Raskauden aikainen masennus

Miten kauan uskaltaa olla menemättä ammattilaisenluo,jos tuntee olonsa kovinkin masentuneeks? Itellä rv17 ja raskaus ei oo mitenkään tilattu asia. Vaikka ite oon tietoisesti päättäny pitää lapsen, ja on toimiva parisuhde,ihana mies, mutta itelle on tullu niin voimakkaita oloja nyt parin pvn aikana, että ei tahtois lasta ja kaikkee muitakin pelottavia ajatuksia:( Itkettää ja ahistaa kaikki mitä mietin, ku ei se oo ollenka minua. Keho tuntuu vieraalta,ku maha kasvaa ja sekin ahistaa kun tietää,että se suurenee vaan..ja mitä synnytyksen tulee, nii ei etes välillä uskalla ajatella. Saati sitten se lapsen hoito ja vastuu. On niin paska olo, etten tiiä miten ihmeessä tuun jaksaa hoitaa sitä lasta ikuna. Kaikenlaista juoksee päässä ja entiiä miten sen sais raiteilleen.. pitäs varmaan olla vaan ja antaa ajan kulua hetki kerrallaan ja ottaa mitä tuleman pitää, mut ei se oo niin yksinkertasta. Tuntuu vaan etten oo oikeen millään tavalla valmis äidiksi, kun ei oo mitään vauvakuumetta,ja montavuotta miettiny,etten tahtos ikuna lasta. Nytkin kun näkee vauvoja,niin ei tee mieli niitä edes katella.. muuten oon kyl ollu aina lapsirakas ja paljon tehny töitäki lastenparissa, mutta siteku se sattuu omalle kohalle.. sniisk. Tiedän, että olis pitäny pitää ehkäisystä parempaaa huolta ym ym, mutta tapahtunutta ei voi enää perua. Mut ei mulla siis aina oo ollu näin pahoja oloja,nyt ne on vasta lähinnä alkanu hiipuu mahan kasvamisen yhteydessä. Surullista.
Jos jollakin kokemusta masennuksesta raskauden aikana tai muuta kommentoitovaa, niin olis mukava lukea muidenkin juttuja ja tunteita. Ei se raskaus kaikille oo niin onnentäyteistä ja ihanaa aikaa.. vaklitettavasti.