Edelliset vuodet ovat olleet viljan tuotannossa hyviä , mutta 2010 on ilmennyt ettei sitä ylituotantoa olekkaan. Miksi mailmalla valitetaan viljan vähyydestä, eikös sitä pitäisi olla varastoissa PALJON.
Totuus on , ylituotantoa ei käytännössä ole.70-luvulta asti on puhuttu ylituotannosta. mikäli ylituotantoa olisi missä on varastot 70- luvulta asti.
Totuus on , ylituotantoa ei käytännössä ole.70-luvulta asti on puhuttu ylituotannosta. mikäli ylituotantoa olisi missä on varastot 70- luvulta asti.
Vastaukset 39
Vanhimmat
-70 luvulla rakennettiin niin huonosti, että silloin tehdyt varastot lienee suurimmaksi osaksi purettu!
Ylituotantoa tuettiin maataloudessa silloin!
Yli sataan vuoteen Suomessa ei ole ollut ylituotantoa. Laskettiin sitten kaloreina/jouleina tai markkoina/ euroina. On tuotu enemmän kuin viety. 1900 luvulla lähes omavaraisia oli v-38 ja v-83. Mutta niin paljon on tuotettu ettei ole tarvinnut ryöstöhintoja ulkomaille maksaa. Nälkää ei ole ollut pikemminkin päinvastoin!
????????
Tuon
http://www.ptt.fi/dokumentit/rap171_1309060915.pdf
raportin mukaan jonka tekijöistä yksi on MTKn nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila niin ylituotanto on ollut rajusti 1970-luvulta lähtien ja niiden takia otettiin maitokiintiöt käyttöön jo 1985. Samoin tuon
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
mukaan on ollut ylituotantoa, varsinkin rasvasta (voivuoret). Viljasta on ollut ylituotanto (viljavuoret) ja tuon Perälän Matin gradun mukaan
https://www.doria.fi/handle/10024/36248
koko EU-ajan sianlihasta on ollut ylituotantoa eli tuotanto suurempi kuin kulutus.
Vai eikö ollut? Sitä ylituotantoa? Voi tietysti olla että kokonaiskalorit eivät tule täyteen kotimaasta mutta lähes kaikissa niissä tuoteryhmissä joita meillä tuotetaan on ylituotantoa tai on ollut ylituotantoa. Jos ylituotanto määritellään niin että tuotanto ylittää kulutuksen. Tällä hetkellä ainoa poikkeus lienee naudanliha.
ylituotantoa on Tanskassa ja Hollannissa ja taidetaampa jokune tomaattikin yli oman tarpeen kasvattaa Espanjassa. Ja ehkä hieman soijaa tuolla Argentiinassa:)
Että esimerkiksi Tanska harjoittaa kannattavaa vientiä maataloustuotteilla EU-tukien varassa. Ei kansallisia tukia. Samoin Hollannissa. Jokainen viety tuote siis on plussaa kansantaloudelle, saadaan EU-maksupalautusta tuotannosta ja vientituloja tuotteiden viennistä. Meillä taas on se tilanne että vaikkapa kun maitoa viedään niin jokaisessa viedyssä maitolitrassa on mukana kansallista tukea 6-7 c/l. Siis ei mitään EU-maksupalautusta vaan suomalaisilta veronmaksajilta kerättyä rahaa. Näin siis edelleen EU-aikana. Ja kuten tuolta
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1
huomataan niin vielä hullumpi oli tilanne ennen EU-aikaa. Aina kun ylituotantoa vietiin niin maksuksi saatiin vain maailmanmarkinahinta. Ja kun täällä hintataso oli korkeampi niin aina piti ylituotannon vientitilanteessa laittaa mukaan suomalaisen veronmaksajan rahaa. Mutta että on vissi ero ylituotannolla ja ylituotannolla.
maat viekään maailmanmarkkinahinnalla?
Hassua, minä kun aina luulin että ostaja ostaa sen edullisimman tuotteen.
Kukapa viitsii samaa linkki joka päivä aukaista!
