Kesä alkaa olla loppusuoralla ja pikku hiljaa alkaa varmistua, että tänä vuonna harjavaltalaisessa kerrostalossa on lyöty pihakyttäyksen maailmanennätys. Tässä taloyhtiössä on viimeisen kahden kuukauden aikana 4-6 hengen, pääasiassa varttuneemmassa iässä olevan naisen, toimesta vietetty aikaa istuskellen, pulisten, naureskellen ja ennen kaikkea ohikulkevia, isännöitsijää, muita naapureita arvostellen keskimäärin arviolta 6 tuntia päivässä. Alimmat tuntimäärät 2-3, enimmillään yli 8 tuntia. Joko talon viereisellä nurmikolla tuoliryhmässä istuen tai rappujen edustalle sijoitetuilla penkeillä istuskellen. Sateen sattuessa seistään rappusyvennyksessä ja odotellaan kuuron loppumista.
Mielestäni tällainen ryhmä valppaita kansalaisia tulisi palkita jollain tavalla. Onhan hienoa, kun voi lähteä asunnostaan tai tulla sinne tämän portsariryhmän valvonnan alaisena.
Mitä ehdotatte palkinnoksi tälle ryhmälle?
Mielestäni tällainen ryhmä valppaita kansalaisia tulisi palkita jollain tavalla. Onhan hienoa, kun voi lähteä asunnostaan tai tulla sinne tämän portsariryhmän valvonnan alaisena.
Mitä ehdotatte palkinnoksi tälle ryhmälle?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ja mitä palkinnoksi sulle, joka kaiken tämän olet kaiketi dokumentoinut? Niin kuka kyttäsi ja ketä?
olemassakin vaikka et uskoisi. Ne kuin ei avaa töllöö tai edes omista sitä ja sitten kuluttavat aikaa viettämässä "ystävien" kanssa aikaa takapihalli tai sopimaalleen paikalle. Katso ettet itse ole samanlainen kun olet "sen ikäinen" .
Tämän ME:n syntymiseen ei tarvittu niinkään omaa kyttäämistä, sillä havainnot on tehty pääosin kuuloaistin avulla. Näin kesäaikaan tuuletusluukut tulee yleensä pidettyä auki ja näin on helppo kuulla se, onko ME-ryhmä pihassa päivystämässä vai ei. Voi istua työpöydän ääressä tai maata sängyssä ja taustaääni kuuluu mukavasti luukusta sisään - joko tasaisen vaimeana puheensorinana tai sitten kovaäänisempänä niin, että ei tarvitse sen kummemmin ponnistella kuullakseen keskustelun kaikki yksityiskohdat sanatarkasti. Itse asiassa keskustelu on usein niin kovaäänistä, että edes tuuletusluukun sulkeminen ei auta saamaan hiljaisuutta omaan huoneistoon.
Kesä on ollut poikkeuksellisen lämmin ja näitä pihassa istujia on ollut tavallista enemmän muuallakin kuin Harjavallassa. En usko, että missään kuitenkaan on ylletty niihin pihavalvonnan tuntimääriin kuin mitä tässä taloyhtiössä. Ennätys on ainutlaatuinen.
Osta valvontakamera itselles ja liitä tietokoneeseen ettet vaan jää mistään paitsi,kun itse tunnut kyttäävän
Infrapunakiikari voisi olla sopiva lahja. Nämä ihmiset kuitenkin harrastavat kyttäilyä myös asuntojensa ikkunoista, joten illan pimetessä näkee em. laitteella paremmin sen, mihin aikaan ja kenen kanssa itse kukin tulee kotiin.
järjestäkää kunnolla kytättävää :D sitäpaitsi, ei se ole tärkeetä, mitä puhutaan, pääasia on, että puhutaan ja jos ei puhuta ollaan kuoltu.
mesta... Oikeesti. Ei voi olla huomaamatta kyyliä, joiden päät kääntyvät, kun itse oot lähössä töihin tai käyt kaupassa... Välillä tulevat oikeen ovelta tiedustelemaan kuulumisia tai kertomaan mehevimpiä juttuja! Niinku ittee kiinnostais toisten naapurien elämä!
www.kyttaajat.net on varsin oiva sivusto asiasta kiinnostuneille! =)
Jos ei oo omaa elämää ni ei sille voi mitään..
Missä ne Kalevan kyttääjät olivat puoltoista vuotta sitten kun erästä nuorta harjavaltalaista otettiin hitaasti hengiltä päiväkausia monitoimityökalulla pistellen? Mielestäni kerrostaloissa on syytä hieman kytätä mitä naapurissa tapahtuu. Satakuntalainen eikuulumulle -mentaliteetti roihuaa tässä keskustelussa kiivaasti. Syntyperäiset harjavaltalaiset kokevat aina tulevansa kytätyksi jos joku katsoo heihin päinkään. Mitä väliä sillä on mitä naapurit näkevät ja kuulevat? Olkaa tyytyväisiä jos joku on kiinnostunut teistä. Ehkä jonain päivänä naapuri pelastaa raatonne muumioitumasta kun olette kuolla kupsahtaneet Sampsankadun yksiöönne.
On se vaan niin, että tuommonen on tyhmää. Ihan tyhmää. Eikö sitä ole muuta kuin kytätä tekemisiä. Menkää töihin!
Meidän yhtiössä kytätään ikkunoista ja kuunnellaan seinien läpi. Huvittavinta on silti se, että siihen aikaan kun lähden aamulla töihin ja talo on hiirenhiljaa, niin ollessani rappukäytävässä kuuluu aina ääni mikä johtuu välioven avaamisesta. Ovisilmästä joku kyttää mutta vielä en ole päässyt selvyyteen että mistä ovesta. Sairasta joka tapauksessa. Muuten minua ei juurikaan toisten tekemiset hetkauta, koska omassa elämässäni on ihan riittävästi mielenkiintoa.