Köyhät köyhtyy entisestään?

Nyt on kysymys siitä, että ovatko köyhät köyhtyneen jatkuvasti.

.....................

antipunikki kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, että ovatko köyhät köyhtyneen jatkuvasti.

.....................

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

antipunikki kirjoitti:

Nyt on kysymys siitä, että ovatko köyhät köyhtyneen jatkuvasti.

.....................

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

edelliseen kirjoitti:

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

Lue lisää

"Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista. "

Ei köyhää voi näin määritellä - mahdollisesti suhteellisen köyhän kylläkin.
Onkohan teillä siellä punanuttulassa vaikeuksia erottaa käsitteet köyhä ja suhteellisen köyhä.

Ja vieläkään ei ole esitetty mitään todisteita siitä, että suomalainen köyhä 1860-luvulta on jatkuvasti vain köyhtynyt.

...............

antipunikki kirjoitti:

"Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista. "

Ei köyhää voi näin määritellä - mahdollisesti suhteellisen köyhän kylläkin.
Onkohan teillä siellä punanuttulassa vaikeuksia erottaa käsitteet köyhä ja suhteellisen köyhä.

Ja vieläkään ei ole esitetty mitään todisteita siitä, että suomalainen köyhä 1860-luvulta on jatkuvasti vain köyhtynyt.

...............

Lue lisää

Nyt et kyllä lainkaan perustellut kirjoitustasi.
Väität nyt näköjään vain periaatteesta vastaan.

ja koita käyttäytyä kirjoitti:

Nyt et kyllä lainkaan perustellut kirjoitustasi.
Väität nyt näköjään vain periaatteesta vastaan.

Lainaus mukaan.

................

edelliseen kirjoitti:

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

Lue lisää

Kokonaisuudessaan köyhyys on nimittäin vähentynyt maailmasta:

"Köyhyys vähentynyt merkittävästi kehitysmaissa viimeisten 20 vuoden aikana


Maailmanpankin julkistaman World Development Indicators 2004 -tilastoraportin mukaan köyhyys on vähentynyt huomattavasti kehitysmaissa 1980-luvulta lähtien. Äärimäisestä köyhyydessä elävien osuus koko maapallon väestöstä on vähentynyt 40 prosentista (vuonna 1981) 21 prosenttiin (vuonna 2001). Vuonna 2001 1,1 miljardia ihmistä eli alle 1 dollarilla päivässä. Raportin mukaan bruttokansantuote asukasta kohden mitattuna on noussut 30 prosentilla kaikissa kehitysmaissa vuosina 1981 - 2001.

Köyhyys vähentynyt erityisesti Itä-Aasiassa"

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=46184&nodeid=40132&contentlan=1&culture=fi-FI

antipunikki kirjoitti:

Lainaus mukaan.

................

Ettet sinä perustellut lainkaan tuota ylempänä olevaa kirjoitustasi.
Väität vain että tuo köyhyyden määritelmä on väärä.Mutta ilman mitään todellisia ja uskottavia perusteluja.

fgxsnhgfm kirjoitti:

Kokonaisuudessaan köyhyys on nimittäin vähentynyt maailmasta:

"Köyhyys vähentynyt merkittävästi kehitysmaissa viimeisten 20 vuoden aikana


Maailmanpankin julkistaman World Development Indicators 2004 -tilastoraportin mukaan köyhyys on vähentynyt huomattavasti kehitysmaissa 1980-luvulta lähtien. Äärimäisestä köyhyydessä elävien osuus koko maapallon väestöstä on vähentynyt 40 prosentista (vuonna 1981) 21 prosenttiin (vuonna 2001). Vuonna 2001 1,1 miljardia ihmistä eli alle 1 dollarilla päivässä. Raportin mukaan bruttokansantuote asukasta kohden mitattuna on noussut 30 prosentilla kaikissa kehitysmaissa vuosina 1981 - 2001.

Köyhyys vähentynyt erityisesti Itä-Aasiassa"

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=46184&nodeid=40132&contentlan=1&culture=fi-FI

Lue lisää

Kyllä nyt nuo maailmanpankin tilastot ja jutut köyhydestä ovat hiukan epäluotettavia tilastoja ja juttuja.
Minä ainakin henkilökohtaisesti luotan paljon enemmän noihin YK:n tekemiin tutkimuksiin ja tilastoihin köyhyydestä.
Ja nuo YK:n tilastot ja tutkimukset kyseisestä asiasta ovat aivan toisenlaiset kuin esim.tuon maailmanpankin tilastot.

erittäin hyvin kirjoitti:

Ettet sinä perustellut lainkaan tuota ylempänä olevaa kirjoitustasi.
Väität vain että tuo köyhyyden määritelmä on väärä.Mutta ilman mitään todellisia ja uskottavia perusteluja.

