Ajelin STADISSA pitkin Mannerheimintietä ja käännyin Pohjoiselle Hesperiankadulle suuntana ranta. Odottelin kolmen auton takana valojen vaihtumista. Pianhan ne sitten vaihtuivatkin ja verkkaasti lähti ensimmänen. Toinenkin meni perässä ja kolmas nytkähti vaivoin liikkeelle ja minullepa syttyikin jo punainen.
Kolme autoa siis "kaahasi" yhdellä valokierrolla Pohjoiselle Hesperiankadulle.
VITTU mikä trafiikki!?!?!?!?!?!?!?!
Muutaman minuutin odottelun jälkeen valo taas vaihtui ja kerkisin Pohjoiselle Hesperiankadulle perässäni kuusi autoa, sillä toimin ripeästi valon vaihtuessa.
Ajelin sitten löysin rantein Mehiläisen sairaalan kohdalle, jossa tuttu punavalo kirkkaana loisti.
Jouduin kahden auton taakse.
Huomasin Ruunepeinkadulle syttyneen punavalon, sillä jalankulkijoille loisti vihreä ukkeli sallitun kadun ylityksen merkiksi.
Me kolme plus takanani odottelevat saimme seistä siitä huolimatta punaisen valon takana, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Ruuneperinkadun yli.
No muutaman minuutin odottelun jälkeen valot vaihtuivat autoille vihreäksi ja kahdn auton verkkaisesti liikahdettua, seisoin hetken päästä ensimmäisenä punaisen liikennevalotolpan juuressa.
Vieläpä samassa risteyksessä.
VITTU SAATANA mikä trafiikki!?!?!
Muutaman minuutin odottelun jälkeen katselin jalankulkijoiden vihreää yli Ruuneperinkadun ja seisoin punaisen liikennnevalotolpan juuressa, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Ruuneperinkadun yli.
Vielä muutaman minuutin seisoskelun jälkeen valo vaihtui vihreäksi ja lähdin ripeästi liikkeelle, perässäni kerkisi peräti viisi autoa.
Hit a a a a a a sti kolmenkymmenen tuntikilometrin rajoitusta noudattaen valuin löysän paskan lailla pitkin Pohjoista Hesrperiankatua suuntana ranta.
Pian näin edessäni vuoren korkuisen hidastetöyssyn ja pojaa hipoen ylitin sen hiipimisvauhdilla, sillä edsäni loisti Mechelininkadulla mikäpä muukaan, kuin punainen liikennevalo.
Etanaakin hitaammin valuin risteykseen seisomaan. Edessäni oli kaksi autoa ja jälleen huomasin jalankulkijoillen palavan vihreän valon kadun ylittämisen merkiksi, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Mechelinikadun yli.
Seistyämme muutaman minuutin valot vaihtuivat vihreäksi ja hitaasti notkahten kaksi autoa kerkesi kuin ihmeen kaupalla risteyksen yli. Minä huomasin istuvani punavaloissa Mechelininkadun risteyksessä kolmen takanani tulleen auton kanssa.
VOI VITTU SAATANA PERRKELE mikä trafiikki!?!?!?!?!?
Seistyämme muutaman minuutin, syttyivät jalankulkijoiden valot vihreäksi minun seistessä edelleen punavaloissa, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Mechelinikadun yli.
Silloin arvasin kyllä, että muutaman minuutin kuluttua saisin ottaa ripeän lähdön ja vetää kaikki kolme takanani seissyttä autoa ripeästi kadun ylitse kohti rantaa.
Näin sitten tapahtuikin ja ripeästi kiihdytin kadun yli saadakseni jälleen ajella löysin rantein kolmenkymmenen tuntikilometrin rajoituksen mukaan kohti rantaa. Muutaman minuutin ajelun jälkeen savuin rantaan ja käännyin oikealle eteeni oli vasemmalta tullut muutama auto.
Ajelimme kohti Meilahtea äärettömän korkeiden hidasteiden yli etanaakin hitaammmin. Sibeliusmonumentin kohdalla oli busseja pysäköity osittain jalkakäytävälle, jotta japanilaisturistit saisivat valokuvansa.
Edessäni olleet asutot pysähtyivät vastaan tulevan liikenteen takia, vaikka hyvin olisi siitä mahtunut menemään.
Seistyämme muutaman minuuutin autot suívuuttivat meidät ja matka jatkui valoakin hitaammin. Nimittäin hetken päästä seisoimme Paciuksenkadun risteyksessä punavaloissa....
Jos jatkaisin tarinaani Turunväylälle asti, olisi se varmaankin raamatun paksuinen. Jutun pointti on kuitenkin, miksi?
MIKSI?????
MIKSI SAATANA HÄH????????
MIKSI pitää kilometrin taivaltamisen varata aikaa puoli tuntia?
Yli 400hv turbomoottori pelkällä tyhjäkäynnillä koko ajan.
Tämä toistuu päivästä toiseen, tunnista tuntiin, oli liikennettä tai ei.
Turvallisuudella EI VOI olla mitään tekemistä moisen kyykytyksen kanssa, vai voiko?
