SUOMEN PUOLESTA – ENERGIAA KAIKILLE.
Nouseeko sähkön hinta? Suomi tuo jo nyt 15 %
sähköstään ulkomailta; valtaosa tulee
venäläisistä ydinvoimaloista. Sähkön kulutus
kasvaa koko ajan ja pelkästään vanhojen,
kuluneiden hiilivoimalaitosten poistaminen
käytöstä kasvattaa sähkön vajetta.
VTT:n Energian tutkimusjohtaja Mikko Kara on
laskenut, että vuonna 2020 uuden kapasiteetin
tarve on 7500 MW. Positiivinen ydinvoimapäätös
eduskunnassa nyt, merkitsee että sijoituspaikka
voidaan valita aikaisintaan vuonna 2003.
Suunnittelu ja rakentaminen kestää noin 7 vuotta,
joten uusi laitos olisi kytkettävissä valtakunnan
verkkoon aikaisintaan 2010-luvun alussa.
Maailman rikkaimmassa osavaltiossa,
Kaliforniassa, säännöstellään sähköä. Osavaltion
1300 miljardin talous on suurempi kuin Suomen
kansantalous. Vaikka markkinatalous toimii
pitkällä aikavälillä, niin hinnat vaihtelevat
nopeammin kuin pystytään säästämään tai
rakentamaan lisätuotantoa.
Suomessa tarvitsemme lisää bioenergiaa ja lisää
tuulivoimaa, meidän on pakko hyödyntää kaikkea
hyödynnettävissä olevaa vesivoimaa. Mutta, vaikka
teemmekin näin, ja lisäksi rakennamme viidennen
ydinvoimalaitosyksikön, niin silti meiltä jää
puuttumaan tuotantokapasiteettiä toisen yksikön
verran. USA:ssa on epäilemättä käynnistymässä
uusi ydinvoiman investointiaalto, ja vasta se luo
mahdollisuuksia Kioton pöytäkirjan
toteuttamiselle.
Kuten SAK totesi (29.05.) julkilausumassaan
niin ”energiapolitiikassa on tehtävä
kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasvavaan
sähköntarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen
energiatuotannon monipuolisuus ja eri
energialähteiden hyödyntäminen. Ydinvoimankin
lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja
ympäristösyistä sekä hinta-, omavaraisuus- ja
työllisyysnäkökohdat huomioiden, mutta
lisärakentaminen edellyttää sitä, että
voimaloiden turvallisuudesta ja ydinjätteiden
loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti
ja tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen.”
Voimayhtiöt ovat kaukana pörssilistojen
suosikeista. Kalifornian energiakriisi, kuten
myös Suomen edessä oleva kriisi, ovat osoitus
sähkömarkkinakilpailun epäonnistuneesta
avaamisesta. Sähkökatkokset ja epävarmuus eivät
poistu nopeasti, koska uuden sähkötuotannon
rakentaminen vaatii aikaa. Kun IVO ja Neste
fuusioitiin Fortumiksi, toi IVO muhkean kassansa
rapakunnossa olevan Nesteen tueksi. Nyt Fortum
potkii nurkissa pyöriviä sähkösurkimuksiaan,
repii tuohta korkeilla öljyn hinnoilla, joihin
sillä itsellään ei ole mitään ansiota, ja
omistajat ovat kironneet sijoitustensa
toistaiseksi olematonta tuottoa. Nyt ovat
pörssikurssit nousussa.
TVO jätti viime vuonna Valtioneuvostolle
periaatepäätöshakemuksen viidennen
ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta joko
Loviisan Hästholmeniin tai Eurajoen Olkiluotoon.
Julkinen sektori omistaa TVO:sta noin 43 % ja
yksityinen 57 %. Suurin yksittäinen omistaja on
julkisessa sektorissa Fortum Power and Heath
26,6 % osuudella, mutta teollisuuden omistama
Pohjolan Voima on 56,8 % osuudellaan
enemmistöosakas.
Suomen vanhin ydinvoimalaitosyksikkö Loviisa 1 on
palvellut erinomaisesti 25 vuotta, mutta tulee
aika, jolloin se on palvellut loppuun. Silloin
uuden voimalaitosyksikön on syytä olla täydessä
vauhdissa käytössä. TVO:n toimitusjohtaja Mauno
Paavola sanoi TVO:n Loviisan toimipisteen
avajaistilaisuudessa (23.03), ettei
sijoituspaikan valintaa tehdä käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan perusteella,
ja että Loviisa ja Olkiluoto ovat tänään molemmat
samalla lähtöviivalla.
