1990: Taloustutkimus Oy: suomalaisista 67 % halusi pakkoruotsin vapaaehtoiseksi peruskoulussa
1991: Taloustutkimus Oy: suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa
1992: Opetushallitus (M-L Nikki): tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi
1995: Opetushallitus (Alina Salonen): ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine
1996: Taloustutkimus Oy: "Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa" 52 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä
1997: Taloustutkimus Oy: pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista
1999: Taloustutkimus Oy: 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine
2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000): 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi
2000: Eurooppalainen ”Nuori kansalainen tutkimus” (Brunell & Suutarinen): Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti
2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001): yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %)
2001: Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta
2001: Suomen vanhempainliitto: suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan
2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti): Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet.
Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot
2003: STT Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja kannattaa 39 % vastanneista
2003: Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta
2004: Dosentti Osmo Virrankoski: Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun.
Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen
2004: Opetusministeriö: Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta
2004: Professori Jan Sundberg: Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen
2008: Taloustutkimus Oy: Ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa: 50 % samaa mieltä, 48 % eri mieltä
2010: Taloustutkimus Oy: Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
***
Eipä ole ihme, että nyt kieli-ilmapiiri on muuttunut dramaattisesti ja erityisesti suomenruotsalaiset kokevat tilanteen vaikeutuneen. Myös poliittiset puolueet ovat alkaneet keskustella pakkoruotsin poistamisesta ja puuttumisesta ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan.
1991: Taloustutkimus Oy: suomalaisista 71 % halusi pakkoruotsin kokonaan pois tai vapaaehtoiseksi peruskoulussa
1992: Opetushallitus (M-L Nikki): tutkimus peruskoululaisten, lukiolaisten, lasten vanhempien ja kouluviranomaisten keskuudessa osoitti, että keskimäärin 83 % halusi pakkoruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi
1995: Opetushallitus (Alina Salonen): ruotsin kieli on peruskoululaisten mielestä toiseksi turhin ja kaikkein ikävin oppiaine
1996: Taloustutkimus Oy: "Mielestäni ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa" 52 % samaa mieltä, 47 % eri mieltä
1997: Taloustutkimus Oy: pakkoruotsin haluaa pois 72 % suomalaisista
1999: Taloustutkimus Oy: 71 %:n mielestä ruotsin kielen tulisi olla vapaaehtoinen aine
2000: Valitut Palat Oy (Syyskuu 2000): 64 % on sitä mieltä, että pakollinen ruotsi tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi
2000: Eurooppalainen ”Nuori kansalainen tutkimus” (Brunell & Suutarinen): Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuorista 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti
2001: Valitut Palat Oy (Maaliskuu 2001): yli 97 % piti englantia tärkeimpänä vieraana kielenä, seuraavina olivat saksa (54 %) ja vasta kolmantena pakollinen ruotsi (50 %)
2001: Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta
2001: Suomen vanhempainliitto: suosittaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista peruskoulussa valinnaiseksi. Pakolla ei liiton mielestä saada ketään oppimaan. Ruotsin kielen opiskelun muuttaminen valinnaiseksi vapauttaisi resursseja Euroopan valtakielten opiskeluun, vanhempainliitto katsoo kannanotossaan
2001: Opetushallitus (KIMMOKE-hanke, loppuraportti): Sekä tutkimusten että arkitiedon perusteella ruotsin opetuksen keskeisenä ongelman näyttäisi olevan oppilaiden kielteinen asennoituminen ja sen myötä motivaatiovaikeudet.
Kaikkien ruotsin kielen opiskelumotivaatiota ja ruotsin kieleen kohdistuvia asenteita koskevien tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. muihin kieliin verrattuna motivaatio ruotsin opiskeluun näyttää olevan alhaisempi. Ruotsin kielen pakollisuutta kannattavia on ollut vähemmän kuin sitä vastustavia. Opetushallituksen selvitys kertoo, että peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista jopa puolella on ala-arvoiset ruotsinkielentaidot
2003: STT Pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa kannattaa 56 % ja vastustaa 42 % suomalaisista. Ylioppilaskirjoituksissa kirjoitettavan pakollisen ruotsin osalta luvut kääntyvät toisin päin. Pakollista ruotsin kirjoittamista vastustaa 58 % ja kannattaa 39 % vastanneista
2003: Taloustutkimus Oy: 67 % haluaa pakkoruotsin pois peruskoulusta
2004: Dosentti Osmo Virrankoski: Suuri osa peruskoulun yläasteen oppilaista suhtautuu Suomen ruotsinkieliseen väestöön nurjasti ja osin kielteisesti (tytöistä 14 % ja pojista peräti 40 %). Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten asennoitumista Suomen ruotsinkieliseen väestöön ja ruotsin kielen opiskeluun.
