Muissakin malleissa lienee vastaava toimintatapa, mutta kysyn nyt D80-mallista: kun tarkennuksessa valitaan yhden alueen AF-alue -tila (yksi piste valittuna kaikkiaan yhdestätoista) tarkentaako kamera VAIN tällä alueella (suljin toimii heti kun tämä kohta on tarkka) vai joka paikassa SAMALLA ETÄISYYDELLÄ olevassa kohteessa? Vai onko niin, että samalla etäisyydellä kamerasta olevia kohteita voi jäädä epätarkaksi?
D80 yhden alueen tarkennus -tekninen kysymys
Epätietoinen111
11738
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
AF on valittu niin käsitykseni mukaan vain se määrää.
ja 2/3 tarkennusalueen takana käytetyn aukkolukeman mukaan?
yleensä puhutaan, terävyysalueesta on noin 1/3 tarkennuskohdan etupuolella ja loput takana. Tämä perustuu tietyn suuruisen virheen hyväksymiseen koska vain 1 taso voi olla aivan tarkka. Tarkaksi kuitenkin sanotaan sitä mikä näyttää tarkalta esitetyssä koossa. Esim. kymppikoossa syvätarkkuusalue saattaa näyttää suuremmalta kuin vaikka A3 koossa kun kyse on samasta kuvasta.
Syvätarkkuusalue riippuu optiikan todellisesta optisesta pituudesta ja aukosta. Taskukameran jonka sanotaan olevan 35 - 150 mm ei todellisuudessa ole kuin tuosta ehkä 20% mutta se antaa saman kuvakulman 35 - 150 mm optiikka täyskennoiseen runkoon. Niiden syvyysterävyys vain on huisin erilainen.
Taskukameroissa on taustan häivyttäminen vaikeaa mutta sekä kroppi että täyskenno kameroissa se on joissain olosuhteissa vaikeaa säilyttää.
Unohdetaan nyt se terävyysalueen syvyys. Kysymys oli kameran teknisestä toiminnasta ja tavallaan terävyydestä linssillä tai oikeammin kennolla (terävyysalueen sisällä jos niin halutaan sanoa).
Voidaanko siis sanoa, että sen yhden valitun tarkennuspisteen etäisyydelle (esim. 10-12m) kennosta osuvat kaikki kohteet useita metrejä SIVUSSAKIN ovat tarkkoja (edellyttäen, että tarkennus muuten toimii)?
Terävyysalue on taso, eli kaikki samalla etäisyydellä olevat kohteet ovat yhtä teräviä. Joku pilkunviilaaja puuttuu tähän kuitenkin; siispä täsmennän vielä, että objektiivin reunapiirto voi olla esim. suurimmalla aukolla niin huono, ettei reunoilla olevat kohteet välttämättä näytä yhtä teräviltä mutta se taasen ei johdu tarkennuksesta.
kysyä asiantuntijalta. Jos lähdetään pilkunviilaukseen siitä, onko hypoteettinen terävätaso suora vai kaareva, jolloin reunat olisivat hieman suttua jos kennon pinta on taso vaatii oikean optiikan spesialistin joka ainakaan minä en ole. Yleensähän reunaterävyys ei ole yhtähyvä kuin keskiosan mutta saattaa poikkeuksiakin olla.
On vielä mietittävä onko se terävätaso siellä 10 m päässä taso vai kaari eli ovatko sen pisteet yhtäkaukana linssistä eli kaaren muodossa vai onko linssi hiottu siten, että terävänä näkyvä taso on suora joka suuntaan.
Kiitos vastauksista.
Nyt ei sitten ole tarkoitus ***tuilla mutta ehkä hiukan viilata sitä pilkkua vastoin toivomusta... mutta onko tosiaan niin että terävyysalue on TASO eikä pallokalotti etäisyydellä joka on sama kuin keskellä kuvaa...? Eli jos terävyysalue olisi taso tarkoittaisi se että objektiivi tarkentaa kuvan keskeltä lyhyemmältä etäisyydeltä kuin reunoilta. Mitä laajempi kuvakulma sitä suurempi suhteellinen ero on...?
no ei kun tuo alue tarkoittaa lähimmän ja kaukaisimman terävänä kuvaan piirtyvän väliä. Kysymys on siis syvyyssuuntaisesta ”alueesta”.
Eli siis tarkennusetäisyydellä olevan tason reunoilta on pitempi matka objektiivin optiseen keskipisteeseen, mutta niin on myös kennolta joka on myös taso )ei pallokalotti.
Tuo pallokalotti on siis huti kun kennokaan ei ole pallokalotti, mutta jos olisi niin reunaterävyyskin olisi parempi ja aberraatio helpommin hallittavissa.
Mikähän mahtaa olla kun automaattitarkennus ei tarkenna laajispäässä äärettömään, mutta kun zoomaa 50mm kohdalle, jopa piippaa. Lähemmäksi tarkentaa normaalisti. Vika objektiivissa Sigma 18-125mm vai D50 kamerassa? Manuaalisesti 18mm:llä f11 kohteet on kaukana teräviä.
Terävyysalue on taso, eihän muuten koko seinää saisi teräväksi.
Yhtä tarkennuspistettä käytetään silloin, kun tarkennus halutaan ehdottomasti saada osumaan juuri haluttuun etäisyyteen/kohteeseen. Monitäplätarkennuksella sei ei juuri koskaan onnistu, vaan kamera arpoo kontrastikkaimman kohteen kuvasta, mikä ei välttämättä ole lähelläkään haluttua.
Monitäplätarkennust toimii vain, jos tausta on rauhallinen, eikä etualallakaan ole tarkennusta hämääviä kohteita.
Monitäplätarkennus ei tarkoita sitä, että kuva olisi monesta kohtaa terävä, vaan tarkennuspisteet näyttää kaikki ne kohdat, jotka on samalla etäisyydellä. Samoin yhdenpisteen tarkennus ei mitenkään rajaa terävyyttä pisteen kohdalle. Tarkennuspiste vain laitetaan pääkohteen kohdalle ja tarkennetaan, jolloin kaikki, joka on tuon ppisteen kanssa samalla etäisyydellä tulee teräväksi.