En enää tiedä miten tästä selviän...meillä tyttö 1v4kk on kesän heräillyt 5-20 kertaa joka yö ja usein saa nukuttaa tunnin, pari yölläkin (päivisin on silti pirteä, mutta yöheräilyt johtunevat hampaista tai helteestä) ja itse olen rv29 raskaanakin vielä (lapsi alunperin toivottu, mutta minä naiivina en uskonut, että taaperoikäinen heräilee useammin kuin vauva) ja miehen kanssa parisuhde menee aivan päin mäntyä pitkälti valvomisen ja väsymyksen seurauksena (mies ei voi kuulemma valvoa enää yöllä kun pitäisi tehdä töitä ja on kuulemma jatkuva päänsärky valvomisen takia, mutta itsekin tarvitsen unta, koska olen vielä raskaana). Tänään riideltiin tosi lujaa ja jopa huudettiin lapsen kuullen ja tietysti lapsi säikähti kovin (tälläistä ei ole tapahtunut kuin kerran aikaisemmin vaikka pientä riitelyä onkin ollut vähän väliä) ja lisäksi itsellä on mennyt nyt useasti hermot lapsen kanssa väsymyksen takia (lapsella vielä kova temperamentti ja uhma painaa vielä kai päälle) ja olen useasti tiuskaissut tai sanonut rumasti lapselle. Aina olen pyytänyt anteeksi jälkikäteen ja selittänyt asiat ja riidan hänelle, tiedän ettei hermo saisi mennä, mutta en vain yksinkertaisesti enää jaksa kun tuntuu että yksin hoidan kodin ja lapsen ja valvon yöt ja nyt en enää edes odota tätä toisen lapsen syntymää :-(. Tuntuu, ettei mistään saa apua ja kaikki vain ajattelevat, että itsepähän olet lapsen halunnut jne.
olen kauhea äiti
rtfgbfx
4310
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei!
Ota rohkeasti yhteyttä neuvolan perhetyöntekijään,hän voisi käydä auttamassa sinua päivisin lastenhoidossa niin saisit vaikka nukkua päiväunet tai toinen vaihtoehto olisi että hakisit lapselle päivähoitopaikkaa esim.10päivää kuukaudessa.Itse asun pienellä paikkakunnalla ja väsymiseni ymmärrettiin heti ja sain nopeasti lapsilleni päivähoito paikat odottaessani neljättä lastamme.Hyvää syksyn jatkoa teidän perheelle :)
Mitään uutta, järkevää neuvoa minulla ei ole antaa, mutta haluan toivottaa sinulle tsemppiä ja jaksamista raskaaseen tilanteeseen! Neuvolaan kannattanee tosiaan olla yhteydessä, sitä kautta voisi jotain konkreettista apua tulla, kodinhoitaja avuksenne tms. Pidetään peukkuja että esikoisenne heräilyt loppuisivat helteiden loppumisen myötä ja sasitte kaikki paljon kaipaamaanne lepoa.
Kuulostaa inhottavalta tilanteelta, itellä oli saman tapaista vielä hetki sitten. Nyt vauva on 3kk ja alkaa helpottaa. alku oli tosi hankala, myös se raskaana oleminen tietysti uuvutti, mutta sitten kun vauva synty niin oli pari ekaakuukautta sellasta myllerrystä että en edes muista mitään niistä ajoista kun oli niin paha väsymys päällä koko ajan! :D mutta toivoa halusin antaa, meillä on siis nyt rauhottunu tilanne paljon, vauva nukkuu hyvin, samoin esikoinen. Ja kun äiti ja isi nukkuu hyvin niin siinä se parisuhdekkin alkaa voiman paremmin.
tuohon vielä tartun että selität lapselle miksi oot huutanu. ihan oikeinhan se tottakai on, mutta miten paljon noin pieni voi vielä ymmärtää? miusta ainakin tuntuu että meijän puoltoistavuotiaalle kun puhuu niin melkein sama kun lukis Lassielle runoja :D pää pyörii ja selittää omiaan mutta ymmärtääköhän se vielä mitään "anteeksi että äti huuti, äitillä on vaan vähän väsy"- juttuja. tiedä häntä, mutta kylä se tilanne siitä helpottuu. Ethän loppuelämääs kuitenkaan oo raskaana, ei tää helle loputtomiin kestä, eikä se esikoinen tee niitä hampaita lopunikäänsä, tilanteet muuttuu koko ajan, jaksa vaan.
Missäpäin asut?
Kannattaa tosiaan nyt heti hakea apua niinkun joku tossa jo sanoikin! Se perhetyöntekijä on varmaan aika hyvä ratkaisu. Itselläni 1,5v ja 1kk ikäiset lapset ja huomasin synnytyksen jälkeen että hermot saattaa olla tosi kireellä ja meinasin hermostua vanhemmalle tytölle parisen kertaa. Koskaan en ole huutanut tai hermostunut (vielä) onneksi, mutta ei ollut kaukana... Kun ei tuon ikäinen ymmärrä että äitin on pakko syöttää uusi tulokas ja vaihtaa senkin vaippoja eikä voi heti tulla leikkimään isomman lapsen kanssa.