Mikä on psykoosi?

Mikäs siinä jos psykoosin tunnusmerkit ovat nuo, mutta todellisuudessa lääkärit eivät edes itse varmistu siitä, että miten asia on todellisuudessa ja mitkä asiat ovat psykoosin aiheuttamia.

Itse jouduin tilanteeseen jossa lääkäri esitti perättömiä väitteitä käytöksestä. Osa väitteistä oli, ettei minuun saa yhteyttä ja välittömästi siinäkohtaa kun esiitin avoimen kännykän jonka numeron saa vaikkapa tiedustelusta, niin olisihan siinäkohtaa jo pitänyt olettaa, että loputkin väitteistä olisi tarua. Käytännössä olisin voinut näyttää asiakirjoja ja todistaa näillä puolustautumiseni muiden väitteiden osalta oikeaksi. Lääkäri ei halunut edes antaa tätä mahdollisuutta, vaan jouduinkin siltä seisomalta ilman varoitusaikaa sairaalaan tarkkailuun.
Lääkärin luulotieto psykoosista oli joka tapauksessa tullut hieman epämääräiseltä taholta, joten siksikin lääkärin olisi tullut kyseenalaistaa epäilykset.
Edelleen tänäpäivänä puolustautuisin samalla tavalla jota aikaisemmin, joten ihmettelenkin miten ja miksi olisi tuolloin tarvinnut sairaalahoitoa ja lääkitystä?

Moni varmaankin tässäkohtaa ymmärtää asenteeni mielenterveydenhoitoja kohtaan. Itse en ole lääkäri enkä siksi voi tietää, että minkälaisia potilaita ja sairauksia todellisuudessa on olemassa, mutta mikäli mielenterveyden hoito on olemassa ihmisten ahdistelun vuoksi, niin on turha edes odottaa minkäänlaista tukea Suomen kansalaiselta.

Mikko kirjoitti:

Mikäs siinä jos psykoosin tunnusmerkit ovat nuo, mutta todellisuudessa lääkärit eivät edes itse varmistu siitä, että miten asia on todellisuudessa ja mitkä asiat ovat psykoosin aiheuttamia.

Itse jouduin tilanteeseen jossa lääkäri esitti perättömiä väitteitä käytöksestä. Osa väitteistä oli, ettei minuun saa yhteyttä ja välittömästi siinäkohtaa kun esiitin avoimen kännykän jonka numeron saa vaikkapa tiedustelusta, niin olisihan siinäkohtaa jo pitänyt olettaa, että loputkin väitteistä olisi tarua. Käytännössä olisin voinut näyttää asiakirjoja ja todistaa näillä puolustautumiseni muiden väitteiden osalta oikeaksi. Lääkäri ei halunut edes antaa tätä mahdollisuutta, vaan jouduinkin siltä seisomalta ilman varoitusaikaa sairaalaan tarkkailuun.
Lääkärin luulotieto psykoosista oli joka tapauksessa tullut hieman epämääräiseltä taholta, joten siksikin lääkärin olisi tullut kyseenalaistaa epäilykset.
Edelleen tänäpäivänä puolustautuisin samalla tavalla jota aikaisemmin, joten ihmettelenkin miten ja miksi olisi tuolloin tarvinnut sairaalahoitoa ja lääkitystä?

Moni varmaankin tässäkohtaa ymmärtää asenteeni mielenterveydenhoitoja kohtaan. Itse en ole lääkäri enkä siksi voi tietää, että minkälaisia potilaita ja sairauksia todellisuudessa on olemassa, mutta mikäli mielenterveyden hoito on olemassa ihmisten ahdistelun vuoksi, niin on turha edes odottaa minkäänlaista tukea Suomen kansalaiselta.

jospa lääkäri onkin tarkoittanut olemustasi. Elikkä olet ollut hyvin poissaoleva. Sellaista yleensä tarkotetaan sillä, ettei saa mitään yhteyttä ihmiseen siis noin niinkuin keskusteluyhteyttä

no juu kirjoitti:

jospa lääkäri onkin tarkoittanut olemustasi. Elikkä olet ollut hyvin poissaoleva. Sellaista yleensä tarkotetaan sillä, ettei saa mitään yhteyttä ihmiseen siis noin niinkuin keskusteluyhteyttä

Onhan se omituista, että on poissaoleva lääkärinkanssa, mutta ei muiden esim. ystävien kanssa. Lääkäri jota ei ole koskaan tavannut ei todellakaan voi tietää minkälaisesta ihmisestä on kyse.

Voin vakuuttaa, että kaikki asiat tässä maailmassa ei pyöri terveyskeskuslääkärin taikka mielenterveyden hoidon ympärillä. Ihmisillä on omat tulemiset menemiset tekemiset ja suunitelmat. Mikäli jokin terveyskeskulääkäri pöllöhtää kuin salama kirkkaalta taivaalta selvittelemään näkemyksiään ihmisen läsnä taikka poissaolosta, niin on hyvinkin selkeää, että ensikertailainen "potilas" on juuri siinäkohtaa pihalla kuin lumiukko. Läsnä- ja poissaolon kuvauksesta puhessamme saa helpostikkin kuvan, että ihmisen pitää olla hyvinkin rauhaton ja stressaantunut jotta kuvaus läsnäolosta täyttyisi.