Loviisan puolesta - För Lovisa
Nouseeko sähkön hinta? Suomi tuo jo nyt 15 %
sähköstään ulkomailta; valtaosa tulee
venäläisistä ydinvoimaloista. Sähkön kulutus
kasvaa koko ajan ja pelkästään vanhojen,
kuluneiden hiilivoimalaitosten poistaminen
käytöstä kasvattaa sähkön vajetta.
VTT:n Energian tutkimusjohtaja Mikko Kara on
laskenut, että vuonna 2020 uuden kapasiteetin
tarve on 7500 MW. Positiivinen ydinvoimapäätös
eduskunnassa nyt, merkitsee että sijoituspaikka
voidaan valita aikaisintaan vuonna 2003.
Suunnittelu ja rakentaminen kestää noin 7 vuotta,
joten uusi laitos olisi kytkettävissä valtakunnan
verkkoon aikaisintaan 2010-luvun alussa.
Maailman rikkaimmassa osavaltiossa,
Kaliforniassa, säännöstellään sähköä. Osavaltion
1300 miljardin talous on suurempi kuin Suomen
kansantalous. Vaikka markkinatalous toimii
pitkällä aikavälillä, niin hinnat vaihtelevat
nopeammin kuin pystytään säästämään tai
rakentamaan lisätuotantoa.
Suomessa tarvitsemme lisää bioenergiaa ja lisää
tuulivoimaa, meidän on pakko hyödyntää kaikkea
hyödynnettävissä olevaa vesivoimaa. Mutta, vaikka
teemmekin näin, ja lisäksi rakennamme viidennen
ydinvoimalaitosyksikön, niin silti meiltä jää
puuttumaan tuotantokapasiteettiä toisen yksikön
verran. USA:ssa on epäilemättä käynnistymässä
uusi ydinvoiman investointiaalto, ja vasta se luo
mahdollisuuksia Kioton pöytäkirjan
toteuttamiselle.
Kuten SAK totesi (29.05.) julkilausumassaan
niin ”energiapolitiikassa on tehtävä
kokonaisratkaisu, jolla vastataan kasvavaan
sähköntarpeeseen ja taataan jatkossakin Suomen
energiatuotannon monipuolisuus ja eri
energialähteiden hyödyntäminen. Ydinvoimankin
lisärakentaminen on hyväksyttävää ilmasto- ja
ympäristösyistä sekä hinta-, omavaraisuus- ja
työllisyysnäkökohdat huomioiden, mutta
lisärakentaminen edellyttää sitä, että
voimaloiden turvallisuudesta ja ydinjätteiden
loppusijoituksesta huolehditaan asianmukaisesti
ja tiukimpia turvallisuusvaatimuksia noudattaen.”
Voimayhtiöt ovat kaukana pörssilistojen
suosikeista. Kalifornian energiakriisi, kuten
myös Suomen edessä oleva kriisi, ovat osoitus
sähkömarkkinakilpailun epäonnistuneesta
avaamisesta. Sähkökatkokset ja epävarmuus eivät
poistu nopeasti, koska uuden sähkötuotannon
rakentaminen vaatii aikaa. Kun IVO ja Neste
fuusioitiin Fortumiksi, toi IVO muhkean kassansa
rapakunnossa olevan Nesteen tueksi. Nyt Fortum
potkii nurkissa pyöriviä sähkösurkimuksiaan,
repii tuohta korkeilla öljyn hinnoilla, joihin
sillä itsellään ei ole mitään ansiota, ja
omistajat ovat kironneet sijoitustensa
toistaiseksi olematonta tuottoa. Nyt ovat
pörssikurssit nousussa.
TVO jätti viime vuonna Valtioneuvostolle
periaatepäätöshakemuksen viidennen
ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta joko
Loviisan Hästholmeniin tai Eurajoen Olkiluotoon.
Julkinen sektori omistaa TVO:sta noin 43 % ja
yksityinen 57 %. Suurin yksittäinen omistaja on
julkisessa sektorissa Fortum Power and Heath
26,6 % osuudella, mutta teollisuuden omistama
Pohjolan Voima on 56,8 % osuudellaan
enemmistöosakas.
Suomen vanhin ydinvoimalaitosyksikkö Loviisa 1 on
palvellut erinomaisesti 25 vuotta, mutta tulee
aika, jolloin se on palvellut loppuun. Silloin
uuden voimalaitosyksikön on syytä olla täydessä
vauhdissa käytössä. TVO:n toimitusjohtaja Mauno
Paavola sanoi TVO:n Loviisan toimipisteen
avajaistilaisuudessa (23.03), ettei
sijoituspaikan valintaa tehdä käytetyn
ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan perusteella,
ja että Loviisa ja Olkiluoto ovat tänään molemmat
samalla lähtöviivalla.
Loviisan puolesta - För Lovisa
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.