Lapsuudenkodissani oli öljytynnyristä tehty kiuas. Oli vielä kertalämmitteinen, eikä mikään jatkuvalämmitteinen leikkikiuas. En muista enää kiukaan rakennetta, miten tulipesä oli valmistettu, miten kivitila oli erotettu tulipesästä, miten ilman virtaus oli järjestetty jne. Talo myytiin jo ajat sitten, enkä pääse enää tarkastamaan asiaa. Kiuaskin lienee jo vaihdettu.
Täytyy vain sanoa, että siitä kiukaasta lähti parhaat löylyt, mitä olen kuuna kullin valkeana konsanaan saanut, ja lapsuudenkodista lähdettyä on sentään tullut saunottua sadoissa erilaisissa saunoissa. Pahimpia, kuivimpia, pistävimmät löylyt antavia ja eniten hengityksen päälle käyviä ovat sähkösaunat.
Mistähän saisi öljytynnyrikiukaan valmistusohjeet, löytyykö netistä? Meinaan, että jos heittäisi kesämökin saunasta hittoon tuon nykyisen kiukaan ja panisi tilalle wanhanaikaisen.
Täytyy vain sanoa, että siitä kiukaasta lähti parhaat löylyt, mitä olen kuuna kullin valkeana konsanaan saanut, ja lapsuudenkodista lähdettyä on sentään tullut saunottua sadoissa erilaisissa saunoissa. Pahimpia, kuivimpia, pistävimmät löylyt antavia ja eniten hengityksen päälle käyviä ovat sähkösaunat.
Mistähän saisi öljytynnyrikiukaan valmistusohjeet, löytyykö netistä? Meinaan, että jos heittäisi kesämökin saunasta hittoon tuon nykyisen kiukaan ja panisi tilalle wanhanaikaisen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sisäänsavuava?
Yksi sympaattisimpia kiukaita koko Suomalaisen saunan ja sen kehityksen aikana, vanhasta öljytynnyristä tehty savusaunan kiuas. Itse diggailen kyseistä ratkaisua kovastikkin vaikka ei sen kummempi olekkaan kiukaana ja ei kestä kauan.
Itse asiassa tynnyri pitää vain kivet paikoillaan, ei se itse löylyjä saa mitenkään paremmaksi kuin muilaakaan kertalämmitteisillä. Lapsuudenkodissa kaikki ne "parhaat" löylyt on yleensä saaneet.
Mutta tee ihmeessä, komppaan ihan kympillä.
Sama periaate kuin muissakin savusaunan kiukaissa. Riittävän korkea tulipesä vaikka tulitiileistä latomalla, holvi vaikka tulenkestävästä betonista tai niistä tulitiilistä latomalla. Tulipesän suuaukon mittojen mukaan rälläkällä reikä tynnyrin kylkeen. Lopuksi kivet ja siinähän se.
Eka lämmityksen yhteydessä käryää tynnyrin maalit ihan kiitettävästi mutta siinäpä ne, käyttöohjeet. Hieno omalla tavallaan ja p..rse palaa varmasti jos liian liki kuleksii ja vaippana muutenkin heikosti sitoo lämpöä.
Taitaa olla jatkuvalämmitteinen nykyisessä mökkisaunassa? Joku spesialisti paikan päälle opastamaan räppänien teossa ja yleensä savusaunan lämmityksessä.
Jos siis on yleensä mitoitukset sellaiset että sauna on edes muutettavissa savusaunaksi?
Anoppilan saunassa on kertalämmitteinen tynnyrikiuas, jossa on kartion mallinen "hattu" tynnyrin päällä, ja siinä luukku mistä saa vettä kiukaalle. Kartion jatkeena putki mistä savut piipun kautta taivaan tuuliin. Kiukaan kun kunnolla lämmittää, riittää löylyjä vielä seuraavanakin päivänä.
Jos kertalämmitteinen kiuas on aiheena, miten löylyt eroaa kun sen perusteella johdetaanko savut sisälle vai hormiin? Kyseessä kun on sama kiuas.
Aito on ulos-savuava kertalämmitteinen jonka kivitila on vielä eristetty että lämpöä saataisiin pidettyä kivissä vielä kauemmin.
Noh, mulla on tynnyrikiuas savusaunassa. Sauna tosin muun kuntonsa takia poissa käytöstä.
Tiilistä hiekanpäälle rakennettu tulisija, päällä tynnyri, jossa harvaanladotut kivet. Savu kivien läpi katossa olevaan puupiippuun. Kesti lämmittää koko lauantain aikanaan. Ja onhan se savusauna tietenkin nokinen. Mutta löylyt kerrassaan verrattomat.