Mikko kirjoitti:

Onhan se omituista, että on poissaoleva lääkärinkanssa, mutta ei muiden esim. ystävien kanssa. Lääkäri jota ei ole koskaan tavannut ei todellakaan voi tietää minkälaisesta ihmisestä on kyse.

Voin vakuuttaa, että kaikki asiat tässä maailmassa ei pyöri terveyskeskuslääkärin taikka mielenterveyden hoidon ympärillä. Ihmisillä on omat tulemiset menemiset tekemiset ja suunitelmat. Mikäli jokin terveyskeskulääkäri pöllöhtää kuin salama kirkkaalta taivaalta selvittelemään näkemyksiään ihmisen läsnä taikka poissaolosta, niin on hyvinkin selkeää, että ensikertailainen "potilas" on juuri siinäkohtaa pihalla kuin lumiukko. Läsnä- ja poissaolon kuvauksesta puhessamme saa helpostikkin kuvan, että ihmisen pitää olla hyvinkin rauhaton ja stressaantunut jotta kuvaus läsnäolosta täyttyisi.

Lisäisin edelliseen, että mikäli ennen puhuttiin heikkomielisen hoidosta, niin nykyinen tapa on kyllä alistaa vahvamielinen jotta hänestä saataisiin heikkomielinen. Kuvaamasi hoidon ja lääkityksen "peruste" vaikutti perusteena heikkomieliseltä.

olen kolmekymmentä vuotta syönyt noita ihania psyykenlääkkeitä,olen lihonut ja ryhti ja hiukset on menneet ja kädet ja huulet vapisee.
nuoret mielenterveyspotilaat katsovat minua kauhuissaan ja sanovat ettei heille noin voi käydä.Kunpa ei kävisikään.

Kivat sulle ja pane itse pöperöt suuhusi ja saarnaa sitten lääkkeiden ihanuudesta-Minua tuollaiset banaalit puheet inhottavat

sekoboltsi kirjoitti:

olen kolmekymmentä vuotta syönyt noita ihania psyykenlääkkeitä,olen lihonut ja ryhti ja hiukset on menneet ja kädet ja huulet vapisee.
nuoret mielenterveyspotilaat katsovat minua kauhuissaan ja sanovat ettei heille noin voi käydä.Kunpa ei kävisikään.

Kivat sulle ja pane itse pöperöt suuhusi ja saarnaa sitten lääkkeiden ihanuudesta-Minua tuollaiset banaalit puheet inhottavat

Läheiseni lopetti lääkkeiden syönnin ja eipä siinä kauaa kulunut, kun todellisen ja harhamaailman rajat himmenivät ja edessä pitkä sairaalajakso. Sekö sitten on parempi? Potilas itse ei edelleenkään täysin ymmärrä miksi pitää lääkkeitä syödä, kun ei tiedosta olleensa vainoharhainen. Eihän ne lääkkeet fyysistä terveyttä edistä, mutta pienempi paha se kai kuitenkin on...

juupa kirjoitti:

Läheiseni lopetti lääkkeiden syönnin ja eipä siinä kauaa kulunut, kun todellisen ja harhamaailman rajat himmenivät ja edessä pitkä sairaalajakso. Sekö sitten on parempi? Potilas itse ei edelleenkään täysin ymmärrä miksi pitää lääkkeitä syödä, kun ei tiedosta olleensa vainoharhainen. Eihän ne lääkkeet fyysistä terveyttä edistä, mutta pienempi paha se kai kuitenkin on...

Asiat on usein juuri noin. ihminen jättää lääkkeiden syönnin pois, koska ei tiedosta, että on sairas...ja sairaalahoito on sitten edessä.
Joskus on vain pakko valita se pienempi paha, jos ei sitä itse tajua, on jonkun muun se asia hoidettava.

juupa kirjoitti:

Läheiseni lopetti lääkkeiden syönnin ja eipä siinä kauaa kulunut, kun todellisen ja harhamaailman rajat himmenivät ja edessä pitkä sairaalajakso. Sekö sitten on parempi? Potilas itse ei edelleenkään täysin ymmärrä miksi pitää lääkkeitä syödä, kun ei tiedosta olleensa vainoharhainen. Eihän ne lääkkeet fyysistä terveyttä edistä, mutta pienempi paha se kai kuitenkin on...

minun veljeni lopetti lääkkeitten syönnin kun oli muutaman kuukauden ollut kotona 2kk sairaalajakson jälkeen.aluksi meni hyvin...nyt taas ollaan samassa pisteessä kun vuosi sitten...seuraavasta kohtauksesta tulee piiiitkä sairraalajakso eteen!