Peruskoulun yläasteella ruotsin kielen opiskelua vastusti tytöistä 56 % ja pojista 81 %. Tampereen oppilaat suhtautuivat kielteisimmin Suomen ruotsinkielisiin, Turussa myönteisimmin. Myönteisesti suhtautuvia oli Turussa 30 % ja Tampereella 5 %. Noin puolet oppilaista oli sitä mieltä, että RKP on epäisänmaallinen
2004: Opetusministeriö: Kysely rehtoreille ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, 91 % halusi uusimuotoisen yo-tutkinnon, missä ei ole pakko kirjoittaa ruotsin kielen koetta
2004: Professori Jan Sundberg: Rkp epäsuosituin puolue suomalaisten mielestä. Peräti 47 % suomenkielisistä suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti Rkp:hen
2008: Taloustutkimus Oy: Ruotsin kielen opiskelun tulisi jatkossakin olla pakollista Suomen peruskouluissa: 50 % samaa mieltä, 48 % eri mieltä
2010: Taloustutkimus Oy: Suomalaisista 66 % luopuisi pakollisesta ruotsin kielen opetuksesta. Enemmistön mielestä kunnille pitäisi antaa vapaus valita venäjän kieli koulujen opetusohjelmaan ruotsin kielen sijasta. Kaleva ja viisi muuta maakuntalehteä selvitti suhtautumista kielten opetukseen Taloustutkimuksen kyselytutkimuksessa, johon vastasi noin tuhat henkilöä.
***
Eipä ole ihme, että nyt kieli-ilmapiiri on muuttunut dramaattisesti ja erityisesti suomenruotsalaiset kokevat tilanteen vaikeutuneen. Myös poliittiset puolueet ovat alkaneet keskustella pakkoruotsin poistamisesta ja puuttumisesta ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
.
ainakin itsellä laittoi hälytykset soimaan tässä sinänsä itseä koskemattomassa uutisessa että Kokkolan suuntaumista Vaasaan perustellaan Sasin "kielellisillä" oikeuksilla (koska Oulun kouluruotsi ei kelpaa)
Jonkin ajan kuluttua selvisi ettei kyse olekaan oikeasti kielellisistä vaan MURRE oikeuksista, ja se menee yksinkertaisesti liian pitkälle
.
Heikki vääristelee tahallaan suomalaisten mielipiteitä. Oikeasti ruotsinkielen opiskelua kannattaa valtaosa suomalaisista. Perustuslaki heijastaa kansan tahtoa ja sen nojalla Suomi on ja pysyy kaksikielisenä.
Sekös fennoja harmittaa!
"Oikeasti ruotsinkielen opiskelua kannattaa valtaosa suomalaisista."
Kyllä vapaaehtoista ruotsin opiskelua kannattaa todellakin enemmistö suomalaisista pakkoa sen sijaan
ei käytännössä suomenkielisistä kukaan lukuunottamatta tiettyjä RKP:tä nuoleskelevia petturipoliitikkoja
kuten Lipponen, Sasi ym.
"Perustuslaki heijastaa kansan tahtoa ja sen nojalla Suomi on ja pysyy kaksikielisenä."
Perustuslakikaan ei ole kiveen hakattua sanaa ja sitä voidaan myös svekojen suureksi "yllätykseksi" muuttaa.
Lapiota taitaa huolestuttaa, että sen lisäksi, että yli puolet Kookomuksen puoluekokouksen porukasta kannatti pakkoruotsin poistamista, niin yli kolmannes kannatti maan yksikielistämistä! Se taisikin oikeastaan olla se merkittävämpi asia kyseisessä kokouksessa, vaikka toki tuota aloitetta ei hyväksyttykään. Mutta suunta näyttää selvältä.
"valelapio"
Sitäpä juuri. Marqiisin tämänkertainen yritys esiintyä minuna oli tavallista läpinäkyvämpi useammastakin syystä.
Lapio itse vääristelee tahallaan, kun väittää perustuslakimme velvoittavan mihinkään pakkoruotsitukseen.
Ruotsin kieli ei ole virallinen kieli perustuslain mukaan, vaan vain "kansalliskieli".
Perustuslakimme ei velvoita muuta, kuin järjestämään peruspalvelut ruotsinkielisille.
Siis se ei velvoita koulujen pakkoruotsia, ei virkaruotsia, eikä kielikiintiöitä.
Minäkin närkästyin. Ainoa oikea vale T.R. Olen minä.
peilissä. Hanki uusi peili ja uudet aatteet!
"Kuka vääristelee? "
No, se netti fenno, joka 'lainasi' nikkiäni.