Ai niin, se siitä harvinainen savusauna, se on rakennettu joskus 1800 luvulla, eikä se ole ikinä palanut :DD
Missäs räppänät ja lakeinen ei taida olla kiukaan päällä ja on muutenkin kattopinnan alapuolella?
Kengityshommiin ja katto kondikseen ja seuraavat kaksisataa vuotta menee että heilahtaa.
On tullut nähtyä käytössä olevia savusaunoja joiden alimmaiset hirret oli jo maan alla ja lahot nurkkakivien painuttua mutta ei estänyt saunomista.
Kaks hirsikertaa mätänä. Mutta katto on päällä. Mulla on vanhoja hirsiä jemiksessä kengittämistä varten kyllä. Ongelmana lähinnä laiskuus. Kun kengittää, joutuu tunkkailemaan aika reilusti, eli katto menee takuuvarmasti uusiksi. Lisäksi siinä on uudempi laudasta tehty pukuhuoneen tapainen, joka todennäköisesti menee päreiksi saunaa oikoessa.
Mutta on se suunnitelmissa, ollut jo pitkään. On pitänyt tutkailla, saiskohan jostain museovirastosta jotain avustusta. Toi oikeesti on harvinainen kampe täällä päin. Ne savusaunat, jotka ei ole palaneet, ne on sitten hiljakseen purettu, kun ihmisille on tullut sisäsaunoja.
Iteasiassa tossa ei mun mielestä ole muuta reikää kuin savureikä katossa. Jokin lautaviritelmä siinä oli piippuna. En itseasiassa oikein muista kunnolla, sitä on käytetty viimmeksi -73, nykyään se on täynnä jotain törkyä. Mutta pelastettavissa se mun mielestä on. Etenkin kun tohon ei saa millään ilveellä rakennuslupia enää uudelle.
Tunkkaa ainakin ylös maasta väliaikaisten pönkien päälle ettei vauriot etene. Lautaeteisen voi aika helposti revata ettei se rikkoudu hirsikehikon noston yhteydessä. Useimmiten kyllä uusitaan kokonaan jos verhoilulaudat ja runkorakenteet on liian pahassa kunnossa.
Itse olen lainaillut yhden maamiesseuran ihan oikeaa kengitystunkkia joka nostaa jo viidestä sentistä. Ei tarvitse pullotunkille kaivaa ensin monttua että yleensä pääsee nostamaan. Tapauskohtaista.
Ei sitä kertaheitolla nosteta vaan pikkuhiljaa tasaisesti eikä siinä katto vaurioidu. Jos joka nurkka nostetaan kertanostolla on rakenteet suuressa vaarassa vaurioitua. Pikkuhiljaa tunkkaamalla ja rakennusta kiertämällä koko ajan. Palikka kerrallaan ja seuraavaan nostopisteeseen.
Museovirastosta kannattaa ehdottomasti hakea noin iäkäälle savusaunalle avustuksia. Vaatimuksena luonnollisesti palauttaminen alkuperäistä asua vastaavaksi.
Yksi isäntä olisi saanut kolmelle aitalle avustukset mutta veti herneen nenään kun ei saanut harrastella "parannuksia" eli pilata alkuperäistä rakennustapaa?
Kannattaa kaivella saunan viimeisimmät lämmittäjät neuvoineen paikalle ennen ja jälkeen korjaustöitä. Tosin museovirastokin ohjeistaa varmaankin rakennustavoissa?
Täytyy vielä mainita että tosiaankin aika pahastikkin lahonneita savusaunoja olen nähnyt käytössä. Toki sen jälkeen korjattuina mutta joka tapauksessa "pienet" vauriot kuten parin hirsikierron lahoaminen ei välttämättä ole este saunan käytölle.
Tahtoo vain käydä aina niin että siirretty ja siirretty remppa osoittautuu lopulta aiheettomaksi koska vauriot on jo liian suuria. Keväällä viimeksi tuli nähtyä talo jonka omistaja "aikoi" aikansa ja lopputulos oli se, että "loput" sai kuskata syvälle metsään. Harmitti jossain määrin taas jälleen kerran seurata sivusta vaikka vihjailua tuli harrasteltua. Valitettavan yleistä..
Osoitteesta http://www.ponttouunit.com löytyy kaupallinen versio perinteisestä mallista,
Aitokiuas on jatkojaloste perinteisestä mallista, aika perinteinen sekin alkaa jo olla itsekin.
Osoitteesta www.auvokiuas.weebly.com löytyy muurattu malli
Pönttökiukaasta on tehty aikoinaan myös RT-kortti, jonka voi tilata Rakennustiedolta