Lue lisää

Punanutulle ei asia ole ehkä niin selvä ja yksinkertainen.

Määritelmän mukaan köyhäksi luokitellaan kansanosa, jonka tulotaso on tietyssä suhteessa koko yhteiskuntaan. Siis määritelmä koskee suhteellista köyhyyttä eikä absoluuttista köyhyyttä.
Vain suhteellinen köyhyys lisääntyy osan kansasta saadessa palkankorotuksen ja osan jäädessä ilman.

Onko vaikea ymmärtää?
Yrittäisit edes.

.................

antipunikki kirjoitti:

Punanutulle ei asia ole ehkä niin selvä ja yksinkertainen.

Määritelmän mukaan köyhäksi luokitellaan kansanosa, jonka tulotaso on tietyssä suhteessa koko yhteiskuntaan. Siis määritelmä koskee suhteellista köyhyyttä eikä absoluuttista köyhyyttä.
Vain suhteellinen köyhyys lisääntyy osan kansasta saadessa palkankorotuksen ja osan jäädessä ilman.

Onko vaikea ymmärtää?
Yrittäisit edes.

.................

Lue lisää

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?

ole luotettavia kirjoitti:

Kyllä nyt nuo maailmanpankin tilastot ja jutut köyhydestä ovat hiukan epäluotettavia tilastoja ja juttuja.
Minä ainakin henkilökohtaisesti luotan paljon enemmän noihin YK:n tekemiin tutkimuksiin ja tilastoihin köyhyydestä.
Ja nuo YK:n tilastot ja tutkimukset kyseisestä asiasta ovat aivan toisenlaiset kuin esim.tuon maailmanpankin tilastot.

Lue lisää

"Kyllä nyt nuo maailmanpankin tilastot ja jutut köyhydestä ovat hiukan epäluotettavia tilastoja ja juttuja."

Ja todisteet tälle väitteelle, kiitos.

"Ja nuo YK:n tilastot ja tutkimukset kyseisestä asiasta ovat aivan toisenlaiset kuin esim.tuon maailmanpankin tilastot."

Eivät ole. Ensinnäkin YK puhuu eri köyhyydestä (moderate poverty) kuin Maailmanpankki (extreme poverty), ja näiden järjestöjen tiedot eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Kyllä Maailmanpankkikin ilmoittaa, että Saharan eteläpuoleinen Afrikka on köyhtynyt, ja Latinalainen Amerikka on kehittynyt varsin vaisusti, mutta kun kokonaisuutta katsoo niin voidaan huomata, että köyhyys on vähentynyt maailmasta - erityisesti kehitysmaista.

fgjdryjdty kirjoitti:

"Kyllä nyt nuo maailmanpankin tilastot ja jutut köyhydestä ovat hiukan epäluotettavia tilastoja ja juttuja."

Ja todisteet tälle väitteelle, kiitos.

"Ja nuo YK:n tilastot ja tutkimukset kyseisestä asiasta ovat aivan toisenlaiset kuin esim.tuon maailmanpankin tilastot."

Eivät ole. Ensinnäkin YK puhuu eri köyhyydestä (moderate poverty) kuin Maailmanpankki (extreme poverty), ja näiden järjestöjen tiedot eivät ole mitenkään ristiriidassa keskenään. Kyllä Maailmanpankkikin ilmoittaa, että Saharan eteläpuoleinen Afrikka on köyhtynyt, ja Latinalainen Amerikka on kehittynyt varsin vaisusti, mutta kun kokonaisuutta katsoo niin voidaan huomata, että köyhyys on vähentynyt maailmasta - erityisesti kehitysmaista.

Lue lisää

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2005_1/3909

Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?

taas näitä kus. eiku kirjoitti:

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2005_1/3909

Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?

Lue lisää

Kyllä oli hienoa "uusliberalismin" -- tuo termi paljasti tekstin välittömästi poliittisesti motivoituneeksi -- kritiikkiä vailla minkäännäköistä todistusvoimaa.

