Miten ulkoistaminen lisäisi

Eu kehottaa kuntia ja valtiota muuttamaan liikelaitoksensa osakeyhtiöiksi. Näin on jo tapahtunutkin mm. vesi- ja jätevesihuollon piirissä, sähkönjakelussa, energiahuollossa, sairaanhoidossa ja joukkoliikenteessä. Päätöksenteko - kuten palvelujen hinnoittelu - hoituu tämän jälkeen osakeyhtiölain mukaan, ja kuntalaisten on päätöksiin tyytyminen, koska mainittu laki ei tunne vaikutus- tai edes valitusoikeutta!?

Otetaan esimerkki: kunta kilpailuttaa jätteenkuljetuksen, antaen sen monopoliksi yhdelle yhtiölle.

Toinen esimerkki: valtio kilpailuttaa lentoreitin ja antaa sen hoidettavaksi useaksi vuodeksi monopolina halvimman tarjouksen tehneelle (luvaten vielä maksaa tappiot?).

Miten aito kilpailu tämmöisissä tapauksisa toimii?
6157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

mitään kilpailua, vaan työpaikkoja. On selvää, että jos omistajaksi tulee jokin osakeyhtiö, niin se vaatii voittoja - siis rahaa eli jakajia on enemmän. Kunnallisen tai valtion yhtiön ei tarvitse tuottaa voittoa - riittää, kun se hoitaa hommansa sekä työllistää. Pelkkää matematiikkaa. Lopettakaa jo tuo Kokoomuksen ajama yksityistämispolitiikka. Vai haluatteko kortistoon?

Äänestä

Näin se menee..

Äänestä

.

tietäisi vesilaskun korotusta nelinkertaiseksi katsastusmaksujen tapaan????

.

Äänestä
  • Saaristokunta ulkoisti jätteenkuljetuksen yksityiselle yhtiölle. Maksuksi jätteenkeräyspisteen käytöstä tuli 120 euroa vuodessa. Ikäni takia pystyn käyttämään ulkosaariston mökkiäni yhteensä alle kaksi viikkoa kesässä. Kuljen sinne pienellä, vanhalla ja hitaalla purjeveneellä, joka siis on ainoa kulkuneuvoni.

    Tänä kesänä kompostointikelvotonta jätettä kertyi kolme Lidlin muovista ostoskassia. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus käyttää "lähintä" jätepistettä usean kymmenen meripenikulman päässä, ihan väärällä suunnalla käyttämistäni veneväylistä, pussin hinnaksi olisi tullut 40 euroa kappale (lue 240 mummonmarkkaa per pussukka)!

    Anoin jätelakiin vedoten maksun kohtuullistamista. Siihen ei suostuttu. Peruste oli, että... "kaikkihan käyttävät mökkejään joskus enemmän joskus vähhemmän". Lisäksi yksikantaan todettiin, että laki määrää jokaisen liittymään jätehuoltoon (ellei nyt sitten ole niin äveriäs, että omistaa useampia mökkejä, jolloin kohtuullistaminen on mahdollista). Osakeyhtiölain mukaan laillisesti tehtyyn päätökseen ei liene valitusoikeutta, koska siitä ei karhukirjeessä eriskeen mainittu?

    Kuka neuvoo mitä pitäisi tehdä? Maksaa kiltisti olemattomasta palvelusta? Itellakin sai moitteet kohtuuttomasta kirjeenkantomaksusta, miksei myös jäteyhtiöi?

    Äänestä

  • näreet! kirjoitti:

    Saaristokunta ulkoisti jätteenkuljetuksen yksityiselle yhtiölle. Maksuksi jätteenkeräyspisteen käytöstä tuli 120 euroa vuodessa. Ikäni takia pystyn käyttämään ulkosaariston mökkiäni yhteensä alle kaksi viikkoa kesässä. Kuljen sinne pienellä, vanhalla ja hitaalla purjeveneellä, joka siis on ainoa kulkuneuvoni.

    Tänä kesänä kompostointikelvotonta jätettä kertyi kolme Lidlin muovista ostoskassia. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus käyttää "lähintä" jätepistettä usean kymmenen meripenikulman päässä, ihan väärällä suunnalla käyttämistäni veneväylistä, pussin hinnaksi olisi tullut 40 euroa kappale (lue 240 mummonmarkkaa per pussukka)!