No joku varmaan kysyy kohta minne mulla on kiire?
Voin vastata EI MIHINKÄÄN.
Mielestäni oikea kysymys on ONKO JÄRKEE VAI EI?????
Kolme autoa siis "kaahasi" yhdellä valokierrolla Pohjoiselle Hesperiankadulle.
VITTU mikä trafiikki!?!?!?!?!?!?!?!
Muutaman minuutin odottelun jälkeen valo taas vaihtui ja kerkisin Pohjoiselle Hesperiankadulle perässäni kuusi autoa, sillä toimin ripeästi valon vaihtuessa.
Ajelin sitten löysin rantein Mehiläisen sairaalan kohdalle, jossa tuttu punavalo kirkkaana loisti.
Jouduin kahden auton taakse.
Huomasin Ruunepeinkadulle syttyneen punavalon, sillä jalankulkijoille loisti vihreä ukkeli sallitun kadun ylityksen merkiksi.
Me kolme plus takanani odottelevat saimme seistä siitä huolimatta punaisen valon takana, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Ruuneperinkadun yli.
No muutaman minuutin odottelun jälkeen valot vaihtuivat autoille vihreäksi ja kahdn auton verkkaisesti liikahdettua, seisoin hetken päästä ensimmäisenä punaisen liikennevalotolpan juuressa.
Vieläpä samassa risteyksessä.
VITTU SAATANA mikä trafiikki!?!?!
Muutaman minuutin odottelun jälkeen katselin jalankulkijoiden vihreää yli Ruuneperinkadun ja seisoin punaisen liikennnevalotolpan juuressa, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Ruuneperinkadun yli.
Vielä muutaman minuutin seisoskelun jälkeen valo vaihtui vihreäksi ja lähdin ripeästi liikkeelle, perässäni kerkisi peräti viisi autoa.
Hit a a a a a a sti kolmenkymmenen tuntikilometrin rajoitusta noudattaen valuin löysän paskan lailla pitkin Pohjoista Hesrperiankatua suuntana ranta.
Pian näin edessäni vuoren korkuisen hidastetöyssyn ja pojaa hipoen ylitin sen hiipimisvauhdilla, sillä edsäni loisti Mechelininkadulla mikäpä muukaan, kuin punainen liikennevalo.
Etanaakin hitaammin valuin risteykseen seisomaan. Edessäni oli kaksi autoa ja jälleen huomasin jalankulkijoillen palavan vihreän valon kadun ylittämisen merkiksi, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Mechelinikadun yli.
Seistyämme muutaman minuutin valot vaihtuivat vihreäksi ja hitaasti notkahten kaksi autoa kerkesi kuin ihmeen kaupalla risteyksen yli. Minä huomasin istuvani punavaloissa Mechelininkadun risteyksessä kolmen takanani tulleen auton kanssa.
VOI VITTU SAATANA PERRKELE mikä trafiikki!?!?!?!?!?
Seistyämme muutaman minuutin, syttyivät jalankulkijoiden valot vihreäksi minun seistessä edelleen punavaloissa, vaikkei mitään estettä olisi ollut ajaa Mechelinikadun yli.
Silloin arvasin kyllä, että muutaman minuutin kuluttua saisin ottaa ripeän lähdön ja vetää kaikki kolme takanani seissyttä autoa ripeästi kadun ylitse kohti rantaa.
Näin sitten tapahtuikin ja ripeästi kiihdytin kadun yli saadakseni jälleen ajella löysin rantein kolmenkymmenen tuntikilometrin rajoituksen mukaan kohti rantaa. Muutaman minuutin ajelun jälkeen savuin rantaan ja käännyin oikealle eteeni oli vasemmalta tullut muutama auto.
Ajelimme kohti Meilahtea äärettömän korkeiden hidasteiden yli etanaakin hitaammmin. Sibeliusmonumentin kohdalla oli busseja pysäköity osittain jalkakäytävälle, jotta japanilaisturistit saisivat valokuvansa.
Edessäni olleet asutot pysähtyivät vastaan tulevan liikenteen takia, vaikka hyvin olisi siitä mahtunut menemään.
Seistyämme muutaman minuuutin autot suívuuttivat meidät ja matka jatkui valoakin hitaammin. Nimittäin hetken päästä seisoimme Paciuksenkadun risteyksessä punavaloissa....
Jos jatkaisin tarinaani Turunväylälle asti, olisi se varmaankin raamatun paksuinen. Jutun pointti on kuitenkin, miksi?
MIKSI?????
MIKSI SAATANA HÄH????????
MIKSI pitää kilometrin taivaltamisen varata aikaa puoli tuntia?
Yli 400hv turbomoottori pelkällä tyhjäkäynnillä koko ajan.
Tämä toistuu päivästä toiseen, tunnista tuntiin, oli liikennettä tai ei.
Turvallisuudella EI VOI olla mitään tekemistä moisen kyykytyksen kanssa, vai voiko?
No joku varmaan kysyy kohta minne mulla on kiire?
Voin vastata EI MIHINKÄÄN.
Mielestäni oikea kysymys on ONKO JÄRKEE VAI EI?????
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.