Itse ostin olvin sixpakin ja odottelen sen kylmenemistä, sitten ajatellin kirjoittaa jatkoa jo aloittamaani eroottiseen novelliin ja katsoa tv:tä jos sieltä tulisi jotain. Aika yksinäistä puuhaa ja hommaa täksi illaksi.
Soitin yhdelle "kaverille", mutta ei vastannut, ollaan sitten yksin tämä ilta, sama se :(
Soitin yhdelle "kaverille", mutta ei vastannut, ollaan sitten yksin tämä ilta, sama se :(
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olen jo sua edellä, mitä tuohon 6päckiin tulee. Eroottisia novelleja ei ole kyllä tullut harrasteltua. Kuulostaa aika...hmm...eroottiselta. Hyviä fantasioita sinne sitten vain, huonomminkin vois aikansa käyttää:)
helteestä vai mistä, mutta nyt ei synnyt tekstiä, ei sitten rivin riviä. Täytyy odotella sopivaa "fiilistä" ja jatkaa sitten. Omat tv-tärpit täksi illaksi: 19.20 Yleisurheilun Kalevan Kisat Tv2, X-Files: Taistelu tulevaisuudesta
MTV3 Klo: 22.35, olisko noissa jotain kiinnostavaa katsottavaa?
Mullon kanssa Olvia jääkaapissa, 8-pack joka jo aloitettu
Telkusta katon ainakin Kalevankisat Siinä on mahdollista että suomalaiset saa mitaleja :)
kiva katsella. Tuli nuorempana urheiltua enemmän, kuin nykyään. Juoksu, kävely ja uinti oli suosikkejani nuorempana :)
Mulla on jääkaapissa 18 olutta, ja tuubi sinappia.. muuta siellä ei olekaan.. antabus kuurin olen aloittanut joten menee nuokin oluet hukkaan täältä vaan hakemaan jos jollekin maittaa.. ;)
Muuten tää ilta menee telkkua katellessa. Onneksi huomenna sentään töihin..:)
Pukkasi helvetillisen kuumeen kesäloman kunniaksi, joten potiessa menee ainakin perjantai. Muuten lukisin, kirjoittaisin, tekisin ruokaa ja kävisin salilla kuten aina vapaalla. Sairaana oleminen on niitä harvoja tilanteita, joissa oikeasti kaipaisi toista ihmistä, joka pitäisi huolta. Ei ole järin mieltäylentävää käydä ruokakaupassa puoliksi kontaten ja oksennusta nieleskellen.
Vedän narun kaulaan.
Itse meinasin grillailla teltassa.
on ollut jotenkin poikkeuksellisen ikävä, pitkästä aikaa on ollut pinnalla tunne ettei enää jaksa. Haluaisin luovuttaa tästä ikävästä elämästä..
Mulla on jäänyt toissa-perjantailta 7 olutta. Ne vois lipittää tai osan niistä.
Jos menis vaihtelun vuoksi naapurikunnan uimahalliin saunomaan ja uimaan
Tulis autolla-ajeluakin sitten hiukan. ( en ota olutta ennen ajoa, vasta sen jälkeen)
Telkasta ei tule oikein mitään paitsi uutiset, ellei sitten läskejä kattele suurimmassa pudottajassa :)
Netissä tulee notkuttua kuitenkin niinkuin aina.
Siskolle vois soittaa kun ei o kuulunu mitään pitkään aikaan.
Jos innostun, saatan siivota :)
Lidlistä. Laitoin kännykän kiinni, aion olla poikkeuksellisesti kotona tämän illan. Koko ajan menossa oleminen alkaa jo väsyttää. Netin ääressä tulee roikuttua tämä ilta ja tv:tä katsottua, jos sieltä mitään sen kummempaa tulee.
koiran kans kahdestaan täs möllötetää ja ootellaan juoppo ukkoo kotiin riitelemään...täs koneella kaiketi maleksin, nyt menossa töllös kyl csi mut oon nähny senkin jo.
ajatukset vaeltelee, ei oikein tiiä mitä huominen tuo tullessaan. ajatella et parisuhteessakin voi olla yksin ja toinen osapuoli ei edes tajuu sitä. no minut on luotu elämään pohjalla ni mitä siitä jauhamaan...
oho ups. ei oo tarkotus avautuu.
En tehny eilen oikeestaan mitään mainitsemisen arvosta. Datasin ja sitten täytin ristikoita. (Ou jee). Tänään juon lonkeroa ja kaljaa ja kuuntelen musiikkia niin kovalla että naapurit varmaan tulee kohta valittamaan.
Taas on perjantai. Thank God it's friday oli kai joku vanha leffa ellen ihan päin mäntyä muista :)
Kävin kaupassa ja ostin mäyräkoiran keppanaa. Siellä ne jääkaapissa viilenee.
Hyvin harvoin mäyräkoiran ostan mutta nyt oli tarjouksessa.
Varmaankin netissä vietän suurimman osan perjantai-illasta ja päihdyn pikkuhiljaa samalla.