Jos et usko Maailmanpankin asiantuntijoita, niin katso esim. Itä-Aasian kehitystä inhimillisen kehityksen indeksistä niin huomaat, että merkittävää edistystä on tapahtunut elintason kehityksessä kehitysmaissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan

sdfghjgf kirjoitti:

Kyllä oli hienoa "uusliberalismin" -- tuo termi paljasti tekstin välittömästi poliittisesti motivoituneeksi -- kritiikkiä vailla minkäännäköistä todistusvoimaa.

Jos et usko Maailmanpankin asiantuntijoita, niin katso esim. Itä-Aasian kehitystä inhimillisen kehityksen indeksistä niin huomaat, että merkittävää edistystä on tapahtunut elintason kehityksessä kehitysmaissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan

Lue lisää

Ei tuo kepa eli kehitysyhteistyön palvelukeskus ole ikinä ollut mikään poliittinen järjestö.

http://www.kepa.fi/

Joten kyllä minä ainakin uskon täysin tuon kepan julkaisemia tutkimuksia ihan täysin.

sdfghjgf kirjoitti:

Kyllä oli hienoa "uusliberalismin" -- tuo termi paljasti tekstin välittömästi poliittisesti motivoituneeksi -- kritiikkiä vailla minkäännäköistä todistusvoimaa.

Jos et usko Maailmanpankin asiantuntijoita, niin katso esim. Itä-Aasian kehitystä inhimillisen kehityksen indeksistä niin huomaat, että merkittävää edistystä on tapahtunut elintason kehityksessä kehitysmaissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan

Lue lisää

Sinun mielestäsi siis joku wikipedia muka on sitten luotettava tietolähde.DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

mukavaa luettavaa kirjoitti:

Sinun mielestäsi siis joku wikipedia muka on sitten luotettava tietolähde.DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

-niin täältä löytyy sama data: http://hdr.undp.org/en/statistics/

???????????????????? kirjoitti:

Ei tuo kepa eli kehitysyhteistyön palvelukeskus ole ikinä ollut mikään poliittinen järjestö.

http://www.kepa.fi/

Joten kyllä minä ainakin uskon täysin tuon kepan julkaisemia tutkimuksia ihan täysin.

Lue lisää

"Uusliberalismi" on vasemmiston käyttämä haukkumasana eikä varsinaisesti mikään virallinen termi.

shsfgjsth kirjoitti:

-niin täältä löytyy sama data: http://hdr.undp.org/en/statistics/

Kaikki otsikossa.

yritähän uudestaan kirjoitti:

Kaikki otsikossa.

Ja linkki oli suoraan UNDP:n -- joka siis toimii YK:n alaisuudessa -- sivustolle. (Nytkö yhtäkkiä loppuikin se luotto siihen YK:hon?)

tietämättömälle kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?

Lue lisää

Ymmärsitkö tämän:

"
Punanutulle ei asia ole ehkä niin selvä ja yksinkertainen.

Määritelmän mukaan köyhäksi luokitellaan kansanosa, jonka tulotaso on tietyssä suhteessa koko yhteiskuntaan. Siis määritelmä koskee suhteellista köyhyyttä eikä absoluuttista köyhyyttä.
Vain suhteellinen köyhyys lisääntyy osan kansasta saadessa palkankorotuksen ja osan jäädessä ilman.
"

Onko vaikea ymmärtää?
Yrittäisit edes.

.................

sfdhsfhsgfh kirjoitti:

Ja linkki oli suoraan UNDP:n -- joka siis toimii YK:n alaisuudessa -- sivustolle. (Nytkö yhtäkkiä loppuikin se luotto siihen YK:hon?)

Kaikki otsikossa

Yritähän uudestaan kirjoitti:

Kaikki otsikossa

Jos et osaa esittää yhtään vasta-argumenttia, niin hyvästi.

" Yli 60 vuotiailla on 80% pankkitalletuksista, joiden arvo on YLI 50 MILJARDIA".

Tähän päälle "suurten ikäluokkien" omistusasunnot ja kesämökit niin taitaa pompsahtaa vielä varsin
merkittävällä tavalla.

Köyhiäkin toki on. Ei sitä kukaan kiellä.

Toisaalta verotuloilla tuotetaan palveluita joilla voi köyhyyteensä koettaa puuttua.

Jos oma tahto puuttuu terveeltä ja työkykyiseltä ihmiseltä niin voi voi ja tapu tapu!

