Olen kärsinyt jo pitkään jatkuvasta hengenahdistuksesta, välillä saattaa kestää viikonkin tunne etten saisi kunnolla henkeä.. Heti kun en ajattele asiaa, tunne katoaa. Mutta heti kun se tulee hetkeksikin mieleen, se alkaa taas, ja voi kestää pitkäänkin. Olen miettinyt sen johtuvan jostan mikä liittyy psykologiaan, että kun ajattelen asiaa, tulisi tunne etten saa kunnolla henkeä, lääkäritkin uskovat niin, mutta itseäni epäilyttää, koska silti joskus tunne tulee vaikka en sitä ajattelisikaan, huomaan vain sen alkavan.
Olen käynyt lääkärissä asian takia monena yönä ja aina on olleet happisaturaatiot ynnä muut kohdallaan, ja lääkäri väittää minun vain panikoivan ja kuvittelevan tunteen, vaikka se tuntuu NIIIIN todelliselta.. Mikä avuksi, aina kun tulee tunne etten saa kunnolla henkeä tuntuu kuin keuhkot olisivat pienemmät, tai että henkitorvessa olisi jokin kalvo mikä saisi hengityksen tuntumaan epämiellyttävältä, ikään kuin olisi jonkin väkevän pastillin vasta syönyt. Pelkään usein kuolevani, tukehtuvani tuskallisesti, kun en saa henkeä. heti kun tunne tulee, sydän alkaa takoa tuhatta ja sataa ja otan puhelimen lähelle jos tulee tilanne että joudun soittamaan hätänumeroon.. paniikki iskee.. pelottaa.. mikä avuksi?
Olen käynyt lääkärissä asian takia monena yönä ja aina on olleet happisaturaatiot ynnä muut kohdallaan, ja lääkäri väittää minun vain panikoivan ja kuvittelevan tunteen, vaikka se tuntuu NIIIIN todelliselta.. Mikä avuksi, aina kun tulee tunne etten saa kunnolla henkeä tuntuu kuin keuhkot olisivat pienemmät, tai että henkitorvessa olisi jokin kalvo mikä saisi hengityksen tuntumaan epämiellyttävältä, ikään kuin olisi jonkin väkevän pastillin vasta syönyt. Pelkään usein kuolevani, tukehtuvani tuskallisesti, kun en saa henkeä. heti kun tunne tulee, sydän alkaa takoa tuhatta ja sataa ja otan puhelimen lähelle jos tulee tilanne että joudun soittamaan hätänumeroon.. paniikki iskee.. pelottaa.. mikä avuksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olin samanlaisessa tilanteessa n. 25 vuotta sitten. Tilanne johtui kovasta stressistä.
En pystynyt öisin nukkumaan, vaan olin ylhäällä ja haukoin henkeä kuin kala kuivalla maalla.
En muista enää yksityiskohtia, mutta sain joltain lääkäriltä Marax-nimisiä tabletteja, jotka todellakin auttoivat.
Käytin niitä ehkä vuoden pari, kuitenkin vain tarvittaessa. Sitten stressitilanne helpottui ainakin jonkin verran ja pystyin jättämään lääkkeet lähes kokonaan pois. Lopulta en enää käyttänyt niitä yhtään.
Sitten muutaman vuoden kuluttua tuli taas samanlainen tilanne ja yritin saada samoja lääkkeitä uudelleen, mutta ne eivät olleetkaan enää myynnissä.
Sinnittelin sitten taas eteenpäin, mutta lopulta tilanne meni niin pahaksi, että sain lähetteen TYKS:iin astmatutkimuksiin. Astma todettiin ja sain siihen lääkityksen ja erityiskorvattavuuden viideksi vuodeksi.
Samalla todettiin myös uniapnea ja siihen saamani CPAP-laite auttoi uniapnean lisäksi varmasti myös astman helpottumista.
Nyt viisi vuotta on kulunut ja koska en ole enää joutunut käyttämään lääkitystä kuin satunnaisesti, en edes hakenut erityiskorvattavuutta lisää.
Tiedän ihan varmasti, että saan edelleenkin stressistä hengenahdistusta, mutta sitten otan vaan suihkeen pari ja selviän sillä. Olen täysin selvillä, että minun astmani johtuu pääasiallisesti psyykkisistä tekijöistä, vaikka esim. veto aiheuttaa yskänkohtauksen edelleenkin. Se menee kuitenkin nopeasti ohi.
Kannattaisikohan sinunkin hakeutua astmatutkimuksiin, koska ainakin minun kohdallani astman pääasiallinen syy on aina ollut psyykkinen puoli hengenahdistuksineen ja psykosomaattisine oireineen ja kipuineen.