Voihan vaikka juutuubista kuunnella musaa jos ei stereoita jaksa käyttää.
Tuleekohan telkasta mitään kattomisen arvosta. Jotain leffoja taitaa tulla.
Rupesin nyt kirjottamaan tänne kun ei ole juttu-tai mitään muutakaan seuraa ja yksinäisyys
painaa päälle hiukan vaikkakin se on niiiiin tuttua.
Tänään taas yksi yksinäinen perjantai. Juon varmaan koko yön. Fiilis vähän nousee kun kuuntelee hyvää musaa ja vetää samalla lonkeroo, kaljaa, siiderii ym. Joku likööripullokin on kaapissa. En baariinkaan kehdannut lähteä kun ei kumminkaan ketään kaveria saa mukaan. Ei viikonloppua kestä selvin päin.
(ja otetaanpa sama uusiksi selkeällä suomen kielellä...)
Minulla ei ollut suuria odotuksia, ja ilta meni ihan mukavasti. Mielessä oli kyllä pitkään jonnekin lähteminen tai jonkun kylään kutsuminen, mutta lopulta totesin ettei vain inspaa! Nämä olivat suunnitelmiani, mutta ne eivät olleet odotuksin latautuneita, eli kun päädyin jäämään kotiin yksikseni, ei se oikeastaan juuri harmita tunnetasolla.
Älyllisesti kalvaa epäilys siitä, että toteutinko ehkä vain vanhoja toimintamalleja sen sijaan että olisin ollut rohkea ja kokeillut uutta pettymyksenkin uhalla ja vaikkei se edes houkutellut. Mutta eikö asian toisaalta pitäisi jotenkin houkutellakin että siihen on syytä ryhtyä? Vai entä jos asiaan pitää olla joskus ryhtynyt ja onnistununut kohtaamaan odotuksensa siinä, ennen kuin se voi tuntua houkuttelevalta!
No jos tunnet viihyväsi yksinäsi niin mikäs siinä. Jos taas haluat seuraa ja tunnet olosi huonoksi ja masentuneeksi yksin, niin sitten pitää vain ylittää itsensä ja mennä muiden seuraan. Tuo muiden seuraan meneminen ei kyllä todellakaan ole aina helppoa. Kokemusta on. Tänäänkin kaksi kaveriani jutteli siitä että mitä tekevät viikonloppuna. Minä en oikein ollut mukana keskustelussa ja tuntui että nämä kaverit eivät edes halunneet minun liittyvän siihen. Olin siis taas kerran ulkopuolinen. En tiedä, ehkä en edes halunnutkaan lähteä minnekkään. Noh, nyt olen yksin himassa ryyppäämässä ja oikeastaan tuntuu ihan kivalta. Varmaan olen ihan friikki. Ihan sama.
Minulla on kokemusta myös siitä että lähden ihmisten keskelle kun tunnen oloni huonoksi ja masentuneeksi. Joskus se auttaa, mutta turhan usein silloin se olo vain saa uusia aspekteja. Kun on sitten jossain baarin nurkassa ihmisten vilistessä ympärillä ja tuntee olonsa ihan eri tavalla yksinäiseksi ja huonoksi. :D
Vaikka saihan siitä jotain esimakua elämästä muita katselemalla, mikä rohkaisi yrittämään hankkia itsellekin jotain sen tapaista, vaikka sittemmin tavoitteet ovat muuttuneet.
Mutta siis, se mitä nykyään mietin on, että pitäisikö nimenomaan yrittää silloinkin mennä kun se seuran tarve ei ole lopulta mikään suurin, niin kuin tänä iltana. Silloin ei ainakaan tuntisi oloaan ehkä niin tarvitsevaksi että menee hyväksynnän menettämisen pelosta lukkoon tutussakin seurassa.
Vaan on se kyllä niinkin, että jotain positiivisia odotuksia tarvitaan, että se positiivinen motiivi yleensäkään voi syntyä, eli siis ei se että nostaa perseensä penkistä vain kun tuntee olonsa huonoksi, mikä on negatiivinen motiivi (vaikka parempi toki sekin kun ei mitään motiivia mihinkään hyvään suuntaan). Mutta se kirpaisee jos se positiivinen motiivi onkin vain ylioptimistista toiveikkuutta, joka pirstaloituu realiteetteihin hetkessä. Siksi oikeastaan nykyään varon optimismia jo lähtökohtaisestikin, kun se johtaa vääränlaisena niin herkästi kipuun.
Istun tietokoneella.
Huomenna istun tietokoneella.
Ylihuomenna istun tietokoneella.
Jos sitten vaikka maanantaina... istuisi taas tietokoneella.
EIKÄ! Pakko tehdä asialle jotain! Tässähän tulee hulluksi jos istuu vain ruutua tuijottamassa kokoajan. Voisi ehkä lenkkeillä tai keksiä jotain muuta viisasta, eikä tässä olla joka päivä tunnista toiseen.