Unohtui vielä kysyä että miksi tuo Tanskan maatalous on niin velkaantunutta jos se kerran kannattavaa vientikauppaa harjoittaa?
Maailmanmarkkinahinnalla. Ja sillä se kannattaa siten että ei tarvitse rasittaa sillä oman maan veronmaksajia. Toisin kuin täällä meillä. Se on se ero tuossa ylituotannossa ja ylituotannossa. Jotkut maat voivat satsata maatalouteen yhtenä vientiteollisuuden osana. Kannattavasti. Ilman oman maan veronmaksajien rahoja. Samoin kuten vaikkapa metsäteollisuus, metalliteollisuus tai elektroniikkateollisuus täällä meillä. Eivät saa veronmaksajien tukieuroja ja myyvät maailmanmarkkinahinnalla ja tuovat vientituloja. Samoin toimivat Tanskan ja Hollannin maatalous. Tosin saavat EU-tuet mutta kuten todettu se ei ole oman maan verinmaksajilta suoraan kerättyä rahaa vaan EU-maksupalautusta eli saadaan takaisin osa siitä mikä joka tapauksessa jouduttaisiin maksamaan. Etkö muka huomaa eroa mikä tuolla on kansantalouteen?
Joskus uusiakin lukijoita tänne. Tai käyvät kerran kuussa.
Tanskalaiset tilat aikovat olla markkinoilla jatkossakin, siksi ne ovat satsanneet tulevaisuuteen ja laajentaneet. Ja koska tukimäärät ovat alhaisemmat kuin meillä niin ovat joutuneet toteuttamaan enemmän velkarahalla. Vasta 10-15 vuoden päästä näemme kumman maan maatalous porskuttaa. Itse veikkaan että Tanskan. Siellä kun sikatilat ovat olleet velkaantuneempia kuin meillä jo 70-luvulta alkaen mutta silti vaan jatkuvasti porskuttavat.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9468383
Tuolla toinen maatalouden "asiantuntija", JoVain kirjoittaa: "Jos muuten jo sonninrehutkin pitää lainarahalla hankkia, alkaisi olla
aika lopettaa manku ja tukiaisitku ja tehdä reilusti konkurssi".
Onko se velka nyt sitten hyvä vai huona asia teidän neuvoa antavien "asiantuntijoiden" mielestä, kun ette tunnu pääsevän yksimielisyyteen.
Ja velka ja investointi on mitoitettu niin että velka pystytään hoitamaan, minimissään korot niin ihan OK. Rahoittajathan siinä yleensä ensimmäisenä älähtää. Mutta sen sijaan jos tuotantopanoksiin pitää pitemmän aikaa ottaa velkaa niin se yleensä kertoo siitä että tuotanto ei kannata ja kassakriisi uhkaa.
Mutta tämä velka ei liittynyt mitenkään siihen mikä ero on suomalaisella ja tanskalaisella ylituotannolla? Tanskassa kun on ylituotantoa niin sitä eivät joudu tanskalaiset veronmaksajat rahoittaamaan. Tanskalaiset viljelijät sen sijaan ottavat riskin jos eivät pystykään maailmanmarkkinahinnalla toimimaan ja velkaa maksamaan. Meillä sen sijaan kun kansallisten tukien osuus tuosta on 60% niin aina kun on ylituotantoa ja viedään maailmanmarkkinahintaan niin viennissä on mukana suomalalaisen veronmaksajan rahaa. Se on se perusero.
ole oikein vakuuttunut kun noitten molempiem maitten maatalous myös nojaa melkoisiin tuontipanoksiin, muistaakseni jok kuudes hollannin peltohehtaareista viljellään sen rajojen ulkopuolella ja kasvihuoneet käyttävät myös laitonta kausityövoimaa.
Lisäksi kummallakaan maalla ei taida olla rasitteenaan Suomen ympäristö normeja:)
ole huomannut että maatalous tulo jää pienemmäksi kuin maatalous tuet joten eikös voisi äkikseltään tulla johtopäätökseen että nuo tuet siirtyvätkin kustnnuten muodossa kansantalouden muiden ryhmien taskuihin?
