http://fi.wikipedia.org/wiki/Salo#Historia
Ruotsin vallan aika
Halikko irtautui Uskelasta todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla, ja ensimmäisen kerran Halikon kirkkopitäjä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1313.[13] 1300-luvulla ilmestyivät myös kartanot Halikkoon. Ensin Joensuun kartano, sitten Vuorentaan ja Wiurilan kartanot. Ruotsin kuningas läänitti maitaan aatelisille ja kartanot omistivat valtavia alueita Varsinais-Suomen rannikolta, suurimpana Joensuun kartano. Alueen merkittävin aatelissuku oli Horn af Åminne, jota seurasi myöhemmin 1700-luvun lopussa Armfelt-suku.[14] Halikon merkityksestä kertoo se, että se sai oman kihlakunnan, joka lakkautettiin vasta 1996.lähde?
Uudisasutus alkoi levitä Halikossa, kuten muuallakin Suomea, 1300–1500-luvuilla. Vanhimmat asutukset sijaitsivat Halikonjoen ja Purilanjoen ympäristössä. Ruotsalaisasutusta tuli verokirjojen mukaan 1300-luvulla, jolloin perustettiin uusia ruotsalaisen vero-oikeuden kyliä Länsi- ja Pohjois-Halikkoon. Suomalainen uudisasutus levisi uusille alueille Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Halikkoon vanhoista kylistä, sekä Sauvosta ja Paimiosta.[15]
Isovihan aikana halikkolaiset eivät kärsineet suuresti. Edes kirkonkelloja ei varastettu, vaikka vieminen oli yleistä. Pienimuotoisen ryöstelyn ja vahingonteon ohella venäläisten suurimmaksi aihettamaksi vahingoksi jäivät Häntälän nimismiestalon ryöstö, sekä siellä olleen vankilan hävittäminen ja muutamien ihmisten pakkosiirto Venäjälle. Isovihan merkittävin muutos kuntalaisten arkielämään oli papiston pakeneminen Ruotsiin, jolloin koko kunta jäi ilman kirkon toimituksia neljäksi kuukaudeksi kunnes sijaisvirkaan saatiin pappi Urjalasta.[7]
Ruotsin vallan aika
Halikko irtautui Uskelasta todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla, ja ensimmäisen kerran Halikon kirkkopitäjä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1313.[13] 1300-luvulla ilmestyivät myös kartanot Halikkoon. Ensin Joensuun kartano, sitten Vuorentaan ja Wiurilan kartanot. Ruotsin kuningas läänitti maitaan aatelisille ja kartanot omistivat valtavia alueita Varsinais-Suomen rannikolta, suurimpana Joensuun kartano. Alueen merkittävin aatelissuku oli Horn af Åminne, jota seurasi myöhemmin 1700-luvun lopussa Armfelt-suku.[14] Halikon merkityksestä kertoo se, että se sai oman kihlakunnan, joka lakkautettiin vasta 1996.lähde?
Uudisasutus alkoi levitä Halikossa, kuten muuallakin Suomea, 1300–1500-luvuilla. Vanhimmat asutukset sijaitsivat Halikonjoen ja Purilanjoen ympäristössä. Ruotsalaisasutusta tuli verokirjojen mukaan 1300-luvulla, jolloin perustettiin uusia ruotsalaisen vero-oikeuden kyliä Länsi- ja Pohjois-Halikkoon. Suomalainen uudisasutus levisi uusille alueille Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Halikkoon vanhoista kylistä, sekä Sauvosta ja Paimiosta.[15]
Isovihan aikana halikkolaiset eivät kärsineet suuresti. Edes kirkonkelloja ei varastettu, vaikka vieminen oli yleistä. Pienimuotoisen ryöstelyn ja vahingonteon ohella venäläisten suurimmaksi aihettamaksi vahingoksi jäivät Häntälän nimismiestalon ryöstö, sekä siellä olleen vankilan hävittäminen ja muutamien ihmisten pakkosiirto Venäjälle. Isovihan merkittävin muutos kuntalaisten arkielämään oli papiston pakeneminen Ruotsiin, jolloin koko kunta jäi ilman kirkon toimituksia neljäksi kuukaudeksi kunnes sijaisvirkaan saatiin pappi Urjalasta.[7]
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.