmehän me olleet edes mitään teinejä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
kasvamista ja oppimista joka päivä,ei olla koskaan valmiita
jos oisit hän sanoisin että milloinkaan ei ole liian myöhäistä!
jos oisit hän niin sanoisin että joskus on liian myöhäistä kun toinen satuttaa liikaa ja leikkii liikaa.
taitavat olla kaksi pahinta asiaa nuo mitä toiselle voi tehä ja silloin viskaa menemään myös sen läheisyyden, lämmön ja luottamuksen. ja niiden palauttaminen on, jos ei mahdotonta niin ainakin kovan työn takana.
joskus on todellakin myöhäistä, jos toinen vain satuttaa ja leikkii toisen kustannuksella. Itseään oppii arvostamaan, kun tarpeeksi huonosti kohdellaan. Eikä enää annakkaan toisen leikkiä omalla kustannuksellaan, silloin on todellakin liian myöhäistä...
omat syynsä ,samaa mieltä koskaan ei ole liian myöhäistä ,jos todella rakastaa
martyyriä en ala leikkimään.
jos ei koskaan puhu toiselle .. miten silloin voi sanoa noin ?
ei se arvostanu mua niin paljoo et ois puhunu, muut oli sille tärkeempiä ..
mikään ei oo niin tärkeää kuin keskinäinen juttelu ja yhteys. Sen kautta syntyy kaikki, toisen arvostus,
läheisyys jne. Mutta yhteydenpuutteeseen kaikki kuolee.Ja tietyssä vaiheessa sitten kaikki on jo liian myöhäistä. Luottamus on mennyt kaiken muun mukana.