ää pilkut P:n päällä

eiku keksin sen Turhapuro leffasta jossa Uuno on tokalla luokalla ja kysyy tuota samaa opettajalta.

jurnapuro kirjoitti:

eiku keksin sen Turhapuro leffasta jossa Uuno on tokalla luokalla ja kysyy tuota samaa opettajalta.

Kunnioitukseni fiksuuttasi kohtaan nousee entisestäänkin!

Tai siis ainakin mun lapsudessa elettiin sen verran nuukasti. Yleensäkin valmisruoat oli harvinaista herkkua.

Korjaanpa aluksi, että Schildt-Kilpinen ehdotti sirkumfleksin käyttöä, esimerkiksi â, ei ā. Sirkumfleksi olisi muuten helpompi kirjoittaa suomalaisella näppäimistöllä.

Koska p ja pisteet ei sisälly Unicodeen yhtenä merkkinä (yhdistelmämerkkinä, precomposed character), se jouduttaisiin kirjoittamaan tavallisen p:n ja yhdistyvän treeman (combining diaeresis). Kirjoittamisen tapa riippuu käytettävästä ohjelmasta eikä yleensä ole ihan helppoa, mutta minä käyttäisin tekemääni näppäimistöasettelua, jossa esimerkiksi Å-näppäimestä oikealle sijaitseva tarkenäppäin (kaiverrukset ¨~^) tuottaa yhdistyviä tarkkeita.

Kokeillaanpa tässä: p̈

Ei taida toimia täällä, koska ilmeisesti Suomi24.fi ei oikein osaa käsitellä merkistöjä. Mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyssä toimii hyvin, kun käytetään tarpeeksi uutta ohjelmaa.

Huomasin muuten hiljattain viinipullossa hauskan symbolin: P:n, jonka päällä on tilde (P̄, ei taida sekään toimia täällä). Ilmeisesti muodostettu sanasta Pĩnol. Ei varmaankaan kuulu normaalisti teksteissä käytettäviin merkkeihin, kun taas p ja treema voisi hyvinkin esiintyä matemaattisessa tekstissä, sillä kahta pistettä käytetään toisen derivaatan symbolina joissakin merkintätavoissa.

Yucca kirjoitti:

Korjaanpa aluksi, että Schildt-Kilpinen ehdotti sirkumfleksin käyttöä, esimerkiksi â, ei ā. Sirkumfleksi olisi muuten helpompi kirjoittaa suomalaisella näppäimistöllä.

Koska p ja pisteet ei sisälly Unicodeen yhtenä merkkinä (yhdistelmämerkkinä, precomposed character), se jouduttaisiin kirjoittamaan tavallisen p:n ja yhdistyvän treeman (combining diaeresis). Kirjoittamisen tapa riippuu käytettävästä ohjelmasta eikä yleensä ole ihan helppoa, mutta minä käyttäisin tekemääni näppäimistöasettelua, jossa esimerkiksi Å-näppäimestä oikealle sijaitseva tarkenäppäin (kaiverrukset ¨~^) tuottaa yhdistyviä tarkkeita.

Kokeillaanpa tässä: p̈

Ei taida toimia täällä, koska ilmeisesti Suomi24.fi ei oikein osaa käsitellä merkistöjä. Mutta esimerkiksi tekstinkäsittelyssä toimii hyvin, kun käytetään tarpeeksi uutta ohjelmaa.

Huomasin muuten hiljattain viinipullossa hauskan symbolin: P:n, jonka päällä on tilde (P̄, ei taida sekään toimia täällä). Ilmeisesti muodostettu sanasta Pĩnol. Ei varmaankaan kuulu normaalisti teksteissä käytettäviin merkkeihin, kun taas p ja treema voisi hyvinkin esiintyä matemaattisessa tekstissä, sillä kahta pistettä käytetään toisen derivaatan symbolina joissakin merkintätavoissa.

Lue lisää

Merkki näkyy kyllä nyt, vaikka ei näkynyt viestinkirjoitusruudussa. Riippuu ilmeisesti ainakin osittain fontista.

P ja tilde toimi periaatteessa myös, mutta ulkoasu on kamala, koska selaimet eivät osaa sijoittaa tildeä oikealle korkeudelle. Vika voi olla fonteissakin, koska vika esiintyy myös Word 2007:ssä tavallisia fontteja käytettäessä, mutta Code 2000 -fontilla saadaan hyvä tulos.

Ihan minun mokani oli kirjoitusasu Pīnol. Tarkoitus oli kirjoittaa Piñol, mutta en muistanut, että käytössä oli mainitsemani tarkenäppäinasettelu, jossa tarkenäppäintä painetaan sen kirjaimen jälkeen, johon tarke halutaan liittää. Tämähän on luonnollisempaa kuin vastakkainen järjestys, joka kuitenkin on Euroopassa yleisesti käytössä, jäänteenä kirjoituskoneiden aikakaudelta. Kirjoituskoneissahan tarkenäppäimet olivat ”non-advancing” eli ensin kirjoitettiin esimerkiksi ”~” tai vastaava ja sitten se kirjain, jonka päälle tilde haluttiin – tämä toimi, koska kirjoituskone löi kirjaimen samaan kohtaan, jossa tilde jo oli.