Tämä ei tapahtunut Suomessa, vaan toisessa huipputekniikan maassa. Menin toukokuussa sairaalaan, kun huomasin pulssin olevan epätavallisen nopea, noin 120/sekunnissa. Muuten tunsin itseni täysin terveeksi, mutta nopea pulssi hieman huolestutti.
Sairaalan käytävällä minut pantiin sänkyyn ja suoneen pistettiin piikki ja pullosta tiputettiin nestettä.
Jouduin olemaan vuodepotilaana pari viikkoa ja hyvin usein olin tiputuksessa ja nesteen poistavia lääkkeitä piti syödä.
Kun viimein pääsin kotiin, olivat kaikki voimani kadonneet. En jaksanut kävellä kuin kymmenisen askelta, kun olin jo uupunut. Keuhkoissa oli vettä, ja normaali nukkumisasento ei ollut mahdollinen.
Kysymykseni on, onko muilla samanlaisia kokemuksia, että sairaalassa tulee hyvin heikkoon kuntoon? En ollut sairas sairaalaan mennessäni, mutta sairaalasta tullessani olin aivan voimaton.
Nyt on pulssi ollut usein alle 50, jopa 45. Se johtuu varmaan lääkkeistä.
Äskettäin olin sydämen ultraäänikuvauksessa ja siinä sanottiin, että sydän on paljon parempi, mutta vielä on hieman vikaa. En jaksa nytkään kävellä kuin n. 5 minuutin ajan ja sitten pitää istua.
Diagnosi oli siis hjärtsvik, joka on suomeksi sydämen vajaatoiminta.
Ihmettelen vain, onko hoito vienyt voimat muiltakin? Ikääkin on jo 75v.
Sairaalan käytävällä minut pantiin sänkyyn ja suoneen pistettiin piikki ja pullosta tiputettiin nestettä.
Jouduin olemaan vuodepotilaana pari viikkoa ja hyvin usein olin tiputuksessa ja nesteen poistavia lääkkeitä piti syödä.
Kun viimein pääsin kotiin, olivat kaikki voimani kadonneet. En jaksanut kävellä kuin kymmenisen askelta, kun olin jo uupunut. Keuhkoissa oli vettä, ja normaali nukkumisasento ei ollut mahdollinen.
Kysymykseni on, onko muilla samanlaisia kokemuksia, että sairaalassa tulee hyvin heikkoon kuntoon? En ollut sairas sairaalaan mennessäni, mutta sairaalasta tullessani olin aivan voimaton.
Nyt on pulssi ollut usein alle 50, jopa 45. Se johtuu varmaan lääkkeistä.
Äskettäin olin sydämen ultraäänikuvauksessa ja siinä sanottiin, että sydän on paljon parempi, mutta vielä on hieman vikaa. En jaksa nytkään kävellä kuin n. 5 minuutin ajan ja sitten pitää istua.
Diagnosi oli siis hjärtsvik, joka on suomeksi sydämen vajaatoiminta.
Ihmettelen vain, onko hoito vienyt voimat muiltakin? Ikääkin on jo 75v.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Se sairaala kai sen nyt itse parhaiten tietänee ja osaa selittää. Mikäli kyseessä oli Lesothossa sijaitseva lasareetti niin tulokset ja hoidot ovat mitö sattuu. 27 vuotta senjälkeen minäkin koin kummallisia kokemusia siellä tapahtuneen hoidon jälkeen.
vaikka mihin tilanteeseen. Eräs vastasi, että se oli sattumaa. En oikein usko sattumaan, kun sairaalaan mennessä oli pulssi 120 mutta olin tavallisissa voimissani. Sairaalassa katosi lihaksista voimat niin, etten jaksanut kävellä kuin muutaman kymmenen metriä. Minä epäilen, että lääkkeet tekivät sen.
Keuhkoissa oli vettä, niin että en jaksanut edes puhelimessa puhua. Se vaati suuria ponnistuksia.
Sairaala ei ole Lesothossa. Diagnoosi hjärtsvikt ei ole Lesothon kieltä.
Ehkä on niin, että sydämen sairauksista kärsivät potilaat ovat usein vuodepotilaita. Oudosti se minulla alkoi sairaalaan mentyäni. Sitä sanottiin yhteensattumaksi. Nyt olen kotona toipunut melkein normaaliin kuntoon, mutta jalat ovat edelleen aika voimattomat.
Nimittäin jos oli keuhkoissa vettä, niin voi olla ettet olisi enää hengissä, jos et olisi mennyt sairaalaan.
sen takia, että keuhkoissa oli vettä. Niin ei varmaan ollutkaan. Menin sairaalaan nopean pulssin takia. Se ei muuten tuntunut missään. Jos keuhkoissa olisi ollut vettä ennen sairaan menoa, se olisi tuntunut monella tavalla. Mm. sängyn päätyä piti nostaa ylös, että voi hengittää. Sain vettä keuhkoihin vasta sairaalassa.
Ilmeisesti se johtui sydämen heikosta pumppaustehosta.
Mistä se vajaatoiminta alunperin johtui? Sydämen vajaatoiminnalla on aina joku syy. Johtuiko se nopea pulssi rytmihäiriöstä kuten eteisvärinästä?
Se ei selitä mitään. Sydämen kunnosta on kerrottu: BEDÖMNING: Måttlig dilaterad vänster kammare med markerad nedsatt systolisk funktion, sekundärt till utbredd hypo/akesi. EF kring 20-25%. Något svårgraderad, högst måttlig mitralisinsufficiens (grad 2/4) . Markerad förhöjd systolisk PA-tryck, ca 55-60 mmHg.
Syyksi on arveltu aikaisempaa hypertoniaa. Verenpainelääkitys on kyllä ollut, ja vp on yleensä ollut noin 150-70. Luulin sen olevan ok, kun oma lääkärikin piti sitä sopivana. Jotain kummallista tässä on. Olisiko syynä ollut se, että muutin ruokavaliotani VHH dieetin suuntaan. Aloin syömään rasvaisia ruokia, voita ja makkaraa.
Kyllä verenpainetauti yhdessä perintötekijöiden kanssa sopii selittämään tuon. VHH dieetistä ei ainakaan mitään apua tuohon ole, päinvastoin mm. voissa ja makkarassa on paljon suolaa mikä heikentää verenpainelääkkeiden tehoa. Muutoinkaan tuosta rasvansyöntivillityksestä ei ole kuin pelkkää harmia pitkällä tähtäimellä. Joka tapauksessa verenpaineet pitäisi saada alemmaksi tai muuten sydän väsyy ennen aikojaan.
Eiköhän voimat katoa, jos makaa pari viikkoa vuoteessa. Itse olin solislaskimon veritulpan takia sairaalassa osastolla 3pv ja kummasti meni kunto huonoksi, vaikka olen 30v nuori nainen, jolla oli tarkoituksena juosta ½ maratoni muutaman viikon kuluttua veritukpan toteamisesta. Nyt on jo 3 kuukautta tulpan toteamisesta, enkä vieläkään ole "normaalissa" kunnossa, mm. en pysty seisomaan pitkään paikallaan kun rupeaa huimaamaan ja tulee huono olo. Tosin leikkaukseen pääsyä tässä odottelen, muuten ei täydellistä parantumista tapahdu.