Älä jauha paskaa! Suomalaisista ylivoimainen enemmistö on pakkoruotsia vastaan.
muuttumisen huomaa myös lisääntymistä ruotsinkielisyyden ylistämisohjelmista FST5:lla kuten Ruotsalainen kesä, jossa koetetaan riikinruotsalaisille uskotella, että Suomi on täysin kaksikielinen maa ja muuta
RKP-propagandaa, mikä kertoo siitä, että RKP on oikeasti paniikissa.Kielipoliittinen sensuuri on internetin
myötä vihdoinkin murtunut ja pakkoruotsia on alettu käsittelemään myös median taholta eri sävyyn kuin
aikaisemmin.
Enää ei tarvitse kuin isojen puolueiden tajuta, että he menettävät ääniä perussuomalaisille, jos he eivät
ala suhtautua pakkoruotsiin ja ruotsinkielisten etujärjestelyihin kriittisemmin.
Kuulostaa kyllä ihmeeliseltä, että ne muutamat ruotsinkielisten äänet ovat tärkeämpiä suurille puolueille, kuin ne kymmenet tuhannet äänet, jotka Persut saavat nyt muilta puolueilta kielipoliittisista syistä.
Isot puolueet luulevat, että PS:n kannatuksen kasvu johtuu lähinnä elintasopakolaisuudesta. Joten isot kiristävät linjaa tältä osin ja luulevat tilanteen olevan pelastettu.
Iso osa suomalaisista ei edes tiedä suurinta osaa kielipolitikan kummallisuuksista. Tätä tietoa kun vähän levitetään, niin taas tulee lisää äänestäjiä PS:lle.
Kuinka moni on esim. tietoinen siitä, että ns. kaksikielisellä Vantaalla on alle 3% ruotsinkielisiä? Ja siitä, että kauppatieteen opiskelupaikoista ruotsinkielisille on varattu törkeän suuri osuus ruotsinkielisten määrään nähden?
"Tätä tietoa kun vähän levitetään ..."
Olisi osattava ja pystyttävä levittämään oikeissa paikoissa ja oikealla tavalla. Ei riitä, että kerrotaan nettipalstalla "voimasanoilla" höystettynä.
Sen kun levität tietoutta kielivapaudesta oikeisiin paikkoihin. Tervetuloa joukkoon mukaan.
Vai ajatko sinä kielivapauden asiaa saivartelemalla vain tällä palstalla?
Ne, jotka tuntevat kummallisuudet ja oikeat paikat sekä rohkenevat kirjoittaa nimellään, jolla on jotakin painoa.
"me ollaan hävitty tää peli" :-)
Kulutusverotusta nostetaan 7,5 % jolloin verot yht.n. 35,2 miljardia...eli ei oteta niiltä joilla nyt jo liikaa.
Pakkoruotsiin menee 2- miljardia.
Ulkomaan apuun 1-miljardi ( eliitille töitä kun aika ei kulu muuten )
Pakolaispolitiikkaan 0,5-miljardia (jota maahanmuuttoministeri ei suostu selvittämään )
Lähetystöt 0,5-miljardia
Krekkaan 2-miljardia ( piikki auki jos vaikka pyytävät....pelastetaan sijoittajien rahat )
Ahvenanmaalle 0,3-miljardia
Otetaan velkaa jonka jälkeen aletaan leikkaamaan niiltä joilla ei ole kuin ihan vähän mistä ottaa.
KAIKKEIN VIISANTA OLISI SAADA NUORET TÖIHIN.
talan "Myös poliittiset puolueet ovat alkaneet keskustella pakkoruotsin poistamisesta ja puuttumisesta ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan" on lähinnä huvittavaa pakkosuomettamista. Vaikka osa haluaisi poistaa ruotsinkielen pakko-opiskelun (pitäähän nuorten saada päättää) niin se ei tarkoita että perustuslailliseen asemaa milläänlailla oltaisi halukkaita koskemaan - hyvä yritys Tala mutta tekee koko agendasi läpinäkyväksi ja yksipuolisen typeräksi.
Mutta kun suurimman puolueen ylimmän päätöksentekoelimen äänestyksessä 38 prosenttia kannattaa puuttumista ruotsin kielen perustuslailliseen asemaan, niin myrskyvaroitus on annettu! Se on korkein koskaan mitattu kannatus viralliselle yksikielisyydelle. Matkaa enemmistöön on enää 13 %-yksikköä!
Typeryys taitaa tällä erää elää Jyrki-boy Kataisen, Alexaner Stubbin ja Kimmo Sasin korvien välissä.
Bildenberg-kokousten osuudesta Suur-Ruotsin rakentamisessa pitäisi jotenkin saada lisää tietoa. Yhteys pakkoruotsituksen ja Bilderberg-kokousten välillä on olemassa.
Lue Heikki tämän päivän Kaleva. Siinä on jälleen kerran juttua pakkoruotsista suuntaan jos toiseenkin.
Laitapa lyhyt tiivistelmä tänne!
Joku vois kertoa.
Oululaisten pitäisi opetella jotain kääpiökielen ala-murretta?
No huh huh..
RKP on todella nyt hukassa!