Omaakin vastuuta peliin!

EI KAIKKEA VOI SÄNKYYNKÄÄN KANTAA SITEN ETTEI SIELTÄ TARVITSE NOUSTA!!!

taas näitä kus. eiku kirjoitti:

http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2005_1/3909

Jäikö sinulle vielä jotain epäselvää kyseisen asian suhteen?

Lue lisää

Maailmanpankki on päivittänyt köyhyysrajansa ja uudistanut laskumetodinsa kokonaan, ja vaikka näillä uusilla menetelmillä köyhien määrä tilastoissa lisääntyi (myös aikaisempien vuosien osalta), niin kokonaisköyhyys maailmassa on tippunut vuosien 1981 ja 2005 välissä huimat 25%. Tämän lisäksi viimeisen 40 vuoden aikana einiänodotteet ovat nousseet kehitysmaissa n. 20 vuodella, aikuisten lukutaidottomuus kehitysmaissa on tippunut puolella, n. 25%:iin, nälkäänäkevien määrä tippui vuosien 1990 ja 2009 välissä neljänneksellä (kehitys erityisesti Itä-Aasiasssa ja Latinalaisessa Amerikassa oli erittäin huomattavaa) ja imeväis- ja lapsikuolleisuus on tippunut merkittävästi sekä teollisuusmaissa että kehitysmaissa; esim. imeväiskuolleisuusaste on laskenut n. 40 vuodessa 126:sta 57:ään.

...Ja täten olemme osoittaneet Marxin kurjistumisteoriat täydeksi humpuukiksi. :)

http://www.globalissues.org/article/4/poverty-around-the-world#WorldBanksPovertyEstimatesRevised

http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/EXTSITETOOLS/0,,contentMDK:20147466~menuPK:344189~pagePK:98400~piPK:98424~theSitePK:95474,00.html#14

http://www.ifpri.org/publication/2009-global-hunger-index

http://www.unicef.org/sowc03/tables/table1.html

Eihän teistä saa....noista pidä lukua itse pirukaan kun kirjoittelette joka viestin uudella nimimerkillä.

.................

Jos kerran tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti tarvitaan puna-armeijan apua niin ei silloin ole tarkoitus jäädä odottamaan, että suomalainen työmies tekee vallankumouksen. Jotakin sentään pitäisi kommunistinkin ymmärtää tarvitsematta kaikkia kysyä palstalta.

Huomioi erityisesti, että apua pyydettiin nimenomaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle eikä Suomen työläisille!!!

...........................

Kalle nauraa punikille paskaista räkänaurua - punikki meni halpaan ansaan ja tunnisti väitteen vaikka väitti koko eilisen päivän sitä mielipiteeksi.

Tässä näkee Kallen ja punikkirassun hengenlahjojen eron.

......................

antipunikki kirjoitti:

Eihän teistä saa....noista pidä lukua itse pirukaan kun kirjoittelette joka viestin uudella nimimerkillä.

.................

jotta perusteluja pöytään?

antipunikki kirjoitti:

Jos kerran tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti tarvitaan puna-armeijan apua niin ei silloin ole tarkoitus jäädä odottamaan, että suomalainen työmies tekee vallankumouksen. Jotakin sentään pitäisi kommunistinkin ymmärtää tarvitsematta kaikkia kysyä palstalta.

Huomioi erityisesti, että apua pyydettiin nimenomaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle eikä Suomen työläisille!!!

...........................

Lue lisää

mikä maksaa?

antipunikki kirjoitti:

Kalle nauraa punikille paskaista räkänaurua - punikki meni halpaan ansaan ja tunnisti väitteen vaikka väitti koko eilisen päivän sitä mielipiteeksi.

Tässä näkee Kallen ja punikkirassun hengenlahjojen eron.

......................

Lue lisää

"Näin sanoi kuusisen kusipää itse:
"Tämän tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti Suomen Kansanhallitus kutsuu Neuvostoliiton hallitusta antamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle kaikkea välttämätöntä apua Punaisen Armeijan voimin."