    Anoin jätelakiin vedoten maksun kohtuullistamista. Siihen ei suostuttu. Peruste oli, että... "kaikkihan käyttävät mökkejään joskus enemmän joskus vähhemmän". Lisäksi yksikantaan todettiin, että laki määrää jokaisen liittymään jätehuoltoon (ellei nyt sitten ole niin äveriäs, että omistaa useampia mökkejä, jolloin kohtuullistaminen on mahdollista). Osakeyhtiölain mukaan laillisesti tehtyyn päätökseen ei liene valitusoikeutta, koska siitä ei karhukirjeessä eriskeen mainittu?

    Kuka neuvoo mitä pitäisi tehdä? Maksaa kiltisti olemattomasta palvelusta? Itellakin sai moitteet kohtuuttomasta kirjeenkantomaksusta, miksei myös jäteyhtiöi?

    Kunnat ovat tahallaan tulkinneet EU:n kirjeitä väärin: EU puhui vain sellaisista liikelaitostetuista sektoreista, joilla löytyy useampia toimijoita, kuten katutöistä, rakentamisesta tai nurmikonleikkuusta...

    Äänestä

  • näreet! kirjoitti:

    Saaristokunta ulkoisti jätteenkuljetuksen yksityiselle yhtiölle. Maksuksi jätteenkeräyspisteen käytöstä tuli 120 euroa vuodessa. Ikäni takia pystyn käyttämään ulkosaariston mökkiäni yhteensä alle kaksi viikkoa kesässä. Kuljen sinne pienellä, vanhalla ja hitaalla purjeveneellä, joka siis on ainoa kulkuneuvoni.

    Tänä kesänä kompostointikelvotonta jätettä kertyi kolme Lidlin muovista ostoskassia. Jos minulla olisi ollut mahdollisuus käyttää "lähintä" jätepistettä usean kymmenen meripenikulman päässä, ihan väärällä suunnalla käyttämistäni veneväylistä, pussin hinnaksi olisi tullut 40 euroa kappale (lue 240 mummonmarkkaa per pussukka)!

    Anoin jätelakiin vedoten maksun kohtuullistamista. Siihen ei suostuttu. Peruste oli, että... "kaikkihan käyttävät mökkejään joskus enemmän joskus vähhemmän". Lisäksi yksikantaan todettiin, että laki määrää jokaisen liittymään jätehuoltoon (ellei nyt sitten ole niin äveriäs, että omistaa useampia mökkejä, jolloin kohtuullistaminen on mahdollista). Osakeyhtiölain mukaan laillisesti tehtyyn päätökseen ei liene valitusoikeutta, koska siitä ei karhukirjeessä eriskeen mainittu?

    Kuka neuvoo mitä pitäisi tehdä? Maksaa kiltisti olemattomasta palvelusta? Itellakin sai moitteet kohtuuttomasta kirjeenkantomaksusta, miksei myös jäteyhtiöi?

    Postilaitoksesta tuli oakeyhtiö, niin kaikki meni kansalaisten kannaklta taaksepäin. Postilaitos oli palveluyhtiö, Itella on rahastusyhtiö. Verkostoa karsittiin, hintoja nostettiin. Kokonainen pankkitoiminta (Postipankit) haja-asutuskunnissa lopetettiin. Onko tämä kehitystä? Täytyy olla vähintään osakkeenomistaja tai muuten vain kokoomuslainen, joka tätä kehitykseksi väittää!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kilpailua!? kirjoitti:

Eu kehottaa kuntia ja valtiota muuttamaan liikelaitoksensa osakeyhtiöiksi. Näin on jo tapahtunutkin mm. vesi- ja jätevesihuollon piirissä, sähkönjakelussa, energiahuollossa, sairaanhoidossa ja joukkoliikenteessä. Päätöksenteko - kuten palvelujen hinnoittelu - hoituu tämän jälkeen osakeyhtiölain mukaan, ja kuntalaisten on päätöksiin tyytyminen, koska mainittu laki ei tunne vaikutus- tai edes valitusoikeutta!?

Otetaan esimerkki: kunta kilpailuttaa jätteenkuljetuksen, antaen sen monopoliksi yhdelle yhtiölle.

Toinen esimerkki: valtio kilpailuttaa lentoreitin ja antaa sen hoidettavaksi useaksi vuodeksi monopolina halvimman tarjouksen tehneelle (luvaten vielä maksaa tappiot?).

Miten aito kilpailu tämmöisissä tapauksisa toimii?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu