Vaihda sinäkin ruma ja mongertava nimesi kauniiseen ruotsinkieliseen nimeen!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yhä useampi vaihtaa sukunimensä/1135258990701
Tässä yksi joka on jo vaihtanut:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/555_px_x_325_px_kuvia/616904.jpg&imgrefurl=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/801188?missit&h=325&w=555&sz=26&tbnid=YLuVZvBvjZCJIM:&tbnh=78&tbnw=133&prev=/images?q=jutta gustavsberg&usg=__hyi9lBfGT7rsrPd1W9KTAbOYcnM=&sa=X&ei=kDtWTOf3NcraOJry_HE&ved=0CCEQ9QEwBA
Vaihda sinäkin!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yhä useampi vaihtaa sukunimensä/1135258990701
Tässä yksi joka on jo vaihtanut:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/viihde/555_px_x_325_px_kuvia/616904.jpg&imgrefurl=http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/muut.shtml/801188?missit&h=325&w=555&sz=26&tbnid=YLuVZvBvjZCJIM:&tbnh=78&tbnw=133&prev=/images?q=jutta gustavsberg&usg=__hyi9lBfGT7rsrPd1W9KTAbOYcnM=&sa=X&ei=kDtWTOf3NcraOJry_HE&ved=0CCEQ9QEwBA
Vaihda sinäkin!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ruotsissa on satoja tuhansia ihmisiä jotka puhuvat yhtä rumaa ja rumempaa kieltä kuin Carl Bildt.
Carl Bildt - en ärans man (ironi)
http://www.youtube.com/watch?v=9Bd6PpIhWwU&feature=related
Carl Bildt pratar IT 1995
http://www.youtube.com/watch?v=Y5bYUpuU4p0
Tanska on rumaa ruotsalaistenkin mielestä, mutta jostain ihmeen syystä he eivät pidä omaa kieltään ollenkaan rumana, vaikka tanskan ja ruotsin ääntämys ovat poikkeuksellisen lähellä toisiaan. Ruotsalainen skånen murre on jopa enemmän tanskalaista kuin tanskan kieli itse. Yhteistä riikinruotsin murteille on että ne muistuttavat tanskaa ja ovat yleensäkin erittäin epäselviä kieliä.
Kielen tarkoitus on olla informaation välittäjä, mutta ruotsi ei siinä onnistu hyvin jos esim. puhelinlinja on huono tai ympäristö on meluinen. Tämän kuulee/näkee siinä että hurrit joutuu huutamaan 3:sen ratikassakin että pystyvät kommunikoimaan vierustoverin kanssa.
Alla näytteitä ruotsin kielen rumuudesta ja epäselvyydestä YouTubesta. Näissä ruotsalaisten tekemissä näytteissä on oleellisena osana ruotsin kielen epäselvyys jota käsitellään osana aihetta. Tällaista kielen epäselvyyttä ei suomen kielen kohdalla tule mieleenkään käsitellä, koska kielen epäselvyys ei ole mikään ongelma suomen kielessä.
lyhyt näyte 18sek.
http://www.youtube.com/watch?v=PXlEpsasPG4
Skånska 21sek.
http://www.youtube.com/watch?v=B7mbE3OFVyg&NR=1
Skånska 37sek. maanviljelijä viljelee perunaa (suomeksi) ?? (päron)
http://www.youtube.com/watch?v=AkQ-tcX8LGo
Tarviiko skånea tekstittää ruotsalaisille? - Tarvii jos vain pystyy --- HAHAA!
http://www.youtube.com/watch?v=GcWUhtvCrnI
Esimerkki kuinka epäselvä kieli ruotsi on.
Sveriges skönaste dialekter runt om i landet
http://www.youtube.com/watch?v=xDAm3Rbt9Aw&NR=1
Ruotsalaiset itsekin ovat huomannet kuinka epäselvä heidän kielensä on.
http://www.youtube.com/watch?v=I44QieOjBXk&feature=related
Skånelaisia murteita - alkaa näytteellä 54sek. kohdalla.
Pang Prego - Skånska dialekter
http://www.youtube.com/watch?v=Wc3-AyPLa6I
Useimmiten kauneuden perusteleminen on ajanhukkaa ja siitä voidaan pitää ainoastaan henkilökohtaisena mieltymyksenä. Kielen kauneuden kohdalla voidaan kuitenkin puhua poikkeuksellisesti universaalista kauneudesta.
Suomen kielessä on konsonanttien ja vokaalien suhde sama kuin italian kielessä. Jostain ihmeen syystä suomalaisilla on kuitenkin kielteinen käsitys suomen kielen kauneudesta. Todellisuudessa suomi on kaunis kieli. Perustelen sen alla.
Puhe koostuu vokaaleista ja konsonanteista. Vokaaleja ovat A, E, I, O, U, Y, Ä ja Ö. Loput aakkosista on konsonantteja. Tärkeitä puheessa ovat konsonantit, niiden tehtävänä on siirtää informaatioita. Vokaalien tehtävä on mahdollistaa sanan ääntäminen. Ihmiselle kielen ääntäminen on vaikeaa jos kielessä on liikaa konsonantteja. Faxin ja modeemin ujellus on tavallaan kieltä joka on muodostettu pelkästään konsonanteista täysin ilman vokaaleja. Jos kieli on pelkkiä konsonantteja silloin se myös kuulostaa faxin tai modeemin ujellukselta.
