Palstalla on jatkuvasti valitettu siitä, kuinka "Junttilandia" ei tule toimeen omillaan. Koko keskustelua leimaa populistinen yleistys, jossa vaikeat asiat esitetään yksinkertaisena. Esitetään huonommin menestyville aluielle meneviä rahasummia ottamatta huomioon yhtään esimerkiksi Suomen eri alueiden väestö-ja ikärakennetta. Lisäksi "Junttilandiasta" jauhajat keskittyvät vain valittamaan, siitä miten asiat ovat huonosti esittämättä mitään ratkaisuehdotuksia kuntatalouden ongelmiin.
Kuntatalous on yksi Suomen vakio-ongelmista. Mitä tehdä kuin työssäkäyvä väestö asuu eri paikassa kuin ikääntyvä väestö, joka tulee vielä tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti? Suuri osa helsinkiläisitä on joko ensimmäisen tai toisen polven helsinkiläisiä. Tämä tarkoittaa, että heidän vanhempansa tai isovanhempansa asuvat "Junttilandiassa". Todellisuudessa "Junttilandian" ongelma ei siis ole "kollektiivinen laiskuus", vaan haastava väestörakenne. Myös kunnallisbyrokratia vaivaa "Junttilandiaa". Jokaikisen kirkonkylän on pakko olla oma kunta, koska paikalliset kepuisännät eivät halua luopua valta-asemastaan. Kuntien määrän vähentäminen on yksi parannustapa ongelmiin ja sitä onkin viimeaikoina käytetty paljon. Kuntien vähentäminen poistaa kunnallisbyrokratian ongelmia, mutta ei poista peruspalveluihin liittyviä ongelmia.
Vaikka "Junttilandiaa" parjataan, viettää iso osa pääkaupunkiseudun asukkuaista edes osan kesästään sielä. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä, joista suurin osa sijaitsee tässä "Junttilandiassa". Aina silloin tällöin on vilauteltu kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuutta. Voisko kaksoiskuntalaisuus helpottaa huonommin pärjäävien kuntien taloutta? Mikäli osa veroista maksettaisiin kesämökkikuntaan, ei rahaa tarvitsi kierättää niin paljon valtion kautta. Tämä järjestely ei tietenkään synnyttäisi rahaa yhtään lisää, mutta antaisi mökkikunnille mahdollisuuden suoraan kohentaa hieman talouttaan ilman valtion apua, eivätkä "Junttilandian" luvut olisi enää niin rumia. Kun kerran on kesämökki jossain kunnassa, voisi tämän kunnan tukemiseen osallistua suoraan eikä valtion kautta niinkuin nykyään. Kesämökkiläiset kuitenkin käyttävät kuntien palveluita, esimerkiksi terveyskeskuksia.
Kuntatalous on yksi Suomen vakio-ongelmista. Mitä tehdä kuin työssäkäyvä väestö asuu eri paikassa kuin ikääntyvä väestö, joka tulee vielä tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti? Suuri osa helsinkiläisitä on joko ensimmäisen tai toisen polven helsinkiläisiä. Tämä tarkoittaa, että heidän vanhempansa tai isovanhempansa asuvat "Junttilandiassa". Todellisuudessa "Junttilandian" ongelma ei siis ole "kollektiivinen laiskuus", vaan haastava väestörakenne. Myös kunnallisbyrokratia vaivaa "Junttilandiaa". Jokaikisen kirkonkylän on pakko olla oma kunta, koska paikalliset kepuisännät eivät halua luopua valta-asemastaan. Kuntien määrän vähentäminen on yksi parannustapa ongelmiin ja sitä onkin viimeaikoina käytetty paljon. Kuntien vähentäminen poistaa kunnallisbyrokratian ongelmia, mutta ei poista peruspalveluihin liittyviä ongelmia.
Vaikka "Junttilandiaa" parjataan, viettää iso osa pääkaupunkiseudun asukkuaista edes osan kesästään sielä. Suomessa on lähes puoli miljoonaa kesämökkiä, joista suurin osa sijaitsee tässä "Junttilandiassa". Aina silloin tällöin on vilauteltu kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuutta. Voisko kaksoiskuntalaisuus helpottaa huonommin pärjäävien kuntien taloutta? Mikäli osa veroista maksettaisiin kesämökkikuntaan, ei rahaa tarvitsi kierättää niin paljon valtion kautta. Tämä järjestely ei tietenkään synnyttäisi rahaa yhtään lisää, mutta antaisi mökkikunnille mahdollisuuden suoraan kohentaa hieman talouttaan ilman valtion apua, eivätkä "Junttilandian" luvut olisi enää niin rumia. Kun kerran on kesämökki jossain kunnassa, voisi tämän kunnan tukemiseen osallistua suoraan eikä valtion kautta niinkuin nykyään. Kesämökkiläiset kuitenkin käyttävät kuntien palveluita, esimerkiksi terveyskeskuksia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pitää muistaa, että nämä syrjemmät seudut ovat aina syöttäneet kasvukeskuksiiin valmista nuorta aikuista työvoimaa ilmaiseksi. Vähän samaan tapaaan kuin Suomi Ruotsille 40 vuotta sitten.
Tuon työvoiman "hinta" voidaan hyvin laskea miljardeina euroina, ehkä kymmeninä miljardeina. Sitä velkaa pitää maksaa vielä kauan ennenkuin tilit tasoittuu.
Ruotsihan ei koskaan maksa yhtään mitään Suomelle. Mutta se ei ole mikään yllätys suomalaisille.