"nuo tuet siirtyvätkin kustnnuten muodossa kansantalouden muiden ryhmien taskuihin? "
edelleenkään sitä tosiasiaa että kun ylituotantoa meiltä viedään ulkomaille niin viennissä aina häipyy tukieuroihin käytettyä veronmaksajan rahaa. Hyödyttämään ulkomaan kuluttajia. Se on se perusero tanskalaisen ja suomalaisen ylituotannon välillä.
"noitten molempiem maitten maatalous myös nojaa melkoisiin tuontipanoksiin,"
Ja meillähän ollaan niin omavaraista että??? Kun vähän tutustut tosiasioihin tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/lausuntopyynnot/5r5aCyk9r/Luonnos_rehustrategiaksi_vuosille_2011-2020.pdf
pari lainausta:
"Valkuaisrehuja käytettiin EU:ssa keskimäärin 57,6 miljardia kiloa, josta soijaa 33,6 miljardia kiloa. Valkuaisomavaraisuus EU:ssa on 23 prosenttia, josta soijan omavaraisuus on kolme prosenttia (FEFAC)."
"Rehuseosten valmistuksessa käytettävä rehuvilja saadaan pääosin kotimaan markkinoilta, mutta tarvittavasta lisävalkuaisesta joudutaan valtaosa tuomaan, sillä viljelyyn perustuva valkuaisrehuomavaraisuus kattaa vain noin 15 prosenttia tarpeesta."
Että omavaraisia ollaan, ei tuontipanoksia???
"Lisäksi kummallakaan maalla ei taida olla rasitteenaan Suomen ympäristö normeja:)"
Esimerkiksi Tanskassa ollaan tällä hetkellä edellä ympäristöasioissa. Joskin kohta ehkä vähän "pakon edessä" kun on ollut ongelmia mutta säädökset tällä hetkellä paikoin jopa tiukempia kuin omamme.
http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta.aspx?id=1110884
luomu vähentää esim eroosion kautta tapahtuvaa ravinteiden kulkeutumista vesistöihin estää?
Eikä myöskään biokaasun tuotanto poista tuosta lannasta ravinteita, tosin vähentää metaanin pääsyä ilmakehään.
En muten yhtään ravinteisiin liityvää säädöstä tuosta linkistä löytänyt:)
kun tuo vienti kyläkin on paljolti jalosteita niin mitä silloin on sen työn tuoma lisäarvo tuohon tuotteeseen?
Yksi säädös
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2002:319:0024:0027:FI:PDF
"maatalous tulo jää pienemmäksi kuin maatalous tuet joten eikös voisi äkikseltään tulla johtopäätökseen että nuo tuet siirtyvätkin kustnnuten muodossa kansantalouden muiden ryhmien taskuihin?"
Tanskassa viljelijät saavat tuon kansantalousvaikutuksen aikaan ilman (kansallisia) tukia eli ilman tanskalaisten veronmaksajien rahaa?
tukieuro tulee takaisin monikertaisena Tanskassakin..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
niin vaihtaa aihetta tyypillisen kusaisijan tapaan..
ihmettä sävellät, paskaa viedään mm, Eurooppaan ja pojhavedet ovat paikoin niin saastuneita ettei niitä voi puhdistamatta käyttää mihinkään..
Puutteelliset luvut joista puuttuu kansalliset tuet. Tuolta
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9413228
löytyy KOKONAISTUET joka on oikea vertailukohta.
tuo crome ei saanut tuota auki, antoi pelkän blancon. Mutta linkistä päätellen taitaa olla kyse nitraatti direktiivistä.
Tai löytyihän se sentään, tuohan olikin bdf.
Aika kova tuo 230 kg/ha typpeä mitä se sallii korkeimmillaan, fosforia ei näytetä edes sivulauseessa mainittavankaan
NE TUET TAKAISIN VAI EI !!!
-
-
ä.,kpok
--
noit ainterventio varastoja jo aletaan purkaa kun taitaa olla pelko että hinnat alkaa kipuilla liaan korkeiksi euroopassakin:)
-
-
w
-