Jos kielessä ei ole riittävästi vokaaleja helpottamassa ääntämystä, ihminen joutuu tinkimään kielen ääntämisessä. Silloin sanoista jätetään pois tai lisätään jotain äänteitä ääntämisen helpottamiseksi. Se aiheuttaa eroavaisuuksia kirjoitusasuun verrattuna. Se taas johtaa siihen että kielen kirjoittaminen eroaa ääntämisestä joka tekee kielen oppimisen vaikeaksi.
Heprean kielessä ei kirjoiteta vokaaleja mutta ymmärrettävästä syystä ne lausutaan puheessa ja mikä tekee kielen vaikeaksi nuorelle lapselle oppia. Heprean kielessä JHV lausutaan jahve = jumala. Tuntematta sanaa voisi luulla sen olevan mahdollisesti myös Jahva, Jahvi, Jahvo, ym. Tästä ymmärrämme että kirjoituksen erotessa ääntämyksestä ei sanaa voi ääntää jos ei tunne sitä ensin. Suomenkielessä kyseistä ongelmaa ei ole.
Tutkimuksen mukaan suomenkielinen lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan 6 viikossa yhtä hyvin kuin englannin kielinen lapsi 2 vuodessa. Pisa tutkimuksen perusteella suomenruotslaiset oppilaaat jäävät jälkeen äidinkielen oppimisessaan suomalaisiin lapsiin verrattuna.
Suomen kielessä on useimmiten aina konsonantin tai tuplakonsonantin jälkeen vokaali. Suomen kielessä on siis konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Lisäksi suomen kielessä sanat päättyvät usein vokaaliin. Nämä piirteet tekevät suomen kielestä laulun omaista. Universaalisti laulua kuvataan usein kutakuinkin näin: Lal la lal la laa.. , melkein kuin suoraan suomen kielestä, laulaa.
Monissa muissa kielissä sanat eivät osaa kuvailla asiaa yhtä hyvin kuin suomen kieli. Ehkä siksi meidän rallikuljettajamme ovat maailman parhaita. Sopiva konsonanttien ja vokaalien suhde tekee sanoista selkeitä ja siten hyvin erottuvia joista saa melussakin helposti selvää. Kartanlukijan ja ajajan kommunikointi onnistuu virheettömästi ja tarkasti suomen kielellä. Marcus Grönholmillekin luetaan nuotit suomeksi ja hän voitti aina maailmanmestaruuden suomen kielellä.
Ruotsin kielessä esiintyy paljon peräkkäisiä konsonantteja joka tekee kielen vaikeaksi ääntää ja oppia kirjoittamaan.
Ruotsin kielen Älvsjö - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit lvsj - siis neljä konsonanttia peräkkäin, joka aivan mahdoton sana ihmisen lausuttavaksi. Sanahan on suorastaan kaamea parahdus. Tyypillistä ruotsinkielelle. Älvsjö lausutaan suunnilleen henkäyksenomaisesti "äyhö" tai "eyhö" ruotsiksi.
Nimistä
Nordenskiöld - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit rd - nsk - ld
Wright - sanassa on seuraavat peräkkäiset konsonantit Wr - ght ja vain yksi vokaali keskellä - i.
Se siitä ruotsinkielen kauneudesta. Äyhö
Kiitos erittäin mielenkiintoisesta jutusta. Suomen kieli on kaunis kieli, siitä vaan hyvin harva ajattelee noin. Mutta jos lukee paljon suomalaista kirjallisuutta, huomaa kielen rikkauden ja monimuotoisuuden.
Murteet tuo oman pikantin lisänsä , meidän sanavarastoon ja yhtenä esimerkkinä vanhat sanonnat niitäkin kuulee yllättävää kyllä, joskus nuorten suusta. Eiku lukemaan suomalaisia runoja tai kirjallisuutta eri puolelta suomea olevilta kirjailijoilta tai runoilijoilta. Niin maailmasi avautuu suomenkielen kohdalta rikkaana ja mielenkiintoisena.
puhuttavan tekijänoikeuksista? Copypeistaaminen ilman lähdettä on härskiä. "Kirjoituksesi" on esiintynyt erinäisiä kertoja vastaavilla foorumella, tuskin omaa tekstiäsi.
Shame on you huusianna! aka hans majestät knugen .. aka ..
koetttaa viedä keskustelua sivuraiteille itse asiasta.
Jos ei ole muuta kommentoitavaa kuin copyright-juttuja ei keskusteluun edes kannata osallistua.
Kiitos arvostuksestasi Ank Damn.
Kirjoitus on ihan oma kirjoitukseni mutta muut saavat käyttää minun kirjoituksiani pakkoruotsin poistamistarkoituksessa. Kopioikaa vapaasti kirjoituksiani kunhan käytätte niitä pakkoruotsin poistamiseen.
Taas svekko å paska valehtelee ja vääristelee uutista. Helsingin sanomien artikkelissa ei puhuta mitään ruotsinkieliseen sukunimeen vaihtamisesta. Mutta eihän tämä ole mitään uutta! TYPERÄ SISÄSIITTOINEN RUMA SVEKKO MUSTALAINEN VALEHTELEE AINA!!! IA
AINA!!!
Jutta ei vaihtanut sukunimeään vaan otti miehensä sukunimen. Voi näitiä ruotsalaisia valopäitä. Ilmankos se piti saksalaisten, suomalaisten ja balttien näitä paskoja suojella ryssällä.
luulette että pakkoruotsi ulvonta antaisi oikeuden ohjailla ihmisiä enemmänkin. Peli on menetetty - kyllä kansa tietää. Suomenruotsilla on yhä vahvempi tuki josta nimenvaihto on yksi ilmentymä. Tällainen vauhkoilu fennojen suunnalta vain vie uskottavuuden ja kasvattaa tukea.