karkki on helpointa ottaa lapsen suusta
jossakin on jo otettu käsipyyhepaperi
pois vessasta ja silleen
kirjat on 10 vuotta vanhoja
ryhmätunnit poistetaan
kehystä pienennetään
tukiopetus poistetaan
kerhot pois jne jne
jossakin on jo otettu käsipyyhepaperi
pois vessasta ja silleen
kirjat on 10 vuotta vanhoja
ryhmätunnit poistetaan
kehystä pienennetään
tukiopetus poistetaan
kerhot pois jne jne
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä se vaan on kamalaa. Ja kaiken kukkuraksi
koulutumenot vaan vuosi vuodelta kasvavat ja
lisää rahaa senkun kuluu. Minne ne rahat
häviää??? Tehdäänkö oikeita asioita oppilaan, vai
opettajan kannalta???
50-vuotta sitten kaikki oli toisin. Ryhmäkoot
olivat totisesti toisenlaiset. Ruokaa tuli kuorma-
autonlavalla keskuskeittiöstä, jäätynyttä
kaalisoppaa. Omat maitopullot ja leivät.
Kirjoista puuttui sivuja, mutta kynän ja kumin
sai - aina lukukauden alussa.
Mutta lukuhalut olivat kovat ja oppi otettiin
vakavasti vastaan. Mitä kulisseissa menetettiin
se työssä otettiin takaisin. Helpotti, kun ei
ollut ruikuttavia vanhempia taakkana. Ei oltu
opettajien välikappaleena elintasotaistossa!!!
kysytään ennemminkin mistä ne rahat tulee? ne
tulee kansainvälisesen kilpailukyvyn
säilyttämisestä, joka taas tulee hyvin
koulutetusta työvoimasta, joka taas tulee
kouluista.
50 vuotta sitten ei eletty samanlaisessa
yhteiskunnassa kuin tällä vuosisadalla.
koulutuksen taso on hieman kaalisoppa-ajoista
noussut. nykyisin tarvitaan tietokoneita niiden
lyijykynien lisäksi. suomen pitäisi ottaa mallia
esimerkiksi singaporesta missä on käsitetty
koulutusksen tärkeys ja siihen todella
panostetaan. tulokset näkyvät kansalaisten
hyvinvoinnissa.
opetuksen taso on aika suoraan myös suhteessa
opettajan ammatin nauttimaan arvostukseen, jota
taas ilmentävät opettajien palkat ja edut.
mielestäni opetuksen taso on pidettävä korkealla.
laittais esim. edes osan niistä puolustusvoimien
säästöistä koululaisten ja opiskelijoiden
käyttöön.
Väärä on käsitys, että oppiminen onnistuu vain,
jos ulkoiset puitteet ovat parhaat mahdolliset.
Kyllä oppimisen halu, opetuksen laatu ja
opettajan taito/kyky ovat keskeisimmät oppimisen
tekijät.
Hyvä on, jos kaikki on viimeisen päälle. Surkeaa
vain on, jos kaikki menee pieleen, kun käsipaperi
WC:stä puuttuu. Suurikin ryhmä toimii, jos
motivaatiota piisaa.
Moni opettaja on sulkeutunut kouluunsa vuosiksi
eikä ole havainnut, että työelämä muuallakin on
muuttunut. Sellaista idylliä, kun joskus luullaan
olleen ei löydy kouluista. Ei löydy enään monilta
muiltakaan työpaikoilta - muutokset ovat
valtavia. Tuntuu joskus, etteivät koulusta
vastikään valmistuneetkaan ole sitä täysin
oivaltaneet.
Nykyisin opetetaan jo lapsena vaatimaan kaiken
viimeisen päälle koulussakin. Yhtesikuntahan
maksaa. Saa nähdä, tulevako saamaan kaiken myös
elämässään. Entäpä oman suorituksen vaatimustaso?
Mitä mikroihin tulee, tiedonhankintaan ja -
hallintaan riittää aika simppelit välineet.
Tärkeätä ei ole, millä tekee, vaan mitä tekee.
Knoppailu on asia erikseen.