Puolisen vuotta sitten keskustelin kaverin kanssa raha-asioista yleensä. Kertoi, ettei tässä tilanteessa pysty säästämään yhtään rahaa, vaan kaikki menee mitä tuleekin. Nyt kertoi ostaneensa moottoripyörän 5000 eurolla ja maksaa siitä 250 euroa kuussa lainaa pois. Elämäntapa on pysynyt entisellään eikä tulot ja menot ole miksikään muuttuneet. En siis usko, että se säästäminenkään olisi tehnyt tiukkaa silloin puolivuotta sitten..
Olen tuttavapiirissä huomannut sen, että monesti säästäminen tekee vaikeeta ja siihen ei ole koskaan rahaa, mutta lainaa voidaan ottaa huoletta ja maksaa sitä isompiakin summia kuussa pois. Eikö toisinpäin olisi kuitenkin helpompaa? Itsellänikin on asuntolainaa tällä hetkellä, mutta muuten säästän aina isompiin hankintoihin/remontteihin ja hankin tarvitsemani asiat sitten kun on riittävästi rahaa säästössä (toisinaan mieli on jo kerennyt siinä välissä muuttua). Muutama vuosi sitten säästin erikseen sivuun 90 euroa kuussa kolme vuotta ja vasta sen jälkeen kävin silmäleikkauksessa, että pääsin -6 likinäöstä eroon. Sen siis säästin omana "projektina" muun säästämisen ohella.
Miksi kulttuurimme on muuttunut tällaiseksi kaikkiminullehetinyt -tyyliseksi? Ei malteta odottaa sitä, että kerettäisiin säästää rahat haluamaamme asiaan.
Olen tuttavapiirissä huomannut sen, että monesti säästäminen tekee vaikeeta ja siihen ei ole koskaan rahaa, mutta lainaa voidaan ottaa huoletta ja maksaa sitä isompiakin summia kuussa pois. Eikö toisinpäin olisi kuitenkin helpompaa? Itsellänikin on asuntolainaa tällä hetkellä, mutta muuten säästän aina isompiin hankintoihin/remontteihin ja hankin tarvitsemani asiat sitten kun on riittävästi rahaa säästössä (toisinaan mieli on jo kerennyt siinä välissä muuttua). Muutama vuosi sitten säästin erikseen sivuun 90 euroa kuussa kolme vuotta ja vasta sen jälkeen kävin silmäleikkauksessa, että pääsin -6 likinäöstä eroon. Sen siis säästin omana "projektina" muun säästämisen ohella.
Miksi kulttuurimme on muuttunut tällaiseksi kaikkiminullehetinyt -tyyliseksi? Ei malteta odottaa sitä, että kerettäisiin säästää rahat haluamaamme asiaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itseäni on jo hieman alkanut huvittamaan tuo "ei pysty säästämään"-fraasi. Se on keskimäärin paskapuhetta. Itsensä huijaamista. Ja onhan se merkillistä, että rahaa ei senttiäkään jää, mutta tulot kuin taikaiskusta juuri sopivasti kuitenkin riittävät, eikä budjetti mene alijäämäiseksi. Suorastaan hämmästyttävä yhtälö. Oikeasti köyhät tietysti asia erikseen.
Kyllä se on kuitenkin tahtokysymys, että pystyykö säästämään vai ei. Entisenä tuhlarina tiedän sen oikein hyvin itsekin, että menot on harvinaisen helppo sovittaa tulojen mukaiseksi, ja sitten kuvitellaan ettei ole mistä säästää. Tajusin itse kuitenkin tilanteeni aika nopeasti työelämään pääsyn jälkeen ja tuumasin itselleni, että opetellaan säästämään vaikka väkisin. Nyt, vuosia myöhemmin elämä on niin paljon helpompaa, kun ei tarvitse rahaa miettiä. Vaikkei sitä pienestä palkasta paljoa oikeasti voinutkaan säästää, niin pari tonnia vuodessa säästöjä kertyi vielä aika pienillä muutoksilla.
Se on jokapäiväisistä, pienistä valinnoista lopulta pääasiassa kiinni. Merkityksettömien ja hetkellisten mielihalujen torjumisesta. Ja toisinaan myös ylenpalttisen mukavuudenhalun. Kaikenlaista olisi kiva saada, mutta on eri asia tarvitsenko minä ihan oikeasti sitä jotakin.