Joten tarkoitus ei ollut odottaa, että suomalaiset työläiset tekisivät itse vallankumouksen vaan Helsinkiin lähdettiin puna-armeijan avulla. Huomioi erityisesti, että apua pyydettiin nimenomaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle eikä Suomen työläisille!!!! "

Nää väitteesi tarttis perustella. Se on sellainen aikuisten ihmisten fiksu tapa. Koita hoitaa paskasi pois palstalta.

anna tulla perustelu kirjoitti:

"Näin sanoi kuusisen kusipää itse:
"Tämän tehtävän suorittamiseksi mahdollisimman nopeasti Suomen Kansanhallitus kutsuu Neuvostoliiton hallitusta antamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle kaikkea välttämätöntä apua Punaisen Armeijan voimin."

Joten tarkoitus ei ollut odottaa, että suomalaiset työläiset tekisivät itse vallankumouksen vaan Helsinkiin lähdettiin puna-armeijan avulla. Huomioi erityisesti, että apua pyydettiin nimenomaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle eikä Suomen työläisille!!!! "

Nää väitteesi tarttis perustella. Se on sellainen aikuisten ihmisten fiksu tapa. Koita hoitaa paskasi pois palstalta.

Lue lisää

Kalle nauraa punikille paskaista räkänaurua - punikki meni halpaan ansaan ja tunnisti väitteen vaikka väitti koko eilisen päivän sitä mielipiteeksi.

Tässä näkee Kallen ja punikkirassun hengenlahjojen eron.

......................

missä viipyy kirjoitti:

jotta perusteluja pöytään?

???????????????????

mikä maksaa? kirjoitti:

mikä maksaa?

????????????????????

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

Köyhyysrajan tuntumassa ja alapuolella olevien ihmisten elämä on herkästi haavoittuvaa. Koko perheen talous saattaa romahtaa sairauden tai sadonmenetyksen vuoksi ja perhe suistuu köyhyyteen lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Iso osa köyhistä elää köyhyysrajan alapuolella kuitenkin vain osan vuodesta. Monien tilanne paranee, kun satokausi alkaa tai turistit saapuvat.

Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Köyhyydestä käytetään absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden tai suhteellisen deprivaation käsitteitä. Suhteellisen ja absoluuttisen köyhyyden määritelmät huomioivat erityisesti ihmisen taloudelliset resurssit. Absoluuttista köyhyys on silloin, kun tulot eivät riitä keskeisten perustarpeiden, kuten ruoan, asunnon ja perusterveydenhuollon, hankkimiseen. Toimeentulo on vaikeaa ja aineelliset elinehdot kurjistuvat jopa niin, että elossa säilyminen on uhattuna. Absoluuttista köyhyyttä mitataan tulotasolla, tavallisin mittari on yhden dollarin päiväansio.

Suhteellinen köyhyys on köyhyyttä suhteessa yhteiskunnan tai yhteisön yleiseen varallisuuteen. Määritelmän mukaan köyhiä ovat ne, joiden tulot jäävät alle puoleen yhteiskunnan mediaanitulosta, eli siitä tulosta jonka ala- ja yläpuolella on yhtä monta kansalaista.

Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat.

Vain absoluuttinen köyhyys on todellistäa köyhyyttä - suhteellinen köyhyys on kateutta.
Soumalainen suhteellisesti köyhä on kuitenkin paremmin toimeentuleva kuin intialainen köyhä. Intian mittapuun mukaan suomalainen köyhä on hyvin toimeen tuleva.

Kalle puhuu siis absoluuttisesta kyöhyydestä, johon ei vaikuta Nokian pääjohtajan palkankorotus.
Suhteellinen köyhyys kasvaa Nokian pääjohtajan saadessa palkankorotuksen.

.......................

antipunikki kirjoitti:

Vain absoluuttinen köyhyys on todellistäa köyhyyttä - suhteellinen köyhyys on kateutta.
Soumalainen suhteellisesti köyhä on kuitenkin paremmin toimeentuleva kuin intialainen köyhä. Intian mittapuun mukaan suomalainen köyhä on hyvin toimeen tuleva.

Kalle puhuu siis absoluuttisesta kyöhyydestä, johon ei vaikuta Nokian pääjohtajan palkankorotus.
Suhteellinen köyhyys kasvaa Nokian pääjohtajan saadessa palkankorotuksen.

.......................

Lue lisää

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

tietämättömälle kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

Lue lisää

rinnastaa asioita, mutta on mielenkiintoista seurata, minkä ikäisenä ihmisiä kuoli köyhässä itäsuomessa. Ja suuret nälkävuodet ovat vielä edessä päin.

Iivan kirjoitti:

rinnastaa asioita, mutta on mielenkiintoista seurata, minkä ikäisenä ihmisiä kuoli köyhässä itäsuomessa. Ja suuret nälkävuodet ovat vielä edessä päin.

unohtui.
http://hiski.genealogia.fi/hiski/2ggkmf

tietämättömälle kirjoitti:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/06/08/9-merkkia-paljastaa-oletko-koyha/20108139/139

Lue lisää

Kalle ei linkkiäsi viitsi edes avata ennenkuin klerrot, että mitä haluat sanoa.

Miten siinä määritellään köyhä?
Mitä kohtaa haluat erityisesti katsottavan?

................

tietämättömälle kirjoitti:

Köyhyys on maailmassa yleisempää kuin hyvinvointi. YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan köyhyysrajan alapuolella elää maailman väestöstä 40 prosenttia, eli yli kaksi miljardia ihmistä. Heidän päiväansionsa ovat alle kaksi dollaria henkeä kohden – kaikkiaan he saavat viisi prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista.

Äärimmäisessä köyhyydessä, eli alle dollarilla päivässä, elää Maailmanpankin arvion mukaan 1,2 miljardia ihmistä. He ovat noin 20 prosenttia maailman väestöstä ja heidän ansionsa ovat noin 1,5 prosenttia maailman tuloista.

Hyväosaisia ja -tuloisia on noin 20 prosenttia maailman väestöstä. Näiden rikkaiden maiden asukkaat saavat kolme neljäsosaa maailman tuloista. Lisäksi rikkaan väestönosan keskimääräiset tulot ovat UNDP:n mukaan noin 50 kertaa suuremmat kuin äärimmäisessä köyhyydessä elävien keskitulot.

Tulokuilu kasvaa Kuilu köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 1990 keskiverto amerikkalainen oli 38 kertaa rikkaampi kuin keskiverto tansanialainen, 2005 amerikkalainen oli 61 kertaa tansanialaista rikkaampi. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa köyhyys onkin yhä yleisempää ja syvempää, siellä äärimmäisen köyhien määrä kasvoi 100 miljoonalla vuodesta 1990 vuoteen 2001.

Tuloerot ovat suuret myös kehitysmaiden sisällä. UNDP:n tilastojen mukaan esimerkiksi Brasiliassa köyhimmän 10 prosentin väestönosan osuus ansioista tai kulutuksesta vuonna 2001 oli 0,7 prosenttia, kun rikkaan kymmenyksen osuus oli 47 prosenttia. Keniassa vastaavat osuudet olivat vuoden 1997 tietojen perusteella köyhimmillä 2,5 prosenttia ja rikkaimmilla 34 prosenttia.

Puutetta hyvinvoinnista Vaikka rahaa ja tulorajoja on perinteisesti käytetty köyhyyden mittarina, ei niiden avulla voida piirtää köyhyyden koko kuvaa. Sillä köyhyys on puutetta paljon enemmästä kuin rahasta tai muusta taloudellisin mittarein mitattavasta omaisuudesta. Köyhyys on hyvin moniulotteista puutetta elämän perustarpeista ja hyvinvoinnista.

Köyhyys on puutetta puhtaasta juomavedestä, huonoa ravintoa ja suoranaista nälkää, surkeita asuinoloja, olematonta saniteettihygieniaa, terveydenhuollon puutetta, lukutaidottomuutta ja koulutuksen puutetta, syrjäytyneisyyttä yhteiskunnasta, turvattomuutta, epätasa-arvoa, huonoja ihmisoikeuksia, saastunutta ympäristöä tai sen huonoa tilaa.

Köyhillä ihmisillä on myös puutetta ajasta, sillä päivän valoisat tunnit saatavat mennä juomaveden, polttopuiden ja päivän aterian hankkimiseen. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa naiset ja tytöt joutuvat kävelemään vedenhaussa keskimäärin kuusi kilometriä päivittäin.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan 800 miljoonaa ihmistä kärsii jatkuvasta nälästä. Noin miljardilla ihmisellä ei ole saatavillaan juomakelpoista vettä ja ilman kunnollista sanitettihuoltoa, eli vailla vessaa ja viemäröintiä, elää noin 2,5 miljardia ihmisistä.

Huonon hygienian ja puuttuvan terveydenhuollon vuoksi tarttuvat taudit ovat yleisiä. YK on arvioinut 11 miljoonan lapsen kuolevan vuosittain nälkään ja erilaisiin torjuttavissa oleviin tauteihin, kuten ripuliin. Kehitysmaissa malaria on yleinen vitsaus, samoin tuberkuloosi ja hiv/aids. Kaikkiaan köyhyyden vuoksi – sairauksiin ja nälkään – kuolee YK:n mukaan vuosittain 18 miljoonaa ihmistä.

Lukutaidottomuutta ja syrjäytymistä Kehitysmaiden aikuisista jopa kolmasosa on luku- ja kirjoitustaidottomia, eikä yli 100 miljoonalla lapsella ole mahdollisuutta käydä koulua. Kehitysmaiden asukkaista kymmenet miljoonat elävät järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella; heillä ei ole henkilökortteja eikä heitä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Virallisesti heitä ei ole olemassa. UNICEF:in arvion mukaan kehitysmaihin joka vuosi syntyvistä lapsista 55 prosenttia jää rekisteröimättä.

Rekisterin ulkopuolelle jääneiden on vaikea päästä kouluun tai saada sairaalahoitoa. Heillä ei ole äänioikeutta, he eivät saa passia eivätkä voi nauttia täyttä esivallan suojelua. Heillä ei ole tasa-arvoisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan tai vaikuttaa edes oman elämäntilanteensa parantamiseen. Syrjäytyneiden on lähes mahdotonta esimerkiksi avata säästötiliä tai saada pientä lainaa.

Toisaalta useissa kehitysmaissa epävirallisuus on normaalitilanne, virallisuus taas poikkeus ja etuoikeus. Kehitysmaissa syntyy nykyisin suhteellisen vähän virallisia työpaikkoja ulko- ja kotimaisiin yrityksiin ja julkiselle sektorille. Sen sijaan epävirallinen talous kasvaa nopeasti. Ihmiset elävät omavaraistaloudessa tai ansaitsevat elantonsa muun muassa käsityöläisinä, katukauppiaina, pienpalvelujen tuottajina tai vaikkapa kännykän puheaikaa myymällä. Omia kykyjä, tietoja ja mahdollisuuksia hyödynnetään kekseliäästi.

Lue lisää

lienet oikeassa, että koulutus olisi parasta kehitysapua köyhille. Se antaisi mahdollisuuden elää nykymaailmassa inhimillisissä olosuhteissa. Vanha kunnon kansakoulu sai Suomenkin nousuun aikoinaan kun kaikki saivat kohtuullisen peruskoulutuksen josta sitten pärjäävämmät saattoivat jatkaa. Työeläkeläisen nuoruudessa aloitettiin kansakoululla jota kävin 4 luokkaa ja 4 vuotta, sen jälkeen pyrittiin oppikouluun ja parhaat pääsivät sisään osan jäädessä kansakoulupohjalle. Minulle ainakin koulusta on ollut hyötyä vaikka en sitä ottanutkaan tarpeeksi vakavasti, olen joutunut korjailemaan jälkeen.

antipunikki kirjoitti:

Kalle ei linkkiäsi viitsi edes avata ennenkuin klerrot, että mitä haluat sanoa.

Miten siinä määritellään köyhä?
Mitä kohtaa haluat erityisesti katsottavan?

................

Lue lisää

Ei ole jutuisasi taas minkäännäköistä päätä eikä häntää.Joten nuo juttusi voikin sitten jättää ihan omaan arvoonsa.

taas kirjoittelevan kirjoitti:

Ei ole jutuisasi taas minkäännäköistä päätä eikä häntää.Joten nuo juttusi voikin sitten jättää ihan omaan arvoonsa.

Jos sinulla on jotakin sanottavaa niin sano se. Linkki toiselle sivulle ei sano mitään.

.............

antipunikki kirjoitti:

Jos sinulla on jotakin sanottavaa niin sano se. Linkki toiselle sivulle ei sano mitään.

.............

Näyttää olevan ihan pelkkää paskaa.

sinunkin sanottavasi kirjoitti:

Näyttää olevan ihan pelkkää paskaa.

Linkität vain pystymättä kommentoimaan linkittämääsi sivua - melko lapsellista touhua.

.................

antipunikki kirjoitti:

Linkität vain pystymättä kommentoimaan linkittämääsi sivua - melko lapsellista touhua.

.................

Todella lapsellista touhua on tuo jatkuva paskanjauhamisesi.
Etkö pysty yhtään parempaan?