Olen luonteeltani äärimmäisen introvertti. Sosiaaliset tilanteet verottavat henkisiä voimiani tavattomasti ellei sitten ole kysymys jostain asiasta josta olen itse erittäin kiinnostunut. Jos joudun juttelemaan smalltalkia sukulaisten tai työtovereiden kanssa tuntuu että takki on ihan tyhjä ja persoonallisuuteni on vedetty vessanpöntöstä alas. Vaikka kuinka yritän olla oma itseni päädyn silti esittämään jotain falskia roolia. Tästä olen päätellyt että ei minulla olekaan mitään oikeaa persoonallisuutta koskaan ollutkaan. Kaikista parhaiten olen aina viihtynyt yksin.
Tämä ei ole minulle ongelma oikeastaa, olen jo 4-kymppinen ja hyväksynyt asian. Kunhan ajattelin kirjoitella jotain.
Tämä ei ole minulle ongelma oikeastaa, olen jo 4-kymppinen ja hyväksynyt asian. Kunhan ajattelin kirjoitella jotain.
Vastaukset 1
Vanhimmat
vallan hyvin...voimia jaksamista!
yleensä meitä ei ymmärretä ehkä ihmisinä vaan ollaan niitä hyljättyjä